Uskonnolliset vähemmistöt ovat vaikeuksissa Indonesiassa leviävän islamismin vuoksi – kirkkoihin on hyökätty, ateisteja vastaan on nostettu syytteitä
Jakartan entisen kristityn kuvernöörin Basuka Tjahaja Purnaman kannattajat protestoivat jumalanpilkkatuomiota vankilan ulkopuolella pidetyssä mielenosoituksessa.

Jakartan entisen kristityn kuvernöörin Basuka Tjahaja Purnaman kannattajat protestoivat jumalanpilkkatuomiota vankilan ulkopuolella pidetyssä mielenosoituksessa.

Uskonnolliset vähemmistöt ovat vaikeuksissa Indonesiassa leviävän islamismin vuoksi – kirkkoihin on hyökätty, ateisteja vastaan on nostettu syytteitä

Uskonnollinen suvaitsemattomuus vahvistuu maailman suurimmassa islamilaisessa maassa Indonesiassa. Viime vuonna siellä tilastoitiin 201 hyökkäystä uskonnollisia vähemmistöjä vastaan.

Indonesiassa yhteiskunnallista moniarvoisuutta ja demokratiaa puolustavan SETARA- instituutin mukaan maassa tapahtui viime vuonna 201 hyökkäystä uskonnollisia vähemmistöjä vastaan. Syynä kasvaviin lukuihin SETARA pitää kovaa islamismia edustavien järjestöjen, kuten populistisen Islamin puolustusrintama FPI:n nousua ja hallituksen heikkoutta.

Vuonna 2014 maan presidentiksi nousi moniarvoisuuden puolustajana tunnettu Joko Widodo. Häntä ennen presidenttinä toimi 10 vuotta ex-kenraali Susilo Bambang Yudhyono, joka antoi säätää maahan monia suvaitsemattomuutta tukevia lakeja, joita on ollut vaikea jälkikäteen kumota.

Tunnetuin näistä kovan linjan islamia kannattavien läpi ajamista laeista on niin sanottu antipornolaki, joka pyrkii rajoittamaan taiteellisen ilmaisun vapautta. Lain avulla on pyritty estämään eroottiseksi tai epäsovinnaiseksi koettujen tanssien ja musiikin esittämistä, rajoittamaan runouden ja kirjallisuuden vapautta sekä ehkäisemään paljastavaksi koettua pukeutumista.

Myös seksityöntekijöiden työmahdollisuuksia on esimerkiksi poliisiratsioiden avulla pyritty rajoittamaan. Indonesian merkittävin naisten oikeuksia puolustava järjestö Kalyanamitra on arvostellut poliisin toimintaa ja vaatinut sitä lopettamaan hyökkäykset seksityöntekijöiden oikeuksia vastaan.

Antipornolakia ei kuitenkaan ole kyetty tai haluttu saattaa voimaan maan kaikissa osissa.

Omavaltaisia katupartioita, hyökkäyksiä kirkkoihin

Indonesia on maailman suurin muslimimaa. Laajassa saarivaltiossa on 250 miljoonaa asukasta, joista lähes 90 prosenttia on muslimeja. Silti vain vähemmistö indonesialaisista on kannattanut islamilaista valtiota.

Kovan linjan islamistit tekivät viime vuonna hyökkäyksiä kirkkoihin ainakin Jaavan, Borneon ja Sumatran saarilla.

Varsinkin viime vuosina ääri-islamilaiset ryhmät ja järjestöt ovat kuitenkin tulleet kaduille ja järjestäneet vaatimustensa tueksi näkyviä mielenilmauksia. FPI:n kaltaiset järjestöt ovat harjoittaneet omavaltaista katupartiointia ja tunkeutumista esimerkiksi ravintoloihin ja yökerhoihin, joiden omistajilta ne ovat keränneet mafiatyyppisiä suojelurahoja.

FPI:n sanotaan yleisesti saavan rahoitusta myös Saudi-Arabiasta.

Kovan linjan islamistit tekivät viime vuonna hyökkäyksiä kirkkoihin ainakin Jaavan, Borneon ja Sumatran saarilla. Hyökkäysten kohteena on ollut myös buddhalaisia, hinduja, muslimivähemmistöön kuuluvia shiioja ja ateisteja.

Äskettäin Jaavan Yogyakartan kirkkoon tehdyssä hyökkäyksessä haavoittui viisi ihmistä. Poliisi sai yksittäisen syyllisen kiinni. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, eikä merkittäviä ääri-islamilaisten järjestöjen edustajia ole tuomittu oikeusasteissa rangaistuksiin.

