Uskonnoton Jussi Halla-aho ei pidä Jumalan olemassaolon pohtimista järkevänä, mutta arvostaa kristillistä pasifismia ja lukee lapsilleen iltarukouksen
Jussi Halla-aho arvostaa kristillisiä hyveitä. Niitä ovat hänen mukaansa esimerkiksi pidättyväisyys, rehellisyys, toisten ihmisten omaisuuden kunnioittaminen, toisen posken kääntäminen ja pasifismi.

Jussi Halla-aho arvostaa kristillisiä hyveitä. Niitä ovat hänen mukaansa esimerkiksi pidättyväisyys, rehellisyys, toisten ihmisten omaisuuden kunnioittaminen, toisen posken kääntäminen ja pasifismi.

Uskonnoton Jussi Halla-aho ei pidä Jumalan olemassaolon pohtimista järkevänä, mutta arvostaa kristillistä pasifismia ja lukee lapsilleen iltarukouksen

Perussuomalaisten puheenjohtajan mielestä Suomen luterilainen kirkko on rappiotilassa. Se muistuttaa hänestä keskustapuoluetta.

30 527 ääntä oli monelle järkytys. Niin moni helsinkiläinen äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. Se oli koko maan isoin yhden ehdokkaan äänisaalis.

Suomen eturivin poliitikoista Halla-aho jakaa luultavasti eniten kansan mielipiteitä. Vastustajat kutsuvat Halla-ahoa rasistiksi ja vihanlietsojaksi, joka halveksii vieraita kulttuureita.

Kannattajat näkevät Halla-ahossa suoraselkäisen poliitikon, joka puolustaa suomalaista kulttuuria ja uskaltaa puhua avoimesti asioista, joista muut vaikenevat. Kiihkeimmät seuraajat kutsuvat Halla-ahoa perin nasaretilaiselta kalskahtavasti Mestariksi.

Perussuomalaisten puoluetoimiston neuvotteluhuoneessa istuu mies, joka ei juuri ilmeile. Äänensävy on viileä ja vastaukset selkeitä.

Tänään ei puhuta puoluepolitiikasta, ainakaan paljon. Nyt puhutaan perussuomalaisten puheenjohtajan maailmankatsomuksesta ja suhteesta uskontoihin.

Perussuomalaiset ilmoittaa olevansa ”kristillis-sosiaalinen” puolue. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoittaa, että ei ole uskonnollinen ihminen. ”Uskonnoton” on Halla-ahon mukaan ”varmaankin oikea sana” kuvaamaan häntä. Hän erosi kirkosta vuonna 1989.

Maailma on täynnä ihmisiä, jotka ovat täysin eri mieltä esimerkiksi niistä arvoista, jotka on kiteytetty kymmeneen käskyyn.

Siitä huolimatta Halla-aho on sitä mieltä, että jokaisen yhteiskunnan taustalla on väkisinkin jonkinlainen uskonnollinen maailmankatsomus. Se on sidosaine, joka pitää yhteisön kasassa.

Eurooppalaiset ihmiset eivät hänen mukaansa ymmärrä, että kaikki maailman ihmiset eivät ajattele samalla tavalla kuin me.

– Länsimainen ihminen, jolla on takanaan kaksituhatta vuotta vanha kristillinen kulttuuri, ei välttämättä ymmärrä, että suuri osa niistä perusarvoista, jotka hän jakaa, on osa tätä kulttuurista perintöä. Ne eivät tule tyhjästä, Halla-aho sanoo.

– Ja että niitä ei välttämättä jaeta tämän kulttuuripiirin ulkopuolella. Maailma on täynnä ihmisiä, jotka ovat täysin eri mieltä esimerkiksi niistä arvoista, jotka on kiteytetty kymmeneen käskyyn.

Halla-aho ajattelee, että kristinusko on rakentunut niin tiiviisti osaksi länsimaista kulttuuria, että sitä ei voi irrottaa ilman, että jotain tärkeää menee rikki.

Myös Jussi Halla-ahon sisällä on lokero, joka täyttyy uskonnolla tai jollain sen kaltaisella

Jussi Halla-aho on 49-vuotias. Mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä vakuuttuneempi hän on siitä, että kaikkien ihmisten sisällä on lokero, joka täyttyy joko uskonnolla tai uskonnon kaltaisilla aineksilla.

– Tämä on mielestäni erityisen hyvin nähtävissä nyt, kun ajan henki on hyvin uskonnonvastainen, Halla-aho sanoo.

