Kiinnostus helluntailaisuuteen sai Terhi Törmälehdon kirjoittamaan kirjan
Helluntailaispiireistä romaanin kirjoittanut Terhi Törmälehto työskentelee äidinkielen opettajana Viikin normaalikoulussa.

Helluntailaispiireistä romaanin kirjoittanut Terhi Törmälehto työskentelee äidinkielen opettajana Viikin normaalikoulussa.

Kiinnostus helluntailaisuuteen sai Terhi Törmälehdon kirjoittamaan kirjan

Uskosta luopuminen voi olla raastava prosessi, sanoo esikoiskirjailija.

Kotimaisessa kirjallisuudessa on käsitelty melko vähän helluntailaisuutta tai muita karismaattisia liikkeitä. Terhi Törmälehto tekee heti selväksi, ettei hänen romaaninsa Vaikka vuoret järkkyisivät perustu hänen eikä kenenkään muunkaan hänen tuntemansa ihmisen elämään.

– Olen käynyt nuorena helluntailaisten tilaisuuksissa, mutta en ole ollut helluntailainen. Tiedän kuitenkin, miltä tuntuu olla uskossa ja luopua siitä, sanoo evankelisluterilaisen kirkon seurakuntanuoriin kuulunut Törmälehto. Myös körttiläisyys oli vahvasti mukana hänen lapsuudessaan, koska hän asui isänsä työn vuoksi Kainuun korttiopistolla.

Romaanissa lukioikäinen Elsa hakeutuu hurmokselliseen helluntailaisseurakuntaan ystäviensä vanavedessä. Tytön hengellinen suuntautuminen aiheuttaa kotona närää, sillä hänen vanhempansa ovat luterilaisia tapauskovaisia ja isovanhempansa körttiläisiä. Myöhemmin Elsa muuttaa Kolumbiaan ja etsiytyy siellä helluntailaisseurakuntaan, jossa tapaa sissien sieppaaman sotilaan. Samalla hän alkaa yhä enemmän pohtia uskonsa syvyyttä.

"Nuorena ihmistä innostaa tietynlainen ehdottomuus. Maailma tuntuu helposti hämmentävältä monine vaihtoehtoineen, ja esimerkiksi helluntailaisuus saattaa antaa moneen asiaan yksiselitteisiä vastauksia."

 

 

Karismaattisuus suomalaisille vierasta

Terhi Törmälehto kertoo esikoisromaanistaan keskiviikkona 17.5. Lumon kirjastossa Korsossa. Hänen mukaansa moni lukija on ollut yllättynyt teoksessa esiintyvästä karismaattisesta kristillisyydestä ja kielilläpuhumisesta.

– Se on selvästi sellainen tapa kokea uskoa, josta ei suuremmin puhuta. Myös herätysliikkeiden uskon linjauksissa on suuria eroja, esimerkiksi körttiläisyydessä on aivan erilainen pelastuskäsitys kuin helluntailaisuudessa.

Törmälehto sai idean romaaniinsa vuosia sitten Kolumbiassa, josta hänen miehensä on kotoisin. Kerran hän näki lehdessä kuvia sissien sieppaamista sotilaista, joista yksi oli vapaaksi päästyään kääntynyt helluntailaisuuteen.

– Mielessäni alkoi elää nuori nainen, joka kohtaa tällaisen miehen helluntailaisessa seurakunnassa, Törmälehto selvittää.

– Kolumbiassa on uuskristillisyys nousussa, ja uudet uskonnolliset liikkeet joutuvat välillä tukkanuottasille perinteisen katolilaisuuden kanssa. Minusta ei ole mitenkään kummallista, jos varsinkin traagisten kokemusten jälkeen haetaan turvaa vahvasta uskonyhteisöstä.

Nuori kaipaa yksiselitteisiä vastauksia

Romaanin Elsaa kiehtovat helluntailaisuudessa tiukat vaatimukset, kuten raittius ja seksistä pidättäytyminen ennen avioliittoa. Myös kielilläpuhumisesta tulee hänelle tärkeä tavoite.

– Nuorena ihmistä innostaa tietynlainen ehdottomuus. Maailma tuntuu helposti hämmentävältä monine vaihtoehtoineen, ja esimerkiksi helluntailaisuus saattaa antaa moneen asiaan yksiselitteisiä vastauksia. Kielilläpuhuminen taas voi tuntua vaikuttavalta ja esteettiseltä kokemukselta, Terhi Törmälehto pohtii.

– Klassinen kuvio toisaalta on se, että nuori kapinoi ja hakee vastakohtaa omien vanhempiensa arvomaailmalle. Lukijoita on jonkin verran jakanut Elsan ja hänen äitinsä ristiriitainen suhde, ja joidenkin mielestä äiti käyttäytyykin liian ankarasti tytärtään kohtaan.

Toisin kuin useimmat ystävänsä Elsa kuitenkin epäilee jatkuvasti uskoaan. Törmälehdon mukaan kamppailu uskon ja epäuskon välillä voi käydä raskaaksi.

– Ideologiasta luopuminen voi olla yhtä voimakas kokemus kuin sen löytäminen. Kirjassani onkin keskeisenä juuri luopumisprosessi ja sen raastavuus.

"Ideologiasta luopuminen voi olla yhtä voimakas kokemus kuin sen löytäminen."

Miten voi tutkia olematonta kieltä?

Helluntailaisten kielilläpuhuminen kiehtoi äidinkielen opettajaksi opiskellutta Terhi Törmälehtoakin sen verran, että hän teki siitä pro gradunsa. Hän haastatteli Pyhää puhetta ja salattuja sanoja -nimistä opinnäytettään varten kielilläpuhujia, nauhoitti heidän puhettaan ja vertasi sitä suomen kielen rakenteeseen.

Törmälehdon mielestä kielilläpuhuminen on kiinnostavaa, koska siitä puuttuvat puheeseen normaalisti liittyvät kommunikaatio ja informatiivisuus.

– On ainutlaatuista, että ihmiset puhuvat mutta eivät ymmärrä, mitä puhuvat.

– Kielentutkimuksessa ilmiö on lähes tuntematon. Löysin graduani varten vain yhden suomenkielisen artikkelin, muut lähteet olivat ruotsin-, englannin- ja sakankielisiä. Jotkut myös ihmettelivät, miten voi tutkia olematonta kieltä, siansaksaa.

Kielilläpuhuminen liittyy Törmälehdon mukaan helluntailaisuudessa siihen, että sen avulla pyritään palaamaan alkuseurakunnan tapaan harjoittaa uskoa.

– Se on yksi Jumalan armolahjoista ja merkki Pyhän Hengen kasteesta. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys, ettei sen merkitys henkikasteen merkkinä ole enää yhtä ehdoton kuin ennen oli.

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi


Minuutissa mystikoksi

Villi city