Herttoniemen punatiiilinen kirkko on arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema. Kirkko otettiin käyttöön vuonna 1958. Se edustaa aikansa rakennussuunnittelua, jossa betonin valumat jätettiin näkyväksi ja pinnat tarkoituksella maalaamattomiksi.
Tyhjät kirkot houkuttelevat luvattomia tunkeutujia – kysyimme Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnista, millainen riesa hylätyistä kiinteistöistä koituu
Autioissa rakennuksissa seikkaileminen eli urbaani löytöretkeily on noussut someilmiöksi. Vaikka kiinteistöissä vierailee fiksujakin kävijöitä, paikkoja myös sotketaan ja rikotaan.
Kivinen vesikouru on täynnä kirkossa käyneiden ihmisten kenkien mukana kulkeutuneita lasinsiruja. Siruja on päätynyt myös pihapiirin nurmelle ja kalliolle. Ruosteiset ikkunakalterit ja vanerilevyt rakennuksen pielessä pyrkivät estämään kirkkoon tunkeutumisen.
Rakennus on ollut poissa käytöstä useamman vuoden. Siitä huolimatta tyhjillään olevasta kirkosta ei tulijoita puutu. Sen on saanut tuta Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Osmo Rasimus nahoissaan.
– Ei-toivotut tunkeutujat voivat olla alaikäisiä tai aikuisia ihmisiä. Lain mukaan vastuu on kiinteistön omistajalla, eli meillä, jos jotain ikävää tapahtuu, Rasimus sanoo.
Hylätyn Herttoniemen kirkon ikkunoita on levytetty.
Hillityn moderni kirkko ehti olla käytössä yli 60 vuotta. Kirkko suljettiin toukokuun 2019 lopussa vakavien sisäilmaongelmien vuoksi. Vuonna 2019 Helsingin seurakuntakuntayhtymän tilaamassa kirkon korjausselvityksessä arvioitiin, että peruskorjauksen hinta olisi ollut 9,2 miljoonaa euroa. Kirkko sai purkuluvan Helsingin seurakuntien yhteiseltä kirkkovaltuustolta tämän vuoden maaliskuussa.
– Kun näihin tunkeudutaan ja niitä tärvellään, niin paikoilta katoaa status ja arvostus. Se on todella surullista.
Ei-toivotut vieraat ovat vaivaksi seurakunnille
Autiot rakennukset houkuttelevat uteliaita kävijöitä vierailemaan tiloissa ilman lupaa. Murtautujat voivat aiheuttaa tilalle enemmän vahinkoa kuin äkkiseltään osaisi ajatella. Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen kuvaa tilannetta tahattomaksi dominoefektiksi.
– Jos joku niin sanotusti korkkaa suljetun kiinteistön auki eli tilan ovi tai ikkuna rikotaan, tilaan syntyy aina muitakin ongelmia. Rakennus houkuttelee lisää kutsumattomia vieraita, se voi mennä vielä huonompaan kuntoon ja murrosta voi syntyä rakenteisiin kosteusvaurioita.
Kirkon pihanurmella on rikottujen ikkunoiden siruja.
Leinonen kertoo, että Perkkaan seurakuntarakennuksen kellariin on tehty joskus jopa nuotio. Pari vuotta sitten alueella sijainnut kappelin tuhopoltto on vielä muistissa.
– Kappeli oli aktiivisessa käytössä ja vastikään peruskorjattu. Kirkon rakennukset ilmeisesti herättävät jossain piireissä sellaisia mielleyhtymiä, että niitä vastaan on taisteltava tavalla tai toisella.
Jos auto on parkkipaikalla viikon käyttämättä, niin ei se anna oikeutta murtautua autoon sisälle. Sama pätee kiinteistöihin.