– Taustalla on ehkä jonkinlainen marxilainen ajatus siitä, että uskonto kahlitsee ihmisen mieltä. Kun ihminen sitten vapautetaan uskonnon kahleista, alta paljastuu jonkinlainen tyhjä taulu ja ihminen pystyy tarkastelemaan maailmaa rationaalisesti.

Halla-aho ei usko, että ihminen voi olla täysin rationaalinen.

Minkälainen sitten on Halla-ahon oma maailmankatsomus? Hän hymähtää.

En pysty vastaamaan kysymykseen tämän paremmin.

– Tuo on aika mahdoton kysymys. Minulla on näkemyksiä erilaisiin asioihin, mutta ei holistista maailmankatsomusta, jonka läpi katselen koko maailmaa. En pysty vastaamaan kysymykseen tämän paremmin.

Jokaisella ihmisellä on kuitenkin lokero, joka täyttyy jollain uskonnon kaltaisella. Millä Halla-ahon lokero täyttyy?

– Ehkä tässä päästään sivuamaan puolueen kristillis-sosiaalista perustaa. Uskon moniin kristinuskon hyveisiin, perusarvoihin ja standardeihin. Mielestäni kymmenen käskyä on aika hyvä ohjenuora ihmiselle riippumatta siitä, onko hän uskonnollinen vai ei.

Kristillisiä hyveitä ovat Halla-ahon mielestä esimerkiksi pidättyväisyys, rehellisyys, toisten ihmisten omaisuuden kunnioittaminen, toisen posken kääntäminen (”jota ei tietenkään pidä periaatteena viedä naurettavuuksiin”) ja pasifismi (”jota niin ikään ei pidä vääntää irvikuvaksi”).

– Kristityt eivät tietenkään läheskään aina täytä näitä standardeja, mutta lähes kaikki meistä ovat yhtä mieltä siitä, että ne ovat hyveitä ja että niiden rikkominen on paheellista.

Jumalan olemassaolon pohtiminen on Jussi Halla-ahon mielestä ajanhukkaa. Ei ole mitään keinoja, joilla asiasta voisi ottaa selvää.

Jumalan olemassaolon pohtiminen on Jussi Halla-ahon mielestä ajanhukkaa. Ei ole mitään keinoja, joilla asiasta voisi ottaa selvää.

Onko islamin nimissä saatu aikaa mitään hyvää?

Jussi Halla-aho on useimmille suomalaisille tuttu maahanmuuttoa ja islamia vastustavista näkemyksistään. Vuosituhannen ensimmäisellä kymmenluvulla hän kirjoitti Scripta-blogiinsa tekstejä, joissa kutsui islamia muun muassa tuhoisaksi, vaaralliseksi ja erityisen primitiiviseksi uskonnoksi sekä ihmiskunnan mustaksi viholliseksi.

Profeetta Muhammadia Halla-aho on useaan otteeseen kutsunut pedofiiliksi, minkä vuoksi Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet vuonna 2009 uskonrauhan rikkomisesta. Hovioikeus vahvisti tuomion.

(Lue tästä jutusta uskontotieteilijä Tuomas Äystön analyysi siitä, miksi Halla-aho tuomittiin uskonrauhan rikkomisesta mutta Muhammad-pilakuvia julkaissutta Suomen Sisua ei.)

Toisaalta Halla-aho on kutsunut esimerkiksi Suomen tataareita yksittäiseksi sivistyksen saarekkeeksi islamin sisällä – joskin mitättömäksi vähemmistöksi.

Näkisin, että islamilaisen maailman positiivinen kontribuutio ihmiskunnalle on erittäin heikko ja vähäinen.

Kun Halla-aho vuonna 2017 nousi perussuomalaisten puheenjohtajaksi, hän sanoi Ylen toimittajalle, ettei irtisanoudu vanhoista kirjoituksistaan. Kirjoitukset ovat yhä julkisia. Halla-aho kertoo kuitenkin muuttaneensa tyylilajiaan, kun hänen poliittinen profiilinsa on noussut.

Jussi Halla-aho, onko islamin nimissä saatu mielestäsi koskaan aikaa mitään hyvää?

– Näkisin, että islamilaisen maailman positiivinen kontribuutio ihmiskunnalle on erittäin heikko ja vähäinen. Minun on vaikea keksiä mitään positiivista, Halla-aho vastaa.

Tuleeko sinulle mieleen yhtään muslimia, jota todella arvostat?

– Kyllä varmasti historiasta tulisi mieleen, jos miettisin. Yksilötasolla tunnen esimerkiksi Suomen tataariyhteisöön kuuluvia ihmisiä, joita arvostan. Mutta en usko, että he olisivat ihmisinä huonompia, jos he eivät olisi muslimeja.

