null Sohvaperunoista tutun koulunkäyntiavustajan Teemu Tannerin päiviin ei mahdu tylsiä hetkiä – ”Parasta on nähdä riemu, kun lapsi osaa ja pystyy”

– Lasten kanssa työskennellessä pitää olla vankka ymmärrys siitä, että he ovat vasta matkalla ja kehittymässä, Teemu Tanner sanoo.

– Lasten kanssa työskennellessä pitää olla vankka ymmärrys siitä, että he ovat vasta matkalla ja kehittymässä, Teemu Tanner sanoo.

Sohvaperunoista tutun koulunkäyntiavustajan Teemu Tannerin päiviin ei mahdu tylsiä hetkiä – ”Parasta on nähdä riemu, kun lapsi osaa ja pystyy”

Teemu Tanner, 36, on työskennellyt kuutisen vuotta koulunkäyntiavustajana. Pian hän palaa itsekin koulunpenkille.

1. Teemu Tanner, oletko oikeasti sohvaperuna?

– Olen mukana Ylen Sohvaperunat-ohjelmassa, jossa katselen ja kommentoin televisio-ohjelmia siskoni kanssa.

– Pitkään oli tilanne, että minulla itselläni ei edes ollut televisiota. Pyrin tekemään muutakin kuin istumaan sohvalla. Jos televisio-ohjelma on hyvä, niin mielelläni tietysti katson sitä.

2. Milloin koulu alkaa?

– Koulu alkaa minun osaltani yhdeksäs päivä elokuuta ja lapset aloittavat saman viikon keskiviikkona. Olen työskennellyt kuutisen vuotta koulunkäyntiavustajana ja henkilökohtaisena avustajana ala-asteella. Vaihdan tänä syksynä työpaikkaa ja aloitan yhtenäiskoulussa.

– Jään kuitenkin opintovapaalle syyskuussa, koska lähden itsekin kouluun. Aloitan viittomakielen tulkin opinnot.

3. Miksi haluat tehdä töitä lasten parissa?

– Koulumaailma tuli minulle tutuksi jo pienestä lähtien, koska vanhempani ovat opettajia. En vierasta työn tekemistä lasten kanssa, ja työ on mielekästä. Parasta siinä on nähdä riemu, kun lapsi osaa ja pystyy tekemään uusia asioita. Työpäiväni ovat täyteläisiä ja erilaisia. Tietenkin on rutiinit, mutta päiviin ei mahdu kauheasti tylsiä hetkiä.

Vilpitön kiitos lapselta lämmittää aina mieltä, koska silloin koen toimineeni oikein tukeakseni häntä.

– Lasten kanssa työskennellessä pitää olla vankka ymmärrys siitä, että he ovat vasta matkalla ja kehittymässä. Tärkeää on havainnoida jokaisen lapsen tarpeita ja ominaisuuksia ja reagoida niihin.

– Vilpitön kiitos lapselta lämmittää aina mieltä, koska silloin koen toimineeni oikein tukeakseni häntä. Toisinaan olen saanut kuulla lapsilta, että voisin olla vähemmän tiukka – myös kritiikin otan avosylin vastaan.

4. Miten musiikki liittyy elämääsi?

– Kuulun moneen yhtyeeseen, kirjoitan niille musiikkia ja mahdollisuuksien mukaan sitä esitänkin. Sävellän, sanoitan, sovitan ja osallistun levyjen kansitaiteen tekemiseen. Esiintyessämme useimmiten laulan ja soitan kitaraa, mutta kaikkea muutakin siihen kylkeen mahtuu. Se on aika kokonaisvaltaista tekemistä.

– Aloin jo alakouluikäisenä perustaa ensimmäisiä bändejä, kokeilin ja loin itse. Sillä tiellä ollaan. Minusta on aina ollut mielekästä kanavoida tuntemuksiani eri yhtyeissä ja kokeilla eri tyylisuuntia. Meillä on tiiviitä yhteisöjä ja soitamme ristiin rastiin toistemme kanssa ja kehittelemme uutta. Musiikin tekemiseeni liittyy kaikenlaista vaihtoehtoista meininkiä ja luovaa hurlumheitä.

5. Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää ovat läheiset ihmiset ja ihmissuhteet, suhteiden ylläpitäminen ja toisesta välittäminen. Niitä vaalin. Yritän olla mahdollisimman hyvä toisille, ja totta kai se menee myös toisinpäin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi