Turvapaikkaa hakevien ammattiräätälien ompelimolla Tapiolan kirkon kellarissa riittää töitä
Mehraj Omidwar ja Abdulrauf Hassanzadeh ovat kokeneita tekstiilialan ammattilaisia, jotka tahtoisivat jäädä Suomeen.

Mehraj Omidwar ja Abdulrauf Hassanzadeh ovat kokeneita tekstiilialan ammattilaisia, jotka tahtoisivat jäädä Suomeen.

Turvapaikkaa hakevien ammattiräätälien ompelimolla Tapiolan kirkon kellarissa riittää töitä

Afganistanista ja Iranista kotoisin olevat räätälit tekevät korjausompelua tai vaatteen vaikka alusta alkaen.

"Minä lyhennän. Sinä lyhennät. Hän lyhentää." Tapiolan kirkon kellarikerroksessa on Äiti Teresa -huoneeksi kutsuttu tila, jossa on kokoontunut Äiti Teresa -piiri. Nyt maailmankuulun katolisen nunnan kuvan lisäksi seinillä on pari maisemakuvaa Afganistanista ja julisteita, jotka opettavat ompelimossa tärkeitä sanoja. "Hiha. Kaulus. Helma. Vyötärö." Ompelukone surisee, yksi miehistä leikkaa kangasta. Turvapaikanhakijoina saapuneiden pyörittämä Ompelimo Paratiisilintu on auki ja valmis ottamaan vastaan päivän tilaukset.

Ihmisten auttamishalu yllätti

Alkuräjähdys tapahtui helmikuun lopulla. Näin ompelimon alkua kuvailee Tapiolan seurakunnan pappi Heidi Zitting, koska kaikki kävi niin vauhdikkaasti. Seurakunnan Facebook-sivulle postattiin kuva, jossa kerrottiin, että kirkolla aloittaa turvapaikanhakijoiden pyörittämä ompelimo, joka tarvitsisi apua alkuun pääsemiseksi. Kuvasta tykättiin lähes tuhat kertaa ja sitä jaettiin yli 400 kertaa. Sana levisi, ja ompelimo alkoi saada tarvikkeita ja asiakkaita.

– Korvaamatonta apua on tullut niin käsityön harrastajilta kuin tekstiilialan ammattilaisiltakin, Heidi Zitting kertoo.

– 99 prosenttisesti palaute on ollut positiivisen iloista. On pidetty tärkeänä sitä, että turvapaikanhakijat saavat mielekästä työtä. Miehet ovat tehneet myös oikein hyvää jälkeä.

Paratiisilinnussa tehdään sekä korjausompelua että ihan uusia vaatteita. Ompelukoneen ääressä Ali Nazari.

Paratiisilinnussa tehdään sekä korjausompelua että ihan uusia vaatteita. Ompelukoneen ääressä Ali Nazari.

Idea ompelimon perustamiseen lähti turvapaikanhakijoita työelämään auttavasta Startup Refugees -verkostosta. Startup Refugees otti yhteyttä Osuuskunta Pyhävaatteeseen, joka on kirkon piirissä syntynyt, muun muassa papinvaatteita valmistava osuuskunta. Nyt osuuskunta on kuviossa mukana antamassa taustatukea.

Nimensä ompelimo sai seurakunnan Ihmeellinen aamu -pääsiäisnäytelmässä olleesta paratiisilinnusta. Paratiisilinnun esiintymisasu oli ompelimon ensimmäinen tilaustyö.

Abdulrauf Hassanzadeh otti mittoja Alexander Wilhelmssonilta.

Abdulrauf Hassanzadeh otti mittoja Alexander Wilhelmssonilta.

Tapiolan kirkon kellarin ompeluhuonetta on kutsuttu Äiti Teresa -huoneeksi ja äiti Teresan kuva on yhä seinällä. Silittämässä Mehraj Omidwar.

Tapiolan kirkon kellarin ompeluhuonetta on kutsuttu Äiti Teresa -huoneeksi ja äiti Teresan kuva on yhä seinällä. Silittämässä Mehraj Omidwar.

Haaveena oma ompelimo

Paratiisilinnussa työskentelee neljä miestä, joista yksi on iranilainen ja muut Afganistanista. Heidän lisäkseen ompelimossa on töissä yksi afganistanilainen nainen, joka on asunut Suomessa jo kuusi vuotta. Hän on toiminut tulkkina, sillä miehet eivät vielä puhu paljoa suomea.

Abdulrauf Hassanzadeh, yksi räätäleistä, saapui Suomeen Afganistanista Ghaznin kaupungista kolme vuotta sitten. Ennen kuin varsinainen haastattelu alkaa, hän tahtoo esitellä puvuntakin, jonka on itse tehnyt.

– Tein tämän mallikappaleeksi, hän kertoo.

Hassanzadeh, 45, työskenteli kotimaassaan pienessä ompelimossa, joka teki vaatteita sekä miehille että naisille. Räätälintöiden lisäksi hän teki välillä puutarhatöitä. Sitten tulivat talebanit, ja elämä muuttui vaaralliseksi.

– He tulivat ompelimooni ja vaativat, että teen heille ilmaiseksi töitä. En suostunut sellaiseen.

Paratiisilintuun hän pääsi töihin vastaanottokeskuksen kautta. Aluksi kielitaidon puute epäilytti, mutta oman alan töiden tekeminen on tuntunut mukavalta ja asiakkaat ovat olleet ystävällisiä.

– Silloin kun en ole täällä töissä, olen pyöräillyt kaupungilla, ollut vastaanottokeskuksessa ja opetellut vähän suomea.

Hassanzadeh on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Nyt vetämässä on toinen hakemus.

– Tulevaisuudelta toivon sitä, että saisin turvapaikan Suomesta ja voisin perustaa oman ompelimon tänne. Tykkään tehdä erityisesti miesten pukuja.

Toista video

Palvelu, jolle on kysyntää

Tunnelma Tapiolan kirkon kellarissa on tiivis ja kirjaimellisesti lämmin. Asiakkaita käy ja höyrysilitysrauta puskee höyryä.

Vapaaehtoistyöntekijä Sirpa Haapamäki auttaa räätäleitä asiakaspalvelussa. On sovittava, mitä tehdään, kuka tekee, millä aikataululla ja mihin hintaan. Hinnat ovat vertailukelpoiset muiden ompelimojen kanssa.

– Tulin mukaan näihin kuvioihin vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla enemmän. Ensin opetin turvapaikanhakijoille suomen alkeita vastaanottakeskuksessa, Haapamäki kertoo.

Hän kertoo olevansa evakkoäidin tytär, siksi turvapaikanhakijoiden auttaminen tuntui tärkeältä. Kielen opettaminen oli luontevaa.

– Olen ollut kirjastonhoitajana ja opiskellut yliopistossa suomen kieltä.

Alexander Wilhelmsson tuo ompelimoon kaksi pukua korjausompeluun. Vaikka mittoja otetaan ahtaassa varastossa ja asioiden sumplimisessa menee hetki kun asiaa käännetään kielestä toiseen, hän vaikuttaa tyytyväiseltä.

– Luin tästä paikasta Länsiväylästä. Osittain valintaani vaikutti se, että tämä paikka työllistää turvapaikanhakijoita ja taustalla on hyvä tarkoitus, mutta myös se, että täällä Espoossa ei ole kovin paljoa tällaisia paikkoja. Ja ovathan he selvästi kovia ammattilaisia, Wilhelmssom toteaa.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi