Pääkirjoitus: Tulkaa takaisin, iloiset evankeliset!
Suruttomat ja optimistiset kristityt julistivat armoa ja autuutta. Sitten kaikki muuttui.
Pääkaupunkiseudun kesäfestaritarjontaan kuuluu myös valtakunnallinen Evankelimijuhla. Nuo kesä–heinäkuun vaihteessa Meilahdessa pidettävät kekkerit ovat evankeliseksi herätysliikkeeksi kutsutun porukan kokoontumisajot. Liikkeen nimi ei ole kovin informatiivinen, kuten niillä ei ole tapanakaan olla.
Evankelisuus sai alkunsa 1800-luvulla. Elämänkielteisen ja maailman murheissa rypevän kristillisyyden sijaan evankeliset korostivat iloa, armoa ja autuutta. Suoniemen papin virkaanasettajaisissa 1844 evankeliset papit ottivat kuppia ja pistivät tanssiksi. Evankeliumi kun kumminkin on ilosanoma. Herätysliikkeen ihmisistä alettiin puhua "iloisina evankelisina".
Viime vuosikymmeninä evankelisuus on tullut tunnetuksi pikemminkin naispappeuden vastustamisesta kuin armoa helisevistä lauluistaan, joissa pikkulintu riemuissaan aina laulaa onneaan eikä jouda kaipaamaan eikä suremaan.
Evankelisuus tunnetaan pikemminkin naispappeuden vastustamisesta kuin armoa helisevistä lauluistaan.
Entisaikain evankeliset vaikuttivat suruttomilta ja optimistisilta veikoilta, jotka saarnasivat koko maailman autuutta. Nämä nykyiset tuntuvat kovin synkiltä ja huolten painamilta, aivan kuin olisivat tyystin kadottaneet luottamuksensa Jumalan huolenpitoon.
Evankelisuus on luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike, vaikka sen keskusjärjestö Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) on polttanut siltoja kirkkoon päin järjestelemällä palvelukseensa astuville pappismiehille vihkimykset ulkomailta, naispuoliset papit torjuvilta kirkoilta. Sley myös järjestää seurakuntien messujen kanssa kilpailevia taatusti naispapittomia kirkonmenoja. Helsingissä yhdistyksellä on niitä varten jopa kaksi omaa kirkkoa, Luther-kirkko Kampissa ja Pyhän Sydämen kappeli Kalliossa.
Ajatus omaan oikeassa olemiseensa käpertyneestä tosiuskovaisten piiristä ei ole Sleyn toiminnasta kaukana.
Niitä suruttomia ja optimistisia veikkoja alkaa olla ikävä. Tulkaa takaisin iloiset evankeliset! Tervetuloa Helsinkiin, tervetuloa Meilahden seurakuntaan! Pilvet kulkee kulkuaan, lauletaan me vaan!
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
"Joka vuosi on tuntunut pahalta" – Naispapit järjestivät Maata näkyvissä -festivaalien aikana kriittisen somekampanjan
AjankohtaistaFestivaalien pääjärjestäjä Sley ei hyväksy naispappeutta. "Enää se ei herätä suuttumusta tai ahdistusta, mutta surua, sääliä ja jonkinlaista myötähäpeää", sanoo Rekolan kirkkoherra Laura Maria Latikka.