Olisiko kivaa, jos voisi tietää, että Jumala on olemassa?

Islamia ja kristinuskoa yhdistää moni asia, esimerkiksi usko Jumalaan. Jussi Halla-ahon mielestä ei ole järkevää pohtia, onko Jumalaa olemassa.

– Kristinusko on rakentanut Jumalalle sellaisen suojan, että Jumala on ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella. Hänen olemassaolostaan tai olemattomuudestaan ei ole mahdollista saada tietoa, Halla-aho sanoo.

Niinpä pohdinta Jumalan olemassaolosta on ajanhukkaa. Ei ole mitään keinoja, joilla asiasta voisi ottaa selvää.

– Mutta jos ihminen kokee, että Jumala on, vaikea siihen on tietenkään mennä sanomaan, että ei ole.

Halla-aho ajattelee, että uskonnossa on pohjimmiltaan kyse kokemuksista. Hänellä ei ole ollut hengellisiä kokemuksia, eikä hän usko, että sellaisia voi saada aikaan pakottamalla.

Olisi hauskaa, jos journalisti joskus pakottaisi luterilaiset leipäpapit ottamaan kantaa tällaisiin koviin teologisiin kysymyksiin eikä antaisi heidän lässyttää sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Olisiko kivaa, jos voisit tietää, että Jumala on?

– Se on ehkä jossain määrin eskapistinen ajatus. Ihmiset ahdistuvat maailman ja elämän epäkohdista. Kuoleman edessä ihmiset kaipaavat toivoa, että kaikki ei olisi tässä.

Kaipaatko sinä sellaista toivoa?

– Omassa elämässäni ei onneksi ole tullut vastaan kokemuksia, joissa olisi ollut tarvetta ripustautua sellaiseen toivoon. Varmaan niitä ennemmin tai myöhemmin tulee, Halla-aho vastaa.

– Mutta ymmärrän täysin, että elämä voi tuntua raskaalta, jos ajatellaan, että olemme vain osa orgaanisen elämän kiertoa ja palaamme sinne, mistä tulimme. Eli katoamme.

”Yleisesti tunnettujen luonnonlakien valossa on tietysti mahdotonta, että Jeesus olisi noussut kuolleista”, Jussi Halla-aho sanoo.

”Yleisesti tunnettujen luonnonlakien valossa on tietysti mahdotonta, että Jeesus olisi noussut kuolleista”, Jussi Halla-aho sanoo.

Luterilainen kirkko nuolee takapuolia

Suomen luterilainen kirkko on Jussi Halla-ahon mukaan rappiotilassa. Jäsenet vähenevät, ja kirkko pahentaa ongelmaa sillä, että se ”yrittää nuolla kaikkien takapuolta”.

Halla-ahon mielestä kirkko muistuttaa keskustapuoluetta.

– Se yrittää pysyä ajan hengessä mukana, mutta ei pysty kilpailemaan trendikkäämpien vaihtoehtojen kanssa. Sen sijaan se menettää ne, jotka kaipaisivat jonkinlaista muuttumattomuutta, jatkuvuutta ja perinteisiä arvoja.

Halla-aho ihmettelee, miksi kirkko ei puhu ydinjutustaan: siis siitä, että Jeesus Kristus kuoli ihmisten syntien puolesta ja että häneen uskomalla ihmiset pelastuvat.

– Olisi hauskaa, jos journalisti joskus pakottaisi luterilaiset leipäpapit ottamaan kantaa tällaisiin koviin teologisiin kysymyksiin eikä antaisi heidän lässyttää sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, Halla-aho sanoo.

– Uskovatko he, että ihminen, joka ei usko Jeesuksen ylösnousemukseen, ei pelastu?

Niin, ylösnousemus! Mitä kristillis-sosiaalisen puolueen puheenjohtaja ajattelee siitä, että moni suomalainen uskoo Jeesuksen nousseen kuolleista?

– Niin, no. Yleisesti tunnettujen luonnonlakien valossa on tietysti mahdotonta, että hän olisi noussut kuolleista. Mutta kuten sanottua, kristinusko on omankin määritelmänsä mukaisesti järjen tuolla puolella. Se on uskonasia.

Uskooko Halla-aho itse siihen, että on olemassa jotain muuta kuin materiaa?

– No sitähän minä en toki tiedä.

Jos olisi pakko veikata?

– Onneksi ei ole pakko veikata. Jätän kysymyksen avoimeksi.

Jussi Halla-ahon mukaan kristillis-sosiaalisen puolueen on otettava politiikassaan huomioon realiteetit. ”Kristillisyys ei voi olla synonyymi tyhmyydelle.”

Jussi Halla-ahon mukaan kristillis-sosiaalisen puolueen on otettava politiikassaan huomioon realiteetit. ”Kristillisyys ei voi olla synonyymi tyhmyydelle.”

Onko kristillisen lähimmäisenrakkauden ja tiukan maahanmuuttopolitiikan välillä ristiriitaa?

Puhutaan kuitenkin ihan vähän puolueesta. Miten perussuomalaisten kristillisyys ilmenee puolueen politiikassa?

– Me näemme, että luterilaisella kristinuskolla on keskeinen rooli suomalaisessa kulttuurissa. Emme kannata sellaista dekonstruktiivista ajattelua, että ihmisille tärkeät instituutiot ja rituaalit pitäisi hajottaa.

Esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luoma on todennut, että kansallismielisyys muuttuu ongelmalliseksi, jos kansankunnan huomio kääntyy ylikorostuneesti sisäänpäin. ”Usein siihen liittyy halu luoda yksinkertaisempi ja helpommin hallittavissa oleva maailma, jossa ihmisten väliset rajat ovat ehdottomia ja niiden ylittämistä valvotaan tarkasti”, Luoma sanoi kirkolliskokouksen avajaispuheenvuorossaan toukokuussa 2019.

Halla-ahon mielestä kansallismielisyys ja kristinusko sopivat ongelmitta yhteen. Kansallisvaltio on ”hyvä käytännöllinen järjestely”, jonka kautta kristillistä lähimmäisenrakkautta voi toteuttaa.

– Meillä on hyvinvointivaltio, joka huolehtii heikoimmistaan. Se perustuu nimenomaan kristilliselle lähimmäisenrakkaudelle, Halla-aho sanoo.

– Minulle nationalismi ei merkitse minkäänlaista ylemmyydentunnetta suhteessa muihin. Nationalismi kunnioittaa muiden kansojen oikeutta omaan maahansa. Minun maailmassani Suomi kuuluu suomalaisille ja muut maat kansoille, jotka asuvat niissä.

Nykymuotoinen kehitysapu ei ole johtanut myönteiseen rakenteelliseen muutokseen kehitysmaissa.

Kristinusko oli jo alkutaipaleellaan ihmisten välisiä rajoja rikkova liike. Paavalin kuuluisan julistuksen mukaan on ”yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi”.

Halla-aho ei näe Paavalin eetoksen ja kansallismielisyyden välillä ristiriitaa. 

– Paavalihan siinä myöntää, että on olemassa juutalaisia ja kreikkalaisia. Jos Jeesus on kuollut koko ihmiskunnan puolesta, lienee selvää, että hänen näkökulmastaan on yhdentekevää, mikä on ihmisen kansallisuus.

Entä näkeekö Halla-aho ristiriitaa kristillisen lähimmäisenrakkauden ja tiukan maahanmuuttopolitiikan välillä?

– Se riippuu siitä, minkälaisia tehtäviä yhteiskunta itselleen asettaa. Suomen kaltaisia täyden palvelun sosiaalivaltioita on maailmalla vähän. Jos maksajien määrä kutistuu ja saajien määrä kasvaa, yhteiskunnan kyky suoriutua näistä tehtävistä katoaa. Se ei ole matemaattisesti mahdollinen yhtälö, Halla-aho vastaa.

– Realiteetit täytyy ottaa huomioon. Kristillisyys ei voi olla synonyymi tyhmyydelle.

Halla-ahon mukaan perussuomalaisten toive on, että maailman ihmiset voisivat niin hyvin, että heidän ei tarvitsisi lähteä etsimään parempaa elämää muualta.

– Mutta oikea tapa auttaa ihmistä ei ole antaa hänelle kalaa vaan ongenvapa. Kehitysyhteistyön pitäisi perustua kumpaakin osapuolta hyödyttäviin kaupallisiin suhteisiin, ei rahan kippaamiseen ja hyvän omantunnon ostamiseen. Nykymuotoinen kehitysapu ei ole johtanut myönteiseen rakenteelliseen muutokseen kehitysmaissa.

Uskonnottoman miehen iltarukous

Eniten maailmassa Jussi Halla-aho pelkää sitä, että hänen lapsilleen tapahtuisi jotain pahaa. Kun hän pyöräilee illalla puoluetoimistolta kotiinsa ja laittaa lapsensa nukkumaan, hän lukee heille iltarukouksen.

Niin tekee uskonnoton mies, joka ei kuulu kirkkoon eikä pidä Jumalaa ajattelemisen arvoisena asiana. Miksi ihmeessä?

– Se kuuluu meidän perheemme arkeen. Minä en ole taisteleva ateisti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi