Väitellään: Sauna on oiva palaveripaikka, Aino-Kaarina Mäkisalo!

Pastori Aino-Kaarina Mäkisalon mielestä saunominen tekee ihmiselle hyvää.

04.07.2016 12:40
Nina Riutta

Saunassa irtoaa vain hiki.

– Väitän, että myös mielelle tapahtuu saunassa oma irtoamisprosessinsa. Ajatuksia alkaa tippua löylyn keskellä. Parasta on, kun pahat ja masentavat ajatukset katoavat ja tilalle tulee vaikeasti sanoitettava rentous ja mielen tyhjyys, hiljaisuus.

Saunominen on maalaisten touhua.

– Kaupunkilaiset matkaavat autolasteittain kesällä mökeille ja maalle saunomaan. Saunominen on nouseva trendi yhdessä yhteisöllisyyden kanssa esimerkiksi Helsingissä. Lyhyenä aikana on rakennettu Kulttuurisauna Hakaniemen rantaan, Löyly Hernesaareen ja Sompasauna Sompasaareen. Tänä vuonna ehti putkahtaa ilmoille myös uusi tapahtuma Sauna Day. Siinä osallistujat avasivat saunansa vieraille. Tapahtuma jatkuu ensi vuonna.

Sauna on oiva palaveripaikka.

– On aivan soopapuhetta, että sauna olisi hyvä palaveripaikka. Tuskin se oli sitä presidentti Urho Kekkosellekaan. Eiköhän sauna ollut hänelle asioiden sulattelu- ja rentoutumispaikka. Jos neuvoteltiin, niin saunan jälkeen tai sitä ennen. Tai sitten se oli ovela strategia pehmittää neuvottelukumppani ajattelukyvyttömäksi.

– Todennäköisesti sauna kaikkine rituaaleineen oli hänelle palkinto tehdystä työstä. Niin se toimii edelleen monissa kurssikeskuksissa, kun saunotaan koulutuspäivän tai työneuvottelun jälkeen. Totta on, että saunan jälkeisessä rentoudessa luovuus voi päästä valloilleen ja joku sanoo puoli huolimattomasti uuden idean. Sauna edistää luovuutta.

Raamatun maailmalla ja saunalla ei ole mitään yhteistä.

– On oikeastaan hauskan helpottavaa, että ei tarvitse perustella saunomista Raamatulla eikä kiistellä, saako Raamatun mukaan saunoa vai ei. Raamattuvapaa alue tekee hyvää. Raamatun maailmasta toki löytyy yhtymäkohtia saunomiseen puhdistautumisrituaalien ja pyhien paikkojen kautta. Voihan saunomisen pyhäpäivän aattona yhä mieltää myös puhdistautumiseksi pyhän viettoa varten.

Pyhäinmiestenpäivänä kutsuttiin ennen suvun vainajia saunomaan.

– Suomalaiseen muinaisuskontoon kuului suvun ja oman talon vainajien kunnioittaminen pyhäinmiestenpäivän yönä kutsumalla heidät saunaan sen jälkeen, kun muu väki oli saunonut. Saunottajana toimi talon isäntä. Ei se ollut helppo tehtävä. Vainajat tykkäsivät saunasta yhtä paljon kuin eläessäänkin, ja isännän oli aamuvarhaisella houkuteltava heidät saunasta tiputtamalla viinaa saunapolulle.

Samalla kun ruumis huokosineen avautuu, avautuu myös mieli ja puheesta tulee henkilökohtaista."

– Mitäpä jos muistaisimme omia rakkaita ja läheisiä vainajiamme pyhäinpäivän aaton saunassa, emmekä vain juhlavassa ja puhuttelevassa kirkossa?

Perusteellisen saunomisen jälkeen olo on kuin ripillä käyneen.

– Useinkin saunomisen jälkeen kuulee huokaisuja "on kuin olisi ripillä käynyt". Jotain on irronnut itsestä. Jos saunomiseen on liittynyt puheleminen ystävän tai puolison kanssa, se lisää ripittäytymisen tunnetta.

– Samalla kun saunassa ruumis huokosineen avautuu, avautuu myös mieli ja puheesta tulee henkilökohtaista. Arkojakin asioita voi livahtaa noin vain saunan lämpöön aiheuttamatta katastrofia. Sauna toimii lämpöisenä ja rakkaudellisena sylinä keskustelijoille. He kokevat olevansa turvassa.

Saunominen on suomalaisten jumalanpalvelus.

– Vaikka pappi ja kanttori saunoisivat yhdessä, sauna ei muutu seurakunnan yhteiseksi kokoontumiseksi Jumalan kunniaksi. Ei, vaikka kiitoskin muistettaisiinkin sanoa saunomisen jälkeen. Saunominen voi olla toisenlainen hartaushetki, jos niin haluaa.

– Saunassa tapahtuu kokonaisvaltainen puhdistautuminen, kun ruumis, mieli ja sielu luiskahtavat päällekkäin ja yhdistyvät. Saunojat ovat saunan lauteilla tasavertaisia niin kuin kirkon penkissä istujatkin nykyään. Ei ole paremman väen paikkoja.

Aino-Kaarina Mäkisalo (toim.): Saunan Henki. Kirjapaja 2016.