Tanssi on ihmisen sisään rakennettu taito
100 tanssiopettajaa on rekrytoitu kampanjaan, joka pistää jokaisen suomalaisen kokeilemaan ensi vuonna tanssia. Kynnyksen ei pitäisi olla korkea, koska kaikki osaavat tanssia.
https://www.youtube.com/watch?v=5WncFD91mxIKoko Suomi tanssii -kampanjaan voi osallistua kuka tahansa ikään ja kokoon katsomatta. Näin ainakin vakuuttavat hankkeen projektipäällikkö Pirjetta Mulari sekä tiedottaja Inka Reijonen. Miten koko Suomi saadaan tanssimaan?
– Tanssihaaste on kampanjan keskeisin juttu, Mulari aloittaa.
Haaste sisältää 6 eri tanssilajia, jotka ovat katutanssi, showtanssi, pari- ja kansantanssi, baletti, nykytanssi ja oma tanssi.
– Jokaisella lajilla on oma koreografi, joka luo tyyliin sopivan tanssin. Tanssit on opeteltavissa netistä suomitanssii.fi-sivustolta ja videot julkaistaan 6. tammikuuta, Mulari selostaa.
Tarkoitus on, että kuka tahansa voi mennä katsomaan mieleisensä tanssivideon netistä ja opetella liikkeet. Sen jälkeen oma tanssi kuvataan ja jaetaan sosiaaliseen mediaan, mutta tästä tulee vielä lisäohjeita lähempänä kampanjan alkamista.
– Pääasiahan ei ole videon lataaminen nettiin, vaan se että kaikki saadaan tanssimaan, Mulari muistuttaa.
– Vuoden (2017) lopussa on tavoite se, että ei ole sellaista ihmistä, joka ei osaa tanssia. Kaikki osaavat tanssia omalla tavallaan, Reijonen komppaa.
Tanssitaustan omaavina molemmat tietävät mistä puhuvat.
100 opettajaa valmiina tanssittamaan suomalaisia
Mulari kertoo, että tanssihaastetta varten on rekrytoitu 100 tanssihaasteopettajaa. Opettajilla on näppinsä pelissä tanssihaasteen opetusvideoissa ja heitä voi tilata myös erilaisiin yhteisöihin, kouluihin ja tapahtumiin opettamaan tanssin saloja. Tanssin opetusta voi antaa myös toiselle lahjaksi.
Tanssin opettaja ja sekatyöläinen Annika Sillander ei usko tanssin olevan salaisuus, joka on vain joitakin ihmisiä varten, sillä hänen mukaansa se on jo meissä kaikissa. Sillander on yksi 100:sta Koko Suomi tanssii -kampanjan opettajista. Kun Sillanderilta kysyy, voiko kuka tahansa oppia tanssimaan, vastaus on ”tietenkin”.
– Tanssi on kaikille. Rytmi tarttuu ja saman liikkeen voi tehdä hyvin monella tavalla, yhtä monella eri tavalla kuin meillä on erilaisia kehoja, Sillander kertoo.
Sillander mainitsee hyvänä esimerkkinä pyörätuolitanssin, jossa liikkeet täytyy sovittaa tanssikykyihin sopiviksi.
– Ei ole oikeaa tai väärää. Kyse on kehosta, joka ilmaisee ja liikkuu, Sillander perustelee.
Sillander sanoo, että haastavinta opettamisessa on saada oppilaat heittäytymään.
Tanssiminen antaa iloa
Tanssimiseen liittyy paljon hyvää. Liikunta on tietysti yksi hyödyllinen tekijä, jotta kropassa säilyy hyvä liikkuvuus, mutta on paljon muitakin syitä, miksi ihmisten kannattaisi tanssia. Sillanderin mukaan tanssi antaa iloa, onnellisuutta ja hyvää oloa. Lisäksi tanssilla voi herättää henkiin asioita, jotka piilevät ihmisissä itsessään. Tanssiin voi kanavoida kaikki maailman tunteet.
– Se on kehollista ilmaisua. Ei ole realistista ajatella, että keho ja mieli ovat eri asioita, koska ne ovat yhtä. Keholla voi ilmaista niin paljon, Sillander sanoo.
Jokainen siis pystyy tanssimaan, mutta mistä kannattaa aloittaa?
– Kannatta kokeilla, mihin keho soveltuu. Monet vanhemmat ihmiset esimerkiksi ovat löytäneet baletista itsellensä sopivan tanssimuodon. Heidän kroppansa tykkää siitä, Sillander vastaa.
Sillanderin mukaan kannattaa valita juuri sitä tanssia, mikä näyttää kivalta ja mistä tykkää. Ei kannata miettiä liian monimutkaisesti.
– Kokeilemalla ja tekemällä pääsee tanssiin sisälle. Se voi olla haastavaa, mutta toivottavasti mukava haaste.
Sillander muistuttaa myös, että tanssi ei ole vain askeleista kiinni, sillä kukin tulkitsee tanssin tavallaan ja tyylillään.
– Tekemällä sen oppii.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Myyrmäen Virtakirkossa esitettävä tanssiteos kertoo pyhästä Birgitasta
AjankohtaistaOsana VanDance-tapahtumaa Virtakirkossa nähdään teos Minä Birgitta, joka pureutuu yhteiskunnallisena ja hengellisenä vaikuttajana tunnettuun pyhään Birgittaan.
