Helsingin Mikaelin seurakunnan käytössä on esimerkiksi Kontulassa sijaitseva Mikaelinkirkko. Nyt haussa on uusi kirkkoherra.
Tuomiokapituli päätti, että Helsingin Mikaelin seurakunnan kirkkoherra valitaan suoralla vaalilla – seurakuntaneuvosto kannatti välillistä vaalia
Päätös tuomiokapitulissa syntyi äänestyksen jälkeen. Mikaelin seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Satu Luhtasen mukaan tapaus herättää kysymyksen luottamushenkilöiden roolista.
Helsingin Mikaelin seurakunnan uuden kirkkoherran valitsevat seurakuntalaiset, päätti Helsingin tuomiokapituli kokouksessaan 10. kesäkuuta. Mikaelin seurakunnan seurakuntaneuvosto oli pyytänyt tuomiokapitulilta lupaa järjestää välillinen vaali. Välillisessä vaalissa uuden kirkkoherran valitsee luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto.
Päätös tehtiin pohjaesityksen mukaisesti. Tuomiokapituli perusteli kansanvaalia muun muassa sillä, että se on oletusarvoinen vaalitapa ja ”välittömän vaalin voidaan arvioida tässä tilanteessa paremmin toteuttavan seurakuntademokratiaa ja edustuksellisuutta”.
Perusteluna oli myös se, että edellinen kirkkoherra Jukka Pakarinen tuli valituksi Vartiokylän ja Mikaelin seurakuntien yhdistyessä vuonna 2023, eikä seurakuntalaisilla tuolloin ollut mahdollisuutta vaikuttaa valintaan. Asian esittelyssä todettiin myös, että välitön vaali tarjoaa mahdollisuuden kohdata, kutsua ja sitouttaa seurakuntalaisia.
Päätös ei ollut yksimielinen. Anna Saurama teki tuomiokapitulin istunnossa muutosesityksen välillisen vaalin puolesta, jota Anna-Maija Viljanen-Pihkala kannatti. Pohjaesityksen puolesta äänestivät piispa Teemu Laajasalo, Jukka Pakarinen, Ritva Saario ja Juha Ilonen, muutosesityksen puolesta Ulla Kosonen, Anna-Maija Viljanen-Pihkala ja Anna Saurama. Viljanen-Pihkala ja Saurama jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla moni seurakunta on valinnut kirkkoherransa välillisellä vaalilla. Kirkko ja kaupunki ei tavoittanut piispa Teemu Laajasaloa torstaina 11. kesäkuuta kommentoimaan tarkemmin sitä, onko luvan saaminen välillisen vaalin järjestämiseen nyt aiempaa vaikeampaa.
Seurakuntalaisten osallistamiseen kiinnitettiin huomiota
Helsingin Mikaelin seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Satu Luhtanen yllättyi tuomiokapitulin ratkaisusta. Luhtasen mukaan valmistelutyöryhmä ja seurakuntaneuvosto olivat valmistelleet asiaa huolella ja matkan varrella oli otettu huomioon seurakunnan erityispiirteet.
Luhtasen mukaan taustalla vaikutti Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran valinta, ja myös sen vuoksi asiaa haluttiin valmistella huolella ja seurakuntalaisia osallistaen.
Viime vuonna Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto olisi halunnut valita kirkkoherran välillisellä vaalilla, mutta tuomiokapituli päätti toisin. Silloin esityksen suoran kansanvaalin puolesta teki piispa Laajasalo. Tapaus herätti paljon keskustelua eri vaalitapojen hyvistä ja huonoista puolista sekä seurakuntaneuvoston, tuomiokapitulin ja piispan roolista valinnoissa.
– Toki meidän seurakuntaneuvostossamme oli erilaisia näkemyksiä, mutta kannanottomme välillisen vaalin pyytämisestä lähetettiin yksimielisesti eteenpäin tuomiokapituliin, Luhtanen kertoo.
Seurakuntalaisia oli osallistettu seurakunnan viestintäkanavissa sekä kahdessa messussa ja kirkkokahveilla. Käytössä oli myös sähköinen lomake, jolla sai ottaa kantaa vaalitapaan ja kertoa ajatuksiaan kirkkoherran valintaan liittyen.
Lomakkeelle kantaa ottaneista 91 henkilöstä kolmaosa oli välillisen vaalin kannalla, kolmasosa kannatti välitöntä vaalia. Kolmasosa ei ottanut kantaa vaalitapaan. Myös nuorten vaikuttajaryhmän kantaa oli kysytty, ja he olivat välillisen vaalin kannalla. Lisäksi kysyttiin työntekijöitten mielipidettä.
– Meidän näkökulmastamme olisi ollut parasta, että valinta tapahtuisi välillisesti, sillä seurakunta on toiminut nykymuodossaan vasta reilut kolme vuotta. Seurakuntaneuvoston jäsenet ovat olleet hyvin sitoutuneita ja aktiivisia sen suhteen, mikä seurakunnan merkitys on ja mitä seurakunnan toiminta tällä alueella on, Satu Luhtanen kertoo.
Toivoimme, että meillä olisi seurakuntaneuvoston valitsema uusi kirkkoherra, kun uusi luottamushenkilökausi alkaa.
Myös tulevan syksyn seurakuntavaalit painoivat kantaa muodostaessa. Kahdet vaalit samana vuonna on iso panostus seurakunnalta.
– Toivoimme, että meillä olisi seurakuntaneuvoston valitsema uusi kirkkoherra, kun uusi luottamushenkilökausi alkaa.
Kirkkoonkuulumisprosentti Mikaelin seurakunnan alueella Itä-Helsingissä on kaupungin matalin ja äänestysprosentti seurakuntavaaleissa pieni, vaikka alueella asuu paljon ihmisiä.
– Syksyllä on sitten käytännössä kolmet vaalit eli kirkkovaltuustovaalit, seurakuntaneuvoston jäsenten vaalit ja kirkkoherranvaalit. Pelkäämme, että toiset vaalit syövät toista ja tämä vaikuttaa vaalityöhön ja vaalien näkyvyyteen.
Virka on nyt auki, hakuaika päättyy elokuun alussa
Satu Luhtasen mukaan tilanne herättää laajempia kysymyksiä luottamushenkilöiden roolista päätöksenteossa.
– Minkälaisen kuvan tämä antaa niille, jotka harkitsevat asettuvansa ehdolle seurakuntavaaleissa, jos seurakuntaneuvostojen päätöksiin suhtaudutaan tällä tavalla tuomiokapitulissa? Onko seurakuntaneuvostolla valtaa, missä asioissa ja halutaanko sitä ottaa pois, Luhtanen kysyy.
Lakimiesasessori Ritva Saario tuomiokapitulista kävi Mikaelin seurakuntaneuvoston vieraana huhtikuussa kertomassa vaaliprosessista.
– Hän kertoi prosessista ja siitä, mitkä vaihtoehdot ovat. Ei hän esitellyt, miten kannattaa toimia tai miten ei kannata, Luhtanen kertoo.
Helsingin Mikaelin seurakunnan kirkkoherran virka on nyt julistettu avoimeksi. Hakuaika virkaan päättyy 3. elokuuta kello 15, jonka jälkeen kapituli haastattelee hakijat ja asettaa ehdokkaat vaalisijoille. Vaalin tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.
Mikaelin seurakunnan kirkkoherran virka tuli avoimeksi, sillä kirkkoherra Jukka Pakarinen irtisanoutui 1. toukokuuta 2026 alkaen siirryttyään hiippakuntadekaaniksi tuomiokapituliin.
Itähelsinkiläiset Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnat yhdistyivät vuonna 2023. Mikaelin seurakuntaan kuuluu noin 21 000 ihmistä, mutta asukkaita alueella on noin 60 000. Seurakunnalla on 41 työntekijää. Kirkkoon kuuluvien osuus seurakunnan alueella on 34,6 prosenttia väestöstä (2025).
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suora vai välillinen? Kirkkoherran valintatapa jakoi näkemyksiä kirkolliskokouksessa: ”On aika päivittää säädökset”
AjankohtaistaMonissa seurakunnissa kirkkoherran välillinen vaali on jo arkea, vaikka säännökset suosivat suoraa kansanvaalia. Kirkolliskokouksessa esitetyn aloitteen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei enää vastaa käytäntöä.
