Arkkipiispa Luoma teki pesäeroa jyrkkään nationalismiin – ”Hyvinvointimme ei voi perustua eristäytymiseen ja viholliskuviin”
Ylikorostuneesti sisäänpäin kääntynyt kansallismielisyys on ongelmallista, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.

Ylikorostuneesti sisäänpäin kääntynyt kansallismielisyys on ongelmallista, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.

Arkkipiispa Luoma teki pesäeroa jyrkkään nationalismiin – ”Hyvinvointimme ei voi perustua eristäytymiseen ja viholliskuviin”

Tapio Luoma pohti kirkolliskokouksen avajaispuheessa sitä, milloin nationalismista tulee ongelma. Näin käy, kun kansallisuusaate katsoo vain menneisyyteen ja johtaa eristäytymiseen.

Arkkipiispa Tapio Luoma piti kirkolliskokouksessa puheen, jossa hän pohti poliittista murrosta Euroopassa ja sitä, miten erottaa myönteinen ja ongelmallinen nationalismi. Hän korosti suomalaisten kuuluneen aina Eurooppaan ja kehotti rakentamaan tulevaisuutta muiden kansojen ja maiden kanssa.

Luoma myös päivitti käsitteet koti, uskonto ja isänmaa tuoreella tavalla. Hän tarkasteli puheessaan ”kotia, uskontoa ja isänmaata” erillisinä käsitteinä ohi niiden synnyttämien perinteisten mielikuvien. Hän pyrki niiden avulla pohtimaan, miten tukea myönteistä kansallisuusajattelua.

– Kodin, uskonnon ja isänmaan hyvinvointi ei voi perustua eristäytymiseen, kaunaan, viholliskuviin tai oman erinomaisuuden korostamiseen muiden ihmisten, muiden kansanryhmien tai muiden kansakuntien kustannuksella. Koti, uskonto ja isänmaa on tarkoitettu vuorovaikutukseen muiden kotien, uskontojen ja isänmaiden kanssa. Nyt tarvitaan tällaista tajua suomalaisuudesta ja Suomesta, kirkolliskokouksen kevätistunnon avannut Luoma sanoi.

Hyvä koti tarjoaa Luoman mukaan turvan siinä asuville. Siellä opitaan sellaisia perusasioita kuin toisten huomioon ottamista ja olemaan vieraanvaraisia. Naapurihenki ja talkooapu kuuluvat asiaan. Uskonnon luoma turvallisuudentunne ei perustu muuttumattomuuteen, vaan kristillinen usko on maailmaa ja ihmistä muuttava voima, jossa jokainen ihminen on Jumalan kuva ja hänen rakkautensa kohde.

– Hyvä isänmaa arvostaa isien ja äitien työtä ja saavutuksia, mutta tekee sen halveksimatta muita, jotka hekin toivovat lastensa parasta, totesi Luoma.

Kansallisuus on osa minuutta

Luoma muistutti Euroopan historiasta, maanosan suurista saavutuksista eri aloilla ja samalla suunnattomasta kärsimyksestä, valon ja varjon kontrastista. Kun Euroopan Unioni perustettiin, perustajien mielessä olivat kahden suursodan kipeät muistot ja ajatus, ettei tapahtunut saisi koskaan enää toistua.

Luoman mukaan monien kansallisten parlamenttivaalien tulokset osoittavat, että Euroopan poliittiset asetelmat ovat nyt murroksessa. Vanhat valtapuolueet ovat vaikeuksissa, uudet, alkujaan pienet liikkeet ovat saaneet vahvaa kannatusta. Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat entistä polarisoituneempia, hallituksia on vaikea muodostaa, kriittisyys EU:ta kohtaan on kasvanut.

Koti, uskonto ja isänmaa on tarkoitettu vuorovaikutukseen muiden kotien, uskontojen ja isänmaiden kanssa.
– Tapio Luoma

Arkkipiispa korosti tulevien EU-parlamenttivaalien alla, että Euroopan tulevalla suunnalla on suuri merkitys yksittäisten EU-maiden kansalaisille, myös suomalaisille.

Euroopan yhtenäisyyden historiallisena koetinkivenä on pidetty nationalismia, kansallisuusaatetta. Se ei itsessään, identiteettiä rakentavana tajuna omasta kansallisuudesta ole Luoman mukaan vielä pulmallista. Tietoisuus kansallisuudesta on hänen mukaansa tärkeä osa ihmisen minuutta.

– On arvokasta, että voimme tuntea olevamme nimenomaan suomalaisia. Se auttaa meitä jäsentämään maailmaa ja hahmottamaan paikkamme muiden joukossa. Se yhdistää meitä toisiimme, sanoi Luoma.

Menneisyys, jota ei koskaan ollut

Ongelmallista nationalismi alkaa Luoman mukaan olla siinä vaiheessa, kun sen kääntää kansakunnan ja kansalaisten huomion ylikorostuneesti sisäänpäin – kun tärkeäksi nousee vain se, minkä kuvitellaan olevan oman maan ja oman kansan etu.

Suomessakin kirkko koki Luoman mukaan 1930-luvulla äärioikeistolaisten virtausten houkutuksen ja teki niihin pesäeron lopulta, kun niiden taipumus väkivaltaan ja laittomuuksiin kävi ilmeiseksi.

– Pulmallinen kansallismielisyys katsoo tulevaisuuden sijasta menneisyyteen – ja usein vieläpä sellaiseen menneisyyteen, jota ei koskaan ollut. Se hellii romanttista käsitystä ajasta, joka edustaa kansakunnan kadotettua suuruutta ja kunniaa. Usein siihen liittyy halu luoda yksinkertaisempi ja helpommin hallittavissa oleva maailma, jossa ihmisten väliset rajat ovat ehdottomia ja niiden ylittämistä valvotaan tarkasti.

Osallistumalla aktiivisesti Euroopan tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä muiden maiden ja kansojen kanssa, vaikutamme siihen, millainen tulevaisuus omalla kansallamme, uskonnollamme ja isänmaallamme on.
– Tapio Luoma

Luoman mukaan maailmassa, joka on yhä enemmän yhtä, vaikkapa vain viestintäteknologian ansiosta, tällainen ajattelu johtaa eristäytymiseen. Se voi johtaa jopa haluttomuuteen ja kyvyttömyyteen olla mukana päättämässä omaa aluetta suuremmista, kaikkiin yhteisesti vaikuttavista asioista.

– Kun tämän kuun lopulla osallistumme Euroopan Unionin parlamenttivaaleihin, teemme sen tietoisina siitä, ettei maamme ole irrallinen saareke Euroopan koillisreunalla. Heinäkuun alusta olemme puolen vuoden ajan Euroopan Unionin puheenjohtajamaa. Osallistumalla aktiivisesti Euroopan tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä muiden maiden ja kansojen kanssa, vaikutamme siihen, millainen tulevaisuus omalla kansallamme, uskonnollamme ja isänmaallamme on.

Kirkko osallistuu tähän tulevaisuuden rakentamiseen muiden kirkkojen kanssa. Sen sanoma Jumalan todellisuudesta tuo toivoa ja antaa rohkeutta silloinkin, kun optimismi alkaa horjua.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi