Suurin osa kynttilöistä valmistetaan parafiinista, mutta sen käyttö on vähenemässä.
Tiedätkö, mikä pöydälläsi palaa? Kynttilät syntyvät sivutuotteista
Steariini voi olla eläinperäistä, parafiini on öljynjalostuksen sivutuote. Kynttilöitä valmistetaan myös muun muassa soijasta ja mehiläisvahasta.
Kynttilöitä ostetaan usein värin, koon tai hinnan perusteella, mutta harva tulee ajatelleeksi sitä, mistä ne on tehty. Ja vaikka ajattelisikin, kynttilöiden raaka-aine ei välttämättä lue pakkauksessa.
Suurin osa kynttilöistä on valmistettu parafiinista tai steariinista. Parafiinia syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena, steariinia valmistetaan eläinrasvoista tai palmuöljystä. Vaikka kynttilät olisivat kotimaassa valmistettuja, pääraaka-aine on yleensä tuontitavaraa.
– Parafiini on korvautumassa muilla raaka-aineilla, sillä öljyntuotannon sivutuotteet vähenevät, kertoo tutkijaopettaja Satu-Pia Reinikainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Reinikainen on ollut mukana kynttilöiden kehitystyössä ja yhteistyöprojektissa Suomen Kerta ry:n kanssa, joka valmistaa Havin kynttilöitä.
Se, millainen kynttilä on ekologinen valinta, on makuasia. Jos haluaa välttää tuotteita, jotka valmistetaan uusiutumattomista energiamuodoista, kannattaa jättää parafiinikynttilät kauppaan. Vegaanilla on taas syy välttää steariinia.
– Vaikka steariini voi olla eläinperäistä, eläimiä ei toisaalta kasvateta steariinin vuoksi.
– Palmuöljytuotantoa voi ollakin jossakin vain siksi, että palmuöljystä saadaan parafiinia, mutta yhtä lailla sitä käytetään vaikka margariinien ja suklaan valmistuksessa, Reinikainen sanoo.
Steariinikynttilät voivat saada pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin. Merkki annetaan kynttilöille, joiden raaka-aineista 90 prosenttia on uusiutuvia.
Tuoksu voi paljastaa raaka-aineen
Parafiini- ja steariinikynttilöiden lisäksi myynnissä on kynttilöitä, jotka on valmistettu erilaisista sekoitteista. Harmahtava, läpikuultava tuikkukynttilä on todennäköisesti juuri sellainen.
– Näillä sekoitteilla voi olla hyvin teknisiä nimiä ja niistä valmistetut kynttilät aiheuttavat todennäköisesti eniten ongelmia sisäilmaan. Tiivis valkoinen massa on merkki siitä, että tuikku on steariinia, Satu-Pia Reinikainen kertoo.
Myös tuoksussa on eroja: steariinikynttilä "tuoksuu kynttilälle", hyvälaatuinen parafiini ei millekään.
Tiivis valkoinen massa on merkki siitä, että tuikku on steariinia. – Satu-Pia Reinikainen
Kynttilän sydänlanka on Reinikaisen mukaan usein puuvillaa, mutta mukana on myös metalleja, jotka vaikuttavat palamisen puhtauteen. Sydänlangan päähän ilmestyvä musta möykky kertoo siitä, että palaminen ei ole puhdasta.
Muita merkkejä epäpuhtaasta palamisesta ovat esimerkiksi savuttava kynttilä tai se, että liekki pysyy kovin pienenä.
Markkinoilla on myös ekologisina pidettyjä soija- ja mehiläisvahakynttilöitä, mutta niiden huonoja puolia ovat säilyvyys ja korkea hinta.
– Ne voivat härskiintyä ja esimerkiksi mehiläisvahakynttilä voi sulaa jo yli 30 asteen lämpötilassa.
– Parafiinikynttilä sulaa 60–80 asteessa eli sitä ei kannata viedä saunaan, steariinikynttilän voi viedä, Reinikainen neuvoo.
Turvallisuusongelmat harvinaisia
Kynttilöissä ei ole yleensä suuria turvallisuusongelmia, mutta tarkkana niiden kanssa kannattaa olla, kuten elävän tulen kanssa aina.
– Pakkaus voi kertoa paljon: jos asianmukaiset merkinnät puuttuvat, voi olla, että muissakin turvallisuusseikoissa on ongelmaa, arvioi ylitarkastaja Jyri Pekkanen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).
Asianmukaisilla merkinnöillä hän tarkoittaa kuvasarjaa, jossa varoitetaan muun muassa siitä, että kynttilää ei saa polttaa verhon lähellä.
Kynttilöiden turvallisuusongelmat liittyvät usein siihen, että kynttilä kaatuu helposti tai kynttilä on sellainen, että syntyy niin sanottu allaspalo. Se tarkoittaa sitä, että steariini alkaa höyrystyä ja syttyy palamaan kynttilän pinnalla.
– Siihen en osaa sanoa, kulkevatko hinta ja laatu aina käsi kädessä. Joskus hinta voi tulla osittain brändistä tai kyseessä on jokin trendituote, mikä vaikuttaa hintaan, Pekkanen toteaa.
Rauhoittumisen ja rukouksen symboli
Kirkoissa käytetään paljon kynttilöitä siksi, että niiden liekki symboloi muun muassa valon voittoa pimeydestä, Jeesusta, hiljentymistä ja rukousta.
Alttarikynttilöiden lukumäärä vaihtelee kirkkovuoden mukaan.
Kynttilällä on oma roolinsa myös juhlapyhissä ja kirkollisissa toimituksissa. Adventtisunnuntaisin poltetaan kynttilöitä, pyhäinpäivänä ja jouluaattona käydään viemässä kynttilöitä läheisten haudoille. Kastejuhlassa lapsi saa kastekynttilän, jota voidaan polttaa aina tämän kastepäivänä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Taivaan tähden: Lepattava rukous
HengellisyysKynttilän sytyttäminen on kaikkia kristittyjä yhdistävä ele.
