Tutkimusraportti: Muslimiveljeskunta luo tilaa radikalismille, ja siksi EU-maiden on lopetettava sen rahoittaminen
Tuoreen tutkimusraportin mukaan Muslimiveljeskunnan verkostoon kuuluvat järjestöt esiintyvät demokratian tukijoina, mutta todellisuudessa ne toimivat eurooppalaisia arvoja vastaan.
Maailman vaikutusvaltaisin islamistijärjestö Muslimiveljeskunta on pysyvästi juurtunut osaksi eurooppalaista yhteiskuntaelämää. Veljeskunta esiintyy antirasistisena demokratian ja tasa-arvon puolesta puhujana, mutta todellisuudessa se lietsoo vastakkainasettelua, joka luo tilaa radikalisoitumiselle.
Näin linjaavat Muslimiveljeskuntaa tutkineet Lorenzo Vidino ja Sergio Altuna tuoreessa tutkimusraportissa Muslimiveljeskunnan yleiseurooppalainen rakenne. Itävaltalaisen Poliittisen islamin dokumentaatiokeskuksen julkaisema 280-sivuinen raportti on tähän mennessä kattavin koskaan tehty selvitys Muslimiveljeskunnan verkostosta Euroopassa. Muslimiveljeskunnalla on ollut 1980-luvulta lähtien yhteyksiä myös Suomessa.
Lorenzo Vidino on tunnettu islamistisen radikalismin tutkija yhdysvaltalaisesta George Washington -yliopistosta, Sergio Altuna puolestaan työskentelee tutkijana espanjalaisessa Elcano Royal Institute -ajatuspajassa.
Emme halua herättää huomiota tosiseikalla, että me olemme islamisoimassa lännen.
Vidinon ja Altunan mukaan Muslimiveljeskunnalla on toimintaa käytännössä lähes jokaisessa Euroopan maassa. Juridisesti kussakin maassa rekisteröidyt järjestöt ovat itsenäisiä, ja Veljeskunnan strategiana onkin luoda mielikuvaa, että mitään verkostoa ei todellisuudessa ole olemassakaan.
Todellisuus ei tutkijoiden mukaan vastaa tätä käsitystä. Esimerkiksi Veljeskunnan eurooppalaisen verkoston kattojärjestön Federation of Islamic Organization in Europen (vuodesta 2020 lähtien Council of European Muslims) entinen puheenjohtaja Chakib Benmakhlouf on itse todennut, että ”emme halua herättää huomiota tosiseikalla, että me olemme islamisoimassa lännen”.
Useat Muslimiveljeskunnan johtohahmot ovat ilmaisseet samaa. Siten esimerkiksi entinen Egyptin Muslimiveljeskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Mohamed Habib on todennut, että eri maissa Muslimiveljeskuntaan kytkeytyvillä järjestöillä ja moskeijoilla on ”sama ideologia, periaatteet ja tavoitteet, mutta kukin toimii erilaisissa olosuhteissa ja erilaisessa ympäristössä”.
Veljeskunnan fatwat lisäävät sukupuolten epätasa-arvoa
Muslimiveljeskunta korostaa usein edustavansa ”keskitien islamia”, joka ei ole liian liberaalia eikä liian konservatiivista. Veljeskunta tuomitsee terrorismin, eikä EU-maiden turvallisuusviranomaisilla ole näyttöä, että liike olisi koskaan rekrytoinut Euroopasta vierastaistelijoita Lähi-idän konflikteihin, vaikka liike onkin joissain niistä jopa osapuolena. Vidino ja Altuna korostavat raportissa, että Muslimiveljeskunta ei aiheuta Euroopassa välitöntä väkivallan uhkaa.
Samalla Vidino ja Altuna huomauttavat, että itse asiassa Veljeskunta on rahoittanut hyväntekeväisyyden nimissä terroristijärjestö Hamasia.
Yhtenä ongelmana Vidino ja Altuna nostavat esiin Muslimiveljeskunnalle tyypillisen kaksijakoisen puhetyylin. Kun veljeskuntalaiset puhuvat maallistuneelle länsimaalaiselle yleisölle, he esiintyvät suvaitsevina antirasisteina ja uskontojen rinnakkaiselon puolustajina. Vidino ja Altuna tuovat esiin lukuisia, tuoreitakin tapauksia, miten omissa sisäpiireissään veljeskuntalaisten johtohahmot ovat puhuneet esimerkiksi Isisin vainoamista jesideistä ”saatananpalvojina”. Raportissa on myös lukuisia kuvakaappauksia muun muassa Veljeskuntaa edustavan avustusjärjestön Islamic Reliefin johtohahmojen juutalaisvihasta.
Muutaman sadan avainhenkilön kokoinen verkosto on saavuttanut kokoonsa nähden suhteettoman suuren vaikutusvallan ”kaikkien muslimien äänenä”.
