Tuleville ekaluokkalaisille Miro Narcisolle (takana) ja Samuel Litmaselle Kuitinmäen koulun piha on tuttu leikkipaikka.
Kohta se alkaa! – ”Koulussa pitää istua paikallaan ja tehdä tehtäviä”
Tulevilla ekaluokkalaisilla Samuel Litmasella ja Miro Narcisolla on edessä jännittävä syksy.
– Jännittää. Ne jutut ja uudet opettajat ja uudet kaverit. Mutta luulen, että ne on kivoja, pohtii kuusivuotias Samuel Litmanen.
Puhutaan koulun aloittamisesta, asianmukaisesti hänen tulevan koulunsa, Kuitinmäen koulun, pihalla. Paikalla on myös naapuri ja eskarikaveri, seitsemänvuotias Miro Narciso, joka aloittaa samalla luokalla. Lapset arvelevat, että koulussa on aika erilaista kuin päiväkodissa ja eskarissa on ollut.
– Koulussa pitää tehdä enemmän tehtäviä, Miro miettii.
– Ja pitää istua penkillä paikallaan, tietää Samuel.
He uskovat, että koulua varten pitää ehkä hankkia kirja. Reput heillä jo on.
– Mulla on kaksikin reppua: Spider-Man-reppu ja pöllöreppu. Ehkä mä vaihtelen niitä, Miro sanoo.
– Mulla on Batman-reppu, paljastaa Samuel.
Koronan takia kouluun tutustumista ei tänä vuonna järjestetty, joten lapset eivät koskaan ole käyneet tulevassa koulussaan sisällä.
Koulun piha on kuitenkin kiva, ja tuttu. Siellä on käyty leikkimässä monet kerrat. Suosikkileikkipaikka on korkea kiipeilyverkko.
– Ihan ylös asti me ei vielä mennä, Miro kertoo.
Kun olen yksin, aion pelata koko ajan.
– Miro Narciso 7 v.
Samassa hän katoaa, sillä menossa on taisteluleikki, jossa toista ammutaan sormista tehdyillä pyssyillä ja juostaan sitten karkuun.
Kaikista kivoimpia leikkejä poikien mielestä ovat kuitenkin videopelit. Niihin liittyy myös eräs tulevaisuuden haave.
– Me voitais olla videopelin sisällä! Me oltais hahmoja siis. Ja sit meitä ohjattaisiin, Miro keksii.
Samuel palauttaa pohdinnan maan pinnalle.
– Mut mitä, jos ne hahmot kuolis?
Asiaa pitää vielä hiukan miettiä.
Tulevien ekaluokkalaisten äidit luottavat siihen, että koulun aloitus menee hyvin – mutta jännittävää se on. Sekä Samuel että Miro ovat esikoisia, ja koronakevät hankaloitti ensimmäiselle luokalle valmistautumista.
– Vähän hassulta tuntuu, kun ei tiedä mitään käytännön juttuja vielä eikä sitäkään, miltä koulu näyttää sisältä, Miron äiti Virpi sanoo.
– Minä mietin luokkakokoja, vaikka en tiedä kuinka isot ne täällä ovat. Paljonhan puhutaan siitä, että ehtiikö isossa luokassa opettaja huomioida kaikki lapset, Samuelin äiti Jonna pohtii.
Koulupäivän jälkeen lapset menevät oman koulun tiloissa järjestettävään iltapäiväkerhoon. Molemmille on hankittu kännykät, jotta vanhemmat pysyvät selvillä ekaluokkalaistensa liikkeistä.
– Omaan kännykkään ei kylläkään saa ladata pelejä, Miro tietää.
Lapset ovat sitä mieltä, että kouluun meno on ison ihmisen merkki. Niinpä he jo odottavat sitä, että pääsevät kulkemaan koulumatkan kahdestaan. Koska he menevät lähikouluun, se on aika pian mahdollista.
Miro odottaa myös sitä, että saa syksystä alkaen olla vähän aiempaa enemmän yksin kotona. Hänen äitinsä arvelee, ettei aina ehdi kotiin vielä iltapäiväkerhon päättyessä.
– Kun olen yksin, aion pelata koko ajan, Miro suunnittelee.
Pelit ovat pojilla mielessä, mutta ulkoakin löytyy välittömästi kiinnostavaa tekemistä.
– Sun käsivarrella on tappajaleppäkerttu, Miro huutaa, ja Samuel pinkaisee pakoon.
Koulupihan hiekasta löytyy myös pienempiä ötököitä: Hämis, tuossa! Ja muurahainen!
– Mut hei, voitaisko ottaa ne kuvat tuolla koulun katolla, Miro ehdottaa.
Jäämme miettimään, miten sinne pääsisi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ekaluokkaisille toivotaan porukalla hyvää – katso tästä koulutielle siunaamisen aikataulu lähikirkossasi
AjankohtaistaKoulun aloittaminen on suuri muutos lapselle ja koko hänen perheelleen.
