”Käydessäni läpi sukupuolenkorjausprosessia sisäinen ristiriita syntyi siitä, mitä muut ihmiset ajattelivat sukupuolisuudestani ja vakaumuksestani. Mutta olin levollinen aina, kun olin rauhassa siten, että läsnä olimme vain minä ja Jumala”, Mio Kivelä sanoo.
Mio Kivelä on kulkenut pitkän tien itkevästä seurakuntanuoresta kirkon transvaikuttajaksi ja papiksi: ”Minulla oli epätoivon hetkiä”
Jotain Jumalasta jää Mio Kivelän mielestä huomaamatta, jos luomistyön rikkautta ei haluta nähdä.
Kuusitoista vuotta sitten eräänä perjantai-iltana nuori Mio Kivelä lyyhistyi seurakuntatalon lattialle ja itki. Hän oli juuri poistunut huoneesta, jossa muut nuoret keskustelivat homofobiseen sävyyn.
Kerta ei ollut ensimmäinen. Kivelä tiesi, että hänen lisäkseen nuortenillassa oli paikalla useita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia nuoria. Tilanne suututti ja itketti.
Kivelä on kulkenut sen jälkeen pitkän tien kirkon transvaikuttajaksi. Hän opiskeli ensin erityisnuorisotyönohjaajaksi ja sitten papiksi. Nuorityönohjaajanuran alussa hän kävi läpi myös sukupuolenkorjausprosessin.
– Ennen kuin lähdin sukupuolenkorjausprosessiin, minulla oli epätoivon hetkiä, jolloin pohdin, mitä jos muut ovatkin oikeassa ja tämä onkin väärin. Silloin pyysin, että Jumala olisi läsnä ja johdattaisi sinne, minne haluaa.
Tällä hetkellä Kivelä työskentelee pappina ja kouluttaa kirkossa sukupuolisensitiivisyydestä STEP-koulutuksen kautta.
Lisäksi Kivelä on vetänyt sekä kirkossa että Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa vertaisryhmiä ja yksilötapaamisia omaa sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan pohtiville ja heidän läheisilleen. Hän on myös laatinut henkisyyteen, hengellisyyteen ja uskonnollisuuteen liittyvän omahoitomateriaalin.
Kivelän mukaan on surullista ja vahingollista, jos ajatellaan automaattisesti, että vähemmistöjen seksuaalisuus on ristiriidassa heidän hengellisyytensä kanssa.
– Moni saa vakaumuksestaan myös voimaa, hän sanoo.
– Näin oli myös omalla kohdallani. Käydessäni läpi sukupuolenkorjausprosessia sisäinen ristiriita syntyi siitä, mitä muut ihmiset ajattelivat sukupuolisuudestani ja vakaumuksestani. Mutta olin levollinen aina, kun olin rauhassa siten, että läsnä olimme vain minä ja Jumala.
Raamattu näyttää erilaiselta queer-näkökulmasta
Pride-kulkueessa Mio Kivelä iloitsee nykyään aina, kun joku väkijoukosta liittyy mukaan kirkon osastolle, ja kun sateenkaari-ihminen saa olla turvallisesti oma itsensä kirkon nuorten toiminnassa tai messussa.
Myös tuttujen Raamatun kertomusten lukeminen uudesta näkökulmasta yhdessä muiden sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kanssa voimaannuttaa.
– Minua koskettaa se, miten luomiskertomuksessa kuvataan yön ja päivän ja maan ja meren luominen ja samalla tunnistetaan, että on myös illan hämärää ja aamun kajoa ja jokaisella aallon lyömällä ja vuoroveden vaihtelulla vaihtuvat myös maan ja meren rajat. Asiat eivät ole vain joko tai, vaan kaikki on siinä välillä.
– Miksi me unohtaisimme luomistyön moninaisuuden siinä kohtaa, kun Jumalan kuvataan luovan ihminen mieheksi ja naiseksi, ja tuijottaisimme vain binäärisyyttä?
Kivelän mukaan jotain olennaista Jumalasta jää huomaamatta, jos ei suostu näkemään hänen koko luomistyönsä rikkautta.
– Samalla lailla kuin Jumala ei mahdu lokeroihin vaan kuvaa itseään lauseella ”Minä olen se joka olen”, emme me ihmisetkään Jumalan kuvina mahdu valmiisiin lokeroihin, Kivelä sanoo.
Seksuaalisuus on Jumalan lahja
Luterilaisessa seksuaalietiikassa Mio Kivelää kantavat ajatus seksuaalisuudesta Jumalan lahjana ja kultainen sääntö, jossa kehotetaan: ”tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän”.
– Aina, kun aletaan luoda tiukkoja sääntöjä ja normeja, on suuri vaara, että Jumalan luomistyön moninaisuus ei niihin mahdu.
– Samalla yhteisö siirtää kehittämiensä normien taakan yksilön kannettavaksi, ja se voi ajaa hänet vaikeisiin, jopa mahdottomiin tilanteisiin ja estää häntä kasvamasta siksi, joksi Jumala hänet loi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolme pappia kertoo, miten he ovat löytäneet tasapainon oman sukupuolisuutensa ja seksuaalisuutensa kanssa
Hyvä elämä HengellisyysKristillisyyden ja seksuaalisuuden suhde toisiinsa on paljon moniulotteisempi, mitä yleinen keskustelu antaa olettaa, sanoo aihetta tutkinut Ella Kallio.
Kolumni: Biologiaa ei pidä vastustaa ideologisesti
Puheenvuorot