Vidinon ja Altunan mukaan Muslimiveljeskunta myös suurentelee rasismia ja islamofobiaa luodakseen Euroopan muslimien keskuudessa mielikuvaa, että ”ne vihaavat meitä”. Juuri tämä vastakkainasettelun luominen lisää radikalisoitumisen riskiä nuorten aikuisten keskuudessa.
Veljeskunnalla on Euroopassa, myös Helsingissä, oma imaamikoulutus, minkä lisäksi sen perustama tutkimuspaja European Council for Fatwa and Research on laatinut eri elämänaloja koskevia uskonnollisesti sitovia säädöksiä eli fatwoja, joissa annetaan ohjeita arkipäivän asioihin. Yhdessä fatwassa todetaan, että jos aviomies on tottunut vaimonsa hiustyyliin, radikaaleissa muutoksissa hiustenväriin tai pituuteen tarvitaan myös aviomiehen suostumus.
Eräässä toisessa perhettä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevassa fatwassa todetaan, että "eurooppalaiset normit ja perinteet ovat arvottomia, jos ne ovat ristiriidassa selvien islamilaisten tekstien kanssa, kuten miesten ja naisten tasa-arvo perinnönjaossa...”.
Rahoitus tulee Qatarista ja Turkista
Euroopassa on arviolta vajaat 30 miljoonaa muslimia. Lorenzo Vidino ja Sergio Altuna arvioivat, että Muslimiveljeskunnalla on vain muutamia tuhansia kannattajia. Veljeskunnan verkosto on kuitenkin vauras, ja sen johtohahmot ovat korkeasti koulutettuja. Niinpä Muslimiveljeskunnalla on ollut Euroopan muuhun muslimiväestöön nähden paremmat edellytykset järjestäytyä ja verkostoitua poliittisten päättäjien kanssa. Juuri tämä on Vidinon ja Altunan mukaan johtanut siihen, että muutaman sadan avainhenkilön kokoinen verkosto on saavuttanut kokoonsa nähden suhteettoman suuren vaikutusvallan ”kaikkien muslimien äänenä”.
Osa Muslimiveljeskunnan varallisuudesta perustuu moskeijoissa kerättyihin almuihin, mutta lisäksi Veljeskunnalla on kiinteistöbisnestä sekä veroparatiiseihin rekisteröityneitä yhtiöitä. Vidino ja Altuna paljastavat myös ulkomaisia rahoituslähteitä. Tutkimuksessa nostetaan erityisesti Qatarin rooli, mutta viime vuosina sen rinnalle yhdeksi tärkeäksi tukijaksi on noussut Turkki, jonka presidentin Recep Tayyip Erdoğanin oma AK-puolue on Veljeskunnalle läheinen.
Älä eristä, mutta älä myöskään vahvista
Raportissaan Lorenzo Vidino ja Sergio Altuna ehdottavat, miten Muslimiveljeskunnan kanssa tulisi toimia. Tärkeää on, että tunnistetaan Veljeskunnan verkosto ja ymmärretään kyseisen liikkeen todelliset tavoitteet. Vidinon ja Altunan mielestä Veljeskuntaa ei voi täysin eristää, mutta toisaalta on haitallista, että EU-maat ovat myöntäneet avustuksia Veljeskunnan verkostoon kuuluville järjestöille muun muassa radikalismia ehkäisevään työhön.
Monet EU-maat ovat muuttaneet suhtautumistaan Muslimiveljeskuntaan. Joulukuussa 2020 Saksa päätti lakkauttaa Islamic Relief Germanyn rahoittamisen, ja samaan ratkaisuun on päätynyt myös Hollanti. Ruotsissa asiaa harkitaan. Viime heinäkuussa Itävallan parlamentti hyväksyi uuden terrorisminvastaisen lain, joka kieltää useiden tunnettujen terroristijärjestöjen kuten Isisin, al-Qaidan, Hamasin sekä muun muassa kroatilaisen fasistijärjestön Ustašan symbolit. Samalla Itävalta kriminalisoi Muslimiveljeskunnan tunnukset.
Entä mikä on median vastuu? Lorenzo Vidino kirjoittaa Kirkko ja kaupungille sähköpostissa, että Veljeskuntaa on käsiteltävä niin kuin mitä tahansa järjestöä tai liikettä.
– Jos jokin kristillinen järjestö omaksuu ääriajattelua tai liikuttaa rahaa hämärin keinoin, useimmille tiedotusvälineille ei tuottaisi ongelmia raportoida siitä, ja hyvä niin, Vidino sanoo.
– Näin ei aina ole Muslimiveljeskunnan kohdalla, sillä monet toimittajat hyväksyvät naiivisti Veljeskunnan väitteet, että he edustavat kaikkia eurooppalaisia muslimeja ja että heidän käsitteleminen negatiivisesti olisi islamofobiaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkija Lorenzo Vidino: Terrorismi on teatteria, jota Ranska pitää vain jäävuoren huippuna
AjankohtaistaKirkot ja synagogat edustavat jihadisteille vääräuskoisuuden pesäkkeitä, ja siksi sellaiset paikat valikoituvat terrori-iskujen kohteiksi, sanovat tutkijat.