Trasekin hallituksessa toimiva Unni Leino ajattelee, että vähemmistöjen asema armeijassa on parantunut, mutta tehtävää asian eteen riittää edelleen.
Transtaustaiset nuoret ovat vähemmistö armeijassa, mutta Puolustusvoimilla on valtaa vaikuttaa palveluksen sujumiseen myönteisesti
Tänäkin kesänä asepalveluksensa aloittavan saapumiserän joukossa on nuoria, jotka ovat transtaustaisia. Armeijassa esiintyy rakenteellista syrjintää vähemmistöjä kohtaan, ja se täytyy ottaa vakavasti.
Edessä siintävä varusmiespalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus voi olla monille transtaustaisille nuorille askarruttava paikka, sillä kuten muuallakin yhteiskunnassa, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt joutuvat edelleen kokemaan syrjintää. Transihmisten asemasta Puolustusvoimissa on hyvin vähän tietoa. Vuonna 2024 Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväessä julkaistun artikkelin mukaan Puolustusvoimat ei tilastoi sitä, kuinka moni transtaustainen nuori käy läpi asepalveluksen vuosittain.
Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneista sen sijaan on tilastotietoa sekä Puolustusvoimilla että muilla yhteiskunnallisilla tutkimuslaitoksilla. Trasekin hallituksen pitkäaikainen jäsen ja entinen aktiivinen reserviläinen Unni Leinokin vertaa transihmisten tilannetta armeijassa naisten asemaan, sillä molemmat ovat palveluksessa vähemmistöinä haavoittuvassa asemassa.
Hierarkia altistaa vallankäytön ylilyönneille
Unni Leino tunnistaa armeijan organisaatiorakenteessa syrjinnälle ja epäasialliselle käytökselle altistavia paikkoja. Tilanteisiin vaikuttavat sekä yhteiskunnalliset asenteet että armeijan hierarkia.
– Kun pannaan kasarmiin sata 20-vuotiasta ja niistä viidelletoista sanotaan, että nyt te olette pomoja, ja vastuussa siitä, että järjestys pysyy, ja sen jälkeen palkattu henkilökunta lähtee illaksi kotiin, niin väistämättä se johtaa siihen, että välillä ihmiset käyttävät tätä valtaansa ylenpalttisesti, Leino pohtii.
Hän tarkoittaa, että toisinaan varusmiesjohtajat saattavat esimerkiksi teettää alaisillaan asioita, jotka eivät kuulu palvelukseen. Leino mainitsee myös vastikään julkisuudessa käsitellyn tilanteen, jossa varusmiehet tehtailivat tekoälyn avulla alastonkuvia naispuolisista armeijatovereistaan. Lisäksi naisille on tyypillisesti asetettu yhteisössä kovemmat vaatimukset palveluksessa suoriutumisesta. Ulossulkemista ja seksuaalista häirintääkin esiintyy.
– Kyllähän nämä ovat kaikki sitä, mitä transihmisillekin tehdään silloin, jos tilanne menee pahaksi, Leino sanoo.
Huonoon kohteluun on puututtava
Unni Leino kiittää Puolustusvoimia siitä, että yleisellä tasolla armeija suhtautuu vähemmistöjen aseman parantamiseen huomattavan hyvin. Leino on itse suorittanut varusmiespalveluksen vuosina 1985–1986 ja jatkanut aktiivisena reserviläisenä sittemmin. Nykyiseltä sotilasarvoltaan hän on kapteeniluutnantti.
Neljänkymmenen vuoden jänteellä asiat ovat hänen kokemuksensa mukaan menneet paljon eteenpäin myös yhdenvertaisuuskysymyksissä. Leino painottaa kuitenkin, että se, että epäasiallisuuteen puututaan, ei tarkoita sitä, etteikö tapauksia enää esiintyisi.
Hän ehdottaa, että Puolustusvoimat organisaationa ottaisi vielä näkyvämmin kantaa siihen, että transihmisten asepalvelus on yleisesti sallittua ja toivottavaa. Lisäksi täytyisi näyttää vielä selkeämmin ulospäin se, että huono kohtelu otetaan tosissaan ja siihen puututaan
– Toinen asia on, että transihmiset itse asennoituisivat niin, että tämä on sellainen osa suomalaista yhteiskuntaa, johon he haluavat osallistua.
Leino viittaa tällä tilanteeseen, jossa transsukupuolisuus sinänsä on jo riittävä peruste vapautua asepalveluksesta.
– Tämän mukaan on toimittu, ja toisaalta myös aika vahvasti vanhastaan iso osa transihmisistä on asemoinut itsensä valtiollista väkivaltakoneistoa vastaan.
Unni Leino on itse toiminut aktiivisena reserviläisenä viime vuosiin asti. Hän on sotilasarvoltaan kapteeniluutnantti.
Laintulkinnassa on ollut epäselyyksiä
Jokin aika sitten juridisen sukupuolimerkinnän korjaaminen tuli mahdolliseksi omalla ilmoituksella. Sen jälkeen heräsi kysymys, miten sukupuolitiedon korjaaminen vaikuttaa asevelvollisuuteen.
– Muutama vuosi elettiin sellaisessa kummallisessa välitilassa, että oli peräti Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2023, että sukupuoltaan miehestä naiseksi korjannut on nainen, ja koska hän ei ole käynyt naisten vapaaehtoista asepalvelusta, ei voi olla asevelvollinenkaan.
Kielentutkijana Unni Leino sanoo voivansa päätyä lain soveltamisesta myös siihen tulkintaan, että jos naisten vapaaehtoinen asepalvelus rinnastetaan varusmiespalveluksen käyneisiin reservissä, niin se toimisi myös toisin päin.
Kun sukupuolta korjataan, kohdellaan sen korjatun sukupuolen mukaisesti.
Tänä keväänä asevelvollisuuslakiin tuli uudistus, joka muutti tilanteen Leinon tulkinnan mukaiseksi.
– Kun sukupuolta korjataan, kohdellaan sen korjatun sukupuolen mukaisesti. Jos transmies on riittävän nuori, niin hän joutuu kutsuntoihin. Transnaisille annetaan tilaisuus ilmoittaa, haluaako hän tulla kohdelluksi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen käyneenä vai poistua asevelvollisuudesta.
Seuraavaksi transihmisten asemaa uhkaavaksi ilmiöksi Leino mainitsee yhteiskunnassa nousevan transvastaisen asenneilmapiirin, joka voi pahentaa vähemmistöjen tilannetta myös Puolustusvoimissa.
– Näen riskit siihen, että tilanne alkaa mennä taas huonompaan, mutta se ei tule enää Puolustusvoimien sisältä, vaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja siitä, miten tätä kansaa jaetaan kahtia. Tämänhän näkee jo ihan siitä, että katsoo somesta, miten siellä puhutaan politiikasta. Retoriikka on ihan erilaista kuin 15 vuotta sitten.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Bertha Simojoki lähti armeijaan, Vili Nurmi valitsi siviilipalveluksen ja totaalikieltäytymisen – kumpikin löysi tukea valinnalleen myös kristinuskosta
Hyvä elämäBertha Simojoen, 21, mielestä asepalveluksessa on kyse myös vastuusta ja epäitsekkyydestä. Vili Nurmi, 22, ei halua osallistua rakenteelliseen väkivaltaan, johon armeijakin liittyy.