– Vantaan seurakunnan kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin
Kaikki eivät kuitenkaan hajota paikkoja tai maalaa spraylla pintoja. Urbex-kulttuurissa eli urbaanissa löytöretkeilyssä on kyse seikkailemisesta autioissa paikoissa turvallisesti. Käytöstä poistettuihin rakennuksiin murtautuminen tai paikkojen hajoittaminen eivät kuulu asiaan, vaan periaatteena on, ettei autioon tilaan mennä, jos se on lukittu. Tilasta ei myöskään saa ottaa mitään mukaansa.
Osmo Rasimuksen mielestä ongelma on vierailijoiden suuri määrä: kaikki kävijät eivät ole fiksuja eivätkä osaa käyttäytyä. Eikä suljettuihin rakennuksiin saisi mennä sisälle.
Kaikki kolme kiinteistöjohtajaa kertoo, että hylätyistä tiloista on viety homeisia huonekaluja ja rikottu seiniä.
– Ne, jotka tulevat vaikka hajottamaan tilojen rakenteita, voivat tietämättään levittää tilaan esimerkiksi asbestia, Vantaan seurakunnan kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin sanoo.
Rakennuksia yritetään suojata ja tunkeilijoita estää levyttämällä ovia ja ikkunoita. Mikäli kiinteistöjen rakenteet pysyisivät ehjänä, niitä voitaisiin hyödyntää uudisrakentamisessa.
– Vaikka rakennus olisi purkulistalla, se ei tarkoita, että olisi lupa rikkoa paikkoja. Tilaan menemisessä on kyse aina rikoksesta, Kraufvelin sanoo.
Urbaaniin löytöretkeilyyn kuuluu kohteen kunnioittaminen. Minkäänlaista ilkivaltaa ei hyväksytä, ja paikalta poistutaan jälkiä jättämättä.
Tyhjän tilan vahtiminen turha kuluerä
Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että kiinteistön poistaminen käytöstä on hyvin harkittu päätös, ja purkuluvan odottelu on valitettavan hidasta. Päätöstä odotellessa kiinteistö menee yhä huonompaan kuntoon. Tyhjiä tiloja on valvottava, ja se on valitettava kuluerä seurakunnille.
– Olisi ihanteellista, että jos rakennuksessa todetaan sisäilmaongelma, se saisi nopeutetun käsittelyn. Tyhjien kiinteistöjen valvominen on resurssien kohdistamista vääriin kohtiin , Osmo Rasimus sanoo.
Herttoniemen kirkon takapihalla ovet ja ikkunat ovat kalteroitu.
Valtaosa ihmisistä toimii oikein
Vantaan seurakunnan kiinteistöjohtajan Timo Kraufvelinin mukaan suurin osa ihmisistä kysyy luvan, mikäli haluaa käyttää seurakuntien tyhjiä kiinteistöjä tai niiden alueita. Tyhjien tilojen läheisyydessä tai niiden sisällä on pidetty luvallisesti muun muassa sotaharjoituksia, vapaaehtoisen pelastuspalvelun harjoituksia sekä kirppistapahtumia.
Kun hylätyn kiinteistön alueella on elämää, se tuo mukanaan kunnioitusta ja valvontaa paikkaa kohtaan. Tällöin ilkivaltaa ja tunkeilijoita on vähemmän. Hylätyn kiinteistön tontilla järjestetty pihakirppistapahtumat on Kraufvelinin mukaan tervetulleita.
– Valtaosa ihmisistä toimii oikein. Tapahtumiin pyydetään lupa. Se on tuplailo. Me tiedämme, mitä paikassa tapahtuu ja he saavat järjestää tilaisuutensa, Kraufvelin sanoo.
”Jos kiinteistön yhteydessä on asuntoja, niin silloin rakennusta kohdellaan paremmin, vaikka se olisi pois käytöstä. Asutus vähentää ilkivaltaa ja kutsumattomien vieraiden liikuskelua alueella”, Osmo Rasimus sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin seurakunnat karsivat kiinteistöjään rajusti – yli neljännes tiloista pois
AjankohtaistaHelsingin seurakuntayhtymän uuden kiinteistöstrategian yhtenä tavoitteena on supistaa toimitiloja noin 44 000 neliömetrillä vuoteen 2030 mennessä.
