Poliisit tutkivat onnettomuuspaikkaa katolisen kirkon vieressä Makassarissa Indonesiassa maanantaina 29. maaliskuuta.
Itsemurhaisku kirkkoon palmusunnuntaina on yksi esimerkki kristittyihin kohdistuvasta painostuksesta Indonesiassa – ”Muslimilla ei ole oikeutta vaihtaa uskontoa”
Open Doors -järjestön Miika Auvisen mukaan laajamittainen kristittyihin kohdistuva väkivalta ei ole Indonesiassa yleistä, mutta yksilöiden kohdalla uskonnonvapaus ei silti välttämättä toteudu.
Palmusunnuntaina 28. maaliskuuta Makassarin kaupungissa, Sulawesin saarella Indonesiassa katoliseen kirkkoon kohdistettu itsemurhaisku oli jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka juhlapyhät voivat olla kristityille erityisen vaarallista aikaa.
Uutistoimisto AP:n tämänhetkisten tietojen mukaan iskussa kuolivat iskun kaksi tekijää ja haavoittui 20 ihmistä. Makassarin katolisessa kirkossa on jonkin verran toimintaa koronapandemiasta huolimatta. Palmusunnuntaina messuja oli kaksi, ja väkeä paikalla normaalia palmusunnuntaita vähemmän.
– Ajankohta ei ollut sattuma. Muslimimaissa ja monissa muissakin maissa, joissa kristittyjä vastaan hyökätään, hyökkäykset ajoittuvat juuri kristillisiin juhlapyhiin kuten jouluun ja pääsiäiseen. Myös Indonesiassa kristityt tiedostavat tämän uhan, sanoo vainottuja kristittyjä auttavan Open Doors -järjestön Suomen osaston johtaja Miika Auvinen.
Esimerkiksi Sri Lankassa tehtiin tuhoisia terrori-iskuja juuri pääsiäisenä 2019. Iskuissa kuoli 250 ihmistä ja haavoittui noin 500. Tekijät olivat parikymppisiä, puoli vuotta sitten avioitunut aviopari. He kuuluivat todennäköisesti islamistiryhmään nimeltä Jamaah Ansharut Daulah, JAD.
Indonesiassa perustuslaki takaa kristityillekin vapauden harjoittaa uskontoaan, mutta käytännössä maailman suurimmassa muslimimaassa todellinen uskonnonvapaustilanne vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Länsi-Jaavalla ja Acechissa radikaalit islamilaiset ryhmät ovat vaikutusvaltaisia ja aktiivisia.
– Sulawesin saaren pohjoisosa on pääosin kristillinen, eteläosa enimmäkseen muslimialuetta, ja tämä isku tapahtui eteläosassa, Auvinen kertoo.
Ajattelu lähtee siitä, että kukin pysyköön uskonnossaan.
Miika Auvisen mukaan islaminusko määrittää tällä hetkellä hyvin vahtavasti elämää kaikkialla Indonesiassa. Laajamittainen väkivalta ei ole yleistä, mutta terrori-iskuja on ajoittain. Neljä kuukautta sitten ääri-islamistit murhasivat neljä kristittyä Sigin kylässä Indonesian Keski-Sulawesin alueella. Vuonna 2018 ISIS-solu tappoi 30 kristittyä kirkkoon kohdistuvassa iskussa Surabayan kaupungissa Jaavan saarella.
– Sen lisäksi on paljon yksittäisiin ihmisiin kohdistuvaa vainoa ja painostusta. Etenkin muslimista kristityksi kääntyneet joutuvat kohtaamaan sitä.
– Tyypillinen tilanne Indonesiassa ja joissakin muissa muslimimaissa on se, että jos on syntyperältään muslimi, ajatellaan, että hänellä ei ole oikeutta vaihtaa uskontoa. Ajattelu lähtee siitä, että kukin pysyköön uskonnossaan.
Maan presidentti Joko Widodo on puhunut uskonnonvapauden puolesta. Presidentti tuomitsi palmusunnuntain iskut ja korosti, ettei niillä ole tekemistä minkään uskonnon kanssa eikä minkään uskonnon pitäisi sietää terrorismia. Hän on pyytänyt poliisia tutkimaan tapauksen perinpohjaisesti.
– Minun nähdäkseni presidentin kannanotolla on merkitystä. Valtionjohto on pyrkinyt luomaan vakaan ja sekulaarin yhteiskunnallisen järjestyksen, jossa myös uskonnonvapaus toteutuu, Miika Auvinen arvioi.
Auvisen mukaan ei ole mitään yksittäistä selittävää tekijää sille, miksi Indonesiassa on uskonnolliseen väkivaltaan valmiita ryhmiä.
– Ääri-islamilaiset ajatukset leviävät ympäri maailmaa. Sorto, köyhyys ja kouluttamattomuus luovat pohjaa, mutta syyt terrorismiin ovat monisyiset.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tuhannet muslimit ovat kääntyneet kristityiksi islamististen terroristijärjestöjen vaikutusalueella – salainen seurakunta elää jatkuvan väkivallan uhan alla
AjankohtaistaToimittaja Danielle Miettinen matkusti kolmeen Afrikan maahan tapaamaan ihmisiä, jotka joutuvat maksamaan uskostaan kovaa hintaa.
