Taidekasvatusta opiskelleen Kaisa Kauppilan valokuvanäyttely avautuu Espoon kulttuurikeskuksessa. Vuodenvaihteessa hän itse vaihtoi alaa ja aloitti röntgenhoitajan opinnot.
Valokuvia viinaa vahvemmista naisista
Naisten alkoholismi ja siitä selviytyminen ovat Espoon kulttuurikeskuksessa avautuvan valokuvanäyttelyn aiheena.
Kuvassa nainen pitelee edessään pientä kilpikonnaa niin, ettei hänen kasvojaan näy lainkaan. Hän on 39-vuotias Pipsa, joka on ollut raittiina seitsemän vuotta. Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytilassa helmikuun puoliväliin asti on esillä valokuvia naisista, joita yhdistää alkoholismi ja etenkin siitä selviytyminen.
Toinen elämäni – My second life -valokuvanäyttelyn ideoineen ja toteuttaneen Kaisa Kauppilan kuvat ovat puhuttelevan yksinkertaisia: henkilö seisoo kohti kameraa ja pitele esinettä kasvojensa edessä. Kuvan alapuolella on henkilön etunimi, ikä ja raittiusvuosien määrä sekä lyhyt teksti, jonka henkilö on itse kirjoittanut.
"Piilottelu on loppunut kun rehellisyys on tullut elämään. Elämän hallinta ja ehdoton rakkaus myös tämän myötä. Vastuu omasta elämästä on siirtynyt mulle", lukee Pipsan kuvan alla.
Pipsa on yksi Toinen elämäni – My second life -näyttelyn henkilöistä. Hän on ollut raittiina seitsemän vuotta.
Merkityksellisiä esineitä
Kaisa Kauppila pyysi etukäteen kuvattavia valitsemaan jonkin henkilökohtaisen esineen, jolla on tärkeä merkitys.
– Pipsa valitsi oman lemmikkikilpikonnansa, joka on hänelle perheenjäsen. Nennalla taas on käsissään koriste-enkeli, jonka toinen siipi on rikkoutunut. Kuvