null ”Ihan kuin olisin syntynyt uudelleen” – Noora Suikkari löysi lukiosta vihdoin samanhenkisiä kavereita peruskoulun kestäneen kiusaamisen jälkeen

– Tuntuu siltä, että vihdoin asiat menevät oikein, Noora Suikkari sanoo.

– Tuntuu siltä, että vihdoin asiat menevät oikein, Noora Suikkari sanoo.

Ajankohtaista Hyvä elämä

”Ihan kuin olisin syntynyt uudelleen” – Noora Suikkari löysi lukiosta vihdoin samanhenkisiä kavereita peruskoulun kestäneen kiusaamisen jälkeen

Yhteisvastuukeräys auttaa tänä vuonna nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa menettää elämänhallintansa.

”Olen Noora Suikkari, 17-vuotias steinerkoulua käyvä espoolainen. Nautin suunnattomasti siitä, että minulla on nyt kavereita ja tunnen kuuluvani nykyiseen kouluuni. Asiani eivät ole aina olleet näin hyvin.

Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan. Kaikkiaan yhdeksän vuotta. Olen selkeästi erilainen, sillä olen 140 senttimetriä pitkä, ja hankalan sairauteni takia minulla on myös oppimisvaikeuksia.

Jotkut kuvittelevat, että heillä on etuoikeus kiusata toista sen takia, että hän on erilainen. Useammin kuin kerran minulle on huomautettu pienuudestani ja siitä, että en osaa jotakin yksinkertaista asiaa.

Kiusaamisen takia moni jää yksin. Niin minäkin. Aina kun nuori on erilainen ja eroaa massasta, hän on automaattisesti yksin. Häntä aletaan pitää outona, ja hän joutuu helposti kiusaamisen kohteeksi. Se on ehdottomasti väärin.

Kaverit menivät ilmaisutaitoluokalle, minä en

Minusta tuli entistäkin yksinäisempi yläasteella, kun kaikki kaverini olivat eri luokalla kuin minä. He saivat uusia kavereita, mutta minä jäin sen piirin ulkopuolelle.

Olisin voinut hakea kaverieni kanssa samalle ilmaisutaitoluokalle, mutta yksi kiusaajistani sai minut uskomaan, että kykyni eivät riitä sinne. Valitettavasti hän onnistui nujertamaan minut niin, että en edes hakenut erityisluokalle. Nyt ajattelen, että pystyn mihin tahansa, kun vain teen töitä asian hyväksi.

Yläasteella kiusaaminen muuttui enemmän pään aukomiseksi. Koulussa tunsin olevani aika tavalla ulkopuolinen, vaikka kuuluinkin pieneen porukkaan. Riitelimme usein, ja riidat päättyivät useimmiten tilanteeseen 3–1. Minä jäin yksin.

Jouduin myös useamman kerran keskelle päänaukomisbattlea eli sanallista taistoa. Niissä osasin antaa takaisin ja puolustin itseäni henkeen ja vereen.

Äitini yritti parhaansa ja puhui opettajien kanssa minuun kohdistuvasta kiusaamisesta. Koin, ettei se muuttanut tilannetta olennaisesti.

– Haluan sanoa toiselle yksinäiselle, että usko enemmän itseesi, Noora Suikkari sanoo.

– Haluan sanoa toiselle yksinäiselle, että usko enemmän itseesi, Noora Suikkari sanoo.

Kaikki kiusaamisen aiheuttamat henkiset haavat ovat pysyviä. Uskon, että omat kokemukseni kovettivat ja kasvattivat minua ihmisenä. Kiusaaminen ja yksin jääminen kasvattivat minulle kuoren, joka suojasi minua ja opetti asettumaan asiattoman kohtelun yläpuolelle.

Kiusaaminen teki minusta ihmisen, joka ei päästänyt ketään lähelleen, eikä lähestynyt ketään. Vetäydyin kuoreeni, kuuntelin itsekseni musiikkia ja tarkkailin muita, esimerkiksi luokan kingiporukkaa.

Olin varuillani, ja tietyllä tavalla olen sitä vieläkin, vaikka asiat ovat muuttuneet. Katson edelleen tarkkaan, keitä päästän kuoreni sisään, enkä kovin helpolla luota uusiin ihmisiin.

Olen aina ollut tarkkailija ja tykännyt ympäristöni seuraamisesta. Siitä tuli erityisvahvuuteni.

Toiset oppilaat tsemppasivat vaaleissa

Olen aina halunnut esiintyä ja olla esillä. Olin vuonna 2021 ehdokkaana Espoon nuorisovaaleissa ja tulin valituksi.

Yllätyin, miten sain tukea omassa koulussani. Koin olevani oikealla tiellä. Oppilaat, joiden kanssa en ollut ollut aiemmin tekemisissä, tulivat kertomaan, että aikovat äänestää minua ja tsemppasivat minua. Se oli ihana tunne. Yllätyksekseni myös kiusaajani sanoivat äänestävänsä minua.

Vaalien jälkeen minulle moikkailtiin koulun käytävällä, mutta muuten tilanne palautui ennalleen, eli olin jälleen yksinäinen. Tuntui, että minua ei vieläkään oikeasti nähty.

Enää en kuitenkaan kyhjöttänyt niin paljon nurkassa, vaan kuljin nokka pystyssä käytävällä. Vuoden 2024 alussa aloitin toisen kaksivuotiskauden nuorisovaltuustossa.

Nuorisovaltuustossa ei ole puhuttu yksinäisyydestä, vaikka se on tavallaan läsnä monissa käsiteltävissä asioissa. Kokouksissa aika menee erilaisiin koulujen asioihin, ja niitä on tosi paljon. Mielestäni yksinäisyys pitäisi nostaa nuorisovaltuustossa kunnolla esille. Ylipäätään siitä pitäisi puhua enemmän joka paikassa.

Kun löysin Espoon steinerkoulun, päätin, että haluan sinne. Pääsinkin sinne lukioon. Uudessa koulussani olin aluksi tosi sulkeutunut.

Kun yhtenä päivänä istuin yksin ruokalan pöydässä, yksi tyyppi luokaltani tuli ja kysyi, voiko istua kanssani. Kun aloimme jutella, olin aluksi tosi varovainen. Tulimme hyvin toimeen keskenämme, ja hiljalleen suojakuoreni alkoi laskea. Hän on edelleen tosi hyvä ystäväni.

Rehellisesti sanottuna minusta tuntuu, että steinerkoulussa olen syntynyt uudelleen. Täällä olen saanut toisen mahdollisuuden, ja nyt minut oikeasti nähdään. Tuntuu siltä, että vihdoin asiat menevät oikein. Minulla on samanhenkisiä kavereita, jotka kohtelevat minua aivan eri tavalla kuin aiempi porukka.

Joskus mietin, ansaitsenko oikeasti ystäviä ympärilleni

Joskus minulle tulee hetkiä, jolloin mietin, ansaitsenko oikeasti ystäviä ympärilleni. Vaikka olen jättänyt ikävät asiat taakseni, kestää varmasti pitkään rakentaa itsensä kokonaan uudelleen.

Laulaminen, musiikin kuuntelu ja seurakunnan nuorten toiminta olivat minulle vaikeina vuosina tosi tärkeitä. Olen ollut seurakunnassa isosena ja toimin tarvittaessa vapaaehtoisena. Olen saanut niin kivoja kavereita.

Oman kokemukseni pohjalta haluan sanoa toiselle yksinäiselle, että usko enemmän itseesi. Sinun on otettava itseäsi niskasta kiinni ja ajateltava enemmän itseäsi. Vaikka muut eivät pitäisikään sinusta, olet täydellinen juuri tuollaisena.

Kaikille muille vinkkaan, että yksinäistä nuorta voi lähestyä, mutta se kannattaa tehdä varoen. Hän voi olla aika rikki. Jo se voi riittää, että olet läsnä.”

Yhä useampi nuori on yksinäinen

Vuonna 2024 Yhteisvastuukeräys auttaa nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla. Yksinäisyys on ahdistava, yksilöllinen kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä.

Nuorten yksinäisyyttä on selvitetty useilla tutkimuksilla ja kyselyillä. Niiden tulokset ovat hyvin samansuuntaisia.

Koronapandemia lisäsi nuorten yksinäisyyttä. Eniten yksinäisyyttä koetaan vapaa-ajalla, ja kokemuksia yhdistää pitkälti suru siitä, että kukaan ei pyydä mukaan. Tämä ilmeni MTV Uutisten ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin teettämässä kyselyssä syksyllä 2023. Kysely oli suunnattu alle 30-vuotiaille ja vastaajia oli vajaat 1 400.

Joka viides kyselyyn vastannut nuori kokee jatkuvaa, päivittäistä yksinäisyyttä. Viikoittain yksinäisyyttä kokee 37 prosenttia vastaajista.

Keskeisiksi syiksi omaan yksinäisyyteen vastaajat kertoivat sosiaalisen ahdistuksen, ujouden ja masennuksen. Yhdeksän kymmenestä toivoi saavansa apua yksinäisyyteen omilta kavereilta ja muilta ikätovereilta. Seuraavaksi suosituin ryhmä olivat nuorisotyöntekijät.

HelsinkiMission School to Belong -yksinäisyyskyselyyn vastanneista nuorista 14 prosenttia kokee haitallista yksinäisyyttä, ja heistä 41 prosenttia ei koe voivansa vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen.

Joka kolmas yksinäisyyttä kokevista kertoo yksinäisyytensä haittaavan keskittymistä oppitunneilla ja 42 prosenttia kertoo yksinäisyyden olevan yhteydessä koulupoissaoloihin. Oppilaitosten henkilöstöstä jopa 83 prosenttia kokee yksinäisyyden vaikuttavan koulupoissaoloihin.

Haitallista yksinäisyyttä kokevat nuoret tunnistavat yksinäisyyden liittyvän mielenterveysongelmiin sekä lisäävän väsymystä, ärtymystä ja keskittymisen vaikeuksia oppitunnilla. Yli puolet nuorista tunnisti sen, että yksinäisyys lisää merkittävästi liiallista somen käyttöä. HelsinkiMission kysely tehtiin keväällä 2023, ja siihen vastasi noin 6 300 nuorta.

Suomen Punaisen Ristin tammikuussa 2023 teettämän yksinäisyysbarometrin mukaan yksinäisyys on laajentunut koskettamaan yhä useampaa Suomessa. Yksinäisyyttä, ulkopuolelle jätetyksi tulemista ja eristäytyneisyyttä kokevat eniten 15–34-vuotiaat. Kolmannes 15–24-vuotiaista nuorista tuntee itsensä ulkopuolelle jätetyksi vähintään kuukausittain. Yksinäiset nuoret kuvaavat haasteita erityisesti omissa vuorovaikutustaidoissaan. Peräti puolet yksinäisyyttä kokevista nuorista 15–24-vuotiaista mieltää oman yksinäisyytensä syyksi muun muassa sosiaalisten tilanteiden jännittämisen.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.