Jakartan entinen pormestari tuomittiin jumalanpilkasta

Sen sijaan presidentiksi nousseen Joko Widodon jälkeen pääkaupunki Jakartan pormestariksi noussut Basuki Purnama istuu kahden vuoden tuomiota jumalanpilkasta. Purnama kuuluu kristittyyn vähemmistöön ja hän oli ehdokkaana uudelle kaudelle viime vuoden kuvernöörin vaalissa.

Vaalin toisella kierroksella kuvernööriksi valittiin entinen ministeri Anies Baswedan. Baswedan kampanjoi näkyvästi Purnaman vangitsemista vaativan FPI- järjestön tuella ja vaaleissa vallitsi jonkinasteinen pelon ilmapiiri.

FPI vaati muun muassa avoimesti Purnamaa tukeneen ja sittemmin vanhuuteen kuolleen musliminaisen islamin perinteiden mukaan järjestettyjen hautajaisten kieltämistä.

Järjestön mukaan kristittyjä ei saisi Indonesiassa valita korkeisiin virkoihin. Purnaman tuomiota pidetäänkin uskonnollis-poliittisen painostuksen tuloksena. Häntä on vaadittu vapaaksi useissa Jakartassa pidetyissä mielenosoituksissa, joihin on osallistunut uskonnollisen ja yhteiskunnallisen moniarvoisuuden puolustajia kaikista uskonnollisista yhteisöistä.

Autonomisella Acechin erityisalueella Indonesiassa on käytössä sharia-laki. Kuvassa indonesialainen kristitty kärsii raipparangaistuksen pelattuaan lastenpeliä, johon liittyy mahdollisuus vaihtaa voittoja rahaksi. Tämä tulkittiin uhkapeliksi.

Autonomisella Acechin erityisalueella Indonesiassa on käytössä sharia-laki. Kuvassa indonesialainen kristitty kärsii raipparangaistuksen pelattuaan lastenpeliä, johon liittyy mahdollisuus vaihtaa voittoja rahaksi. Tämä tulkittiin uhkapeliksi.

Mielenilmauksia moniarvoisuuden puolesta

Indonesiassa on vuoden 1965 laissa nimetty sallituiksi uskonnoiksi islam, katolinen ja protestanttinen kristinusko, hindulaisuus, buddhalaisuus ja konfutselaisuus.

Viime vuonna maan perustuslakituomioistuin linjasi, että myös näiden uskontojen ulkopuolella olevat uskonnot pitäisi hyväksyä "seitsemänneksi kategoriaksi" siten, että kaikilla olisi uskonnosta riippumatta yhtäläiset oikeudet. Maassa on myös monia alkuperäiskansojen uskontoja.

Indonesiassa on vaarallista tunnustautua bahailaiseksi tai juutalaiseksi. Tuomioistuimissa on nostettu syytteitä myös ateisteja vastaan. SETARA-instituutin apulaisjohtaja Coki Naipospos kertoo, että vuoden 1965 lain mukaisten kuuden uskonnon ulkopuolisten pääsyä esimerkiksi koulutukseen tai lailliseen avioliittoon on rajoitettu ja heidän on ollut vaikea saada virallisia henkilöpapereita.

Ääri-islamilaisten ryhmien nousun sanotaan tähtäävän ensi vuoden presidentinvaalissa istuvan presidentti Joko Widodon syrjäyttämiseen ja ryhmien oman suosikin nostamiseen maan ykkösvirkaan.

Moni poliitikko onkin valtapyrkimyksissään hakenut ääriryhmien tukea ehdokkuudelleen. Niin ovat tehneet myös maata vuoteen 1998 asti kurilla ja verellä hallinneen diktaattori Suharton aikaiset ja sotilasvallan päätyttyä politiikkaan pyrkineet kenraalit.

Suurimmat muslimijärjestöt tuomitsevat vihapuheen

Ääriliikehdintään kyllästyneet ovat ryhtyneet vastaiskuun. Maassa on tänä vuonna järjestetty useita suuria mielenilmauksia niin moniarvoisuuden kuin naisten oikeuksien puolesta.

Äskettäin maan kaksi suurinta muslimijärjestöä Nahdlatul Ulama (NU) ja Muhammadyah antoivat yhteisen kannanoton, jossa ne tuomitsevat vihapuheen ja epäluuloja lietsovien huhujen levittämisen. Järjestöjä pidetään kymmenine miljoonine jäsenineen myös koko maailman suurimpina muslimijärjestöinä ja kannanotossaan ne vetosivat sen puolesta, että indonesialaiset tekisivät demokratiasta pysyvän osan maan elämää.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi