null Jussi Halla-aho julkaisi joulutervehdyksen, jossa Jeesus pilkkaa ”monikulttuurirummutusta” – tutkija kummastelee: ”Varhaiskristillisyys oli hyvin monikansallista”

Jokainen näkee seimen lapsen haluamallaan tavalla.

Jokainen näkee seimen lapsen haluamallaan tavalla.

Jussi Halla-aho julkaisi joulutervehdyksen, jossa Jeesus pilkkaa ”monikulttuurirummutusta” – tutkija kummastelee: ”Varhaiskristillisyys oli hyvin monikansallista”

Raamatuntutkija Niko Huttusen mielestä Halla-aho osuu oikeaan siinä, että Jeesus kannustaa itsenäiseen ajatteluun.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho julkaisi aatonaattona 23. joulukuuta joulutervehdysvideon, jossa hän pohti, mitä Jeesus ajattelisi nykyisestä maailmanmenosta. Halla-ahon mukaan kaksi tuhatta vuotta Galileassa ja Juudeassa saarnannut Jeesus pilkkasi ”ulkokultaisia ihmisiä, jotka pöyhkeilivät hyveellisyydellään”.

– Mitä Jeesus tekisi tänä päivänä? Hän varmasti tekisi sitä samaa, mitä hän teki kaksi tuhatta vuotta sitten Juudeassa: pilkkaisi meidän aikamme uskonnollisia rituaaleja ja hyvesignalointia, kuten monikulttuurirummutusta ja ilmastorummutusta, Halla-aho sanoo videolla.

Videolla Halla-aho rinnastaa Jeesuksen aikaisen Jerusalemin temppelin papiston nykyisiin Ylen ja Helsingin Sanomien toimittajiin, ihmisoikeusprofessoreihin, rasismitutkijoihin, tiedostaviin rap-artisteihin sekä vihervasemmistolaisiin poliitikkoihin.

Kun Jeesus puhuu laista, hän tarkoittaa sillä oman aikansa tulkintaa Mooseksen laista. 

- Niko Huttunen

Joulutervehdyksensä loppupuolella Halla-aho korostaa, että Perussuomalaiset ei ole uskonnollinen puolue, mutta se nojaa ”kristilliseen arvopohjaan”.

– Me myös arvostamme Jeesuksen antamaa esimerkkiä. Lakien on palveltava ihmisiä. Jos laki tai sen tulkinta ovat ihmisille vahingollisia, laki on kirjoitettava tai tulkittava toisella tavalla, Halla-aho sanoo.

Käsityksensä siitä, mikä on protestanttinen ja luterilainen asenne, Halla-aho kiteyttää seuraavasti:

 – Kuten Jeesus, suhtaudumme nuivasti kirjanoppineeseen papistoon, joka sormea heristäen kertoo kansalle, mitä mieltä sen kuuluu olla, mitä sanoja se saa käyttää, tai mitä ruokaa se saa suuhunsa panna, Halla-aho sanoo.

Halla-aho ei ole täysin väärässä

Kirkko ja kaupunki pyysi Uuden testamentin eksegetiikan dosenttia Niko Huttusta arvioimaan, kuinka hyvin Halla-ahon käsitys Jeesuksesta vastaa Raamatun antamaa Jeesus-kuvaa. Huttunen oli hiljattain julkaistun UT2020-käännöksen alkukielen asiantuntija. Hänen mukaansa kaikkeen Jeesus-puheeseen sisältyy aina tulkinnallinen elementti. Raamatuntutkijat ja kääntäjät kutsuvat tätä reseptiohistoriaksi.

– Se tarkoittaa sitä, että kun Jeesuksen alkuperäisestä kulttuurista ja ajasta siirrytään toiseen kulttuuriin ja aikaan, Jeesuksen sanojen käyttö sisältää aina tulkintaa, eli siihen tulee astianmakua. Tämä koskee niin tavallisia saarnoja kuin myös tieteellistä raamatuntutkimusta, Huttunen sanoo.

Suomeksi sanottuna, mitä vapaammin kuka tahansa pappi, poliitikko tai vaikka taiteilija valjastaa Jeesuksen sanat oman sanomansa tueksi, sitä enemmän Jeesus alkaakin muistuttaa puhujaa itseään.

– Kun Jeesus puhuu laista, hän tarkoittaa sillä oman aikansa tulkintaa Mooseksen laista. Kun Halla-aho sanoo, että laki on ihmistä varten, hän tarkoittaa Suomen lakia. Jeesukselle olennaisinta laissa on Jumalan tahdon noudattaminen. Voidaan kysyä, missä määrin Halla-aho puhuu enää samasta asiasta kuin Jeesus, Huttunen pohtii.

Hänen opetustyyliinsä kuului, että kuulijoiden täytyi itse ajatella omilla aivoilla. 

- Niko Huttunen

Entä tapa, jolla Halla-aho rinnastaa Jerusalemin temppelin papiston esimerkiksi rap-artisteihin, professoreihin ja toimittajiin?

– Ilmeisesti analogian juurena on se, että hän näkee sekä temppelipapiston että yllä luetellut meidän aikamme toimijat vallasväkenä. Voi tietysti kysyä, onko näin. Kaikki nuo Halla-ahon mainitsemat tahot eivät ole instituution edustajia siten kuin temppelipapisto. Toisaalta olihan Jeesuksenkin aikaan erilaisia instituution ulkopuolisia mielipidevaikuttajia, kuten fariseukset sekä tietenkin Jeesus itse, Huttunen sanoo.

Hänen mukaansa Halla-aho on oikeassa siinä, että Jeesus suhtautuu ruokasäädöksiin vapaamielisesti.

– Videollahan Halla-aho mainitsee ”papiston”, joka määrää, mitä ruokaa kansa saa panna suuhunsa. Varsinkin evankelista Markus tekee suoran johtopäätöksen, että Jeesus hylkää ruoan puhtautta koskevat säädökset. Olen joskus miettinyt, missä määrin nykyiset eettiset ruokavaliot ovat Raamatusta ja muistakin uskonnoista tunnettujen rituaalisten ruokasääntöjen uutta tulemista.

Huttusen mielestä Halla-aho tulkitsee oikein, että Jeesus kannusti ajattelemaan itsenäisesti.

– Jeesus puhui usein vertauksin, joista osa oli hyvin vaikeatajuisia. Hänen opetustyyliinsä kuului, että kuulijoiden täytyi itse ajatella omilla aivoilla.

Niko Huttusen mukaan kaikkeen Jeesuksesta puhumiseen sisältyy sama ongelma tulkinnallisuudesta. Kuva: Joonas Brandt.

Niko Huttusen mukaan kaikkeen Jeesuksesta puhumiseen sisältyy sama ongelma tulkinnallisuudesta. Kuva: Joonas Brandt.

”Kristinusko ei taivu kansallisesti rajoittuneeseen näkemykseen”

Entä sitten se, että Jussi Halla-ahon mielestä Jeesus vastaustaisi ”monikulttuurirummutusta” ja ”ilmastorummutusta”?

Niko Huttusen mielestä Jeesuksen puheissa ei ole kohtia, jotka suoraan puhuisivat ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan evankeliumeissa on kerrostumia, joissa kysymys monikulttuurisuudesta tulee ilmi.

– Matteuksen evankeliumin 15. luvussa Jeesus kieltäytyy ensin parantamasta kanaanilaisen naisen tytärtä sanomalla, että ”ei minua lähetetty auttamaan muita kuin Israelin kadonneita lampaita”. Kun nainen ei luovuta, Jeesus lopulta heltyy, koska naisen usko on suuri. Tämä on yksi sellainen raamatunkohta, joka herättää kysymyksiä Jeesuksen suhteesta muihin kulttuureihin, Huttunen miettii.

– Mutta jos katsotaan varhaiskrillisyyttä kokonaisuutena, niin Matteuksen evankeliumin lopun kaste- ja lähetyskäskyssä Jeesus toteaa, että menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsisekseni. Kristinuskon monikansallinen luonne korostuu edelleen apostoli Paavalin teksteissä, Huttunen sanoo.

Hänen mukaansa Jeesusta ei voida valjastaa sulkeutuneen yhteiskunnan palvelijaksi.

– Kun Perussuomalaiset sanoo nojaavansa kristilliseen arvopohjaan, niin tämä arvopohja levisi juuri siksi, että kristinuskosta tuli monikansalliseen ihmisten yhteyteen suuntautunut lähetysuskonto, jonka mukaan evankeliumia tuli julistaa kaikkeen maailmaan. Tällainen uskonto ei taivu kansallisesti rajoittuneeseen näkemykseen, Huttunen toteaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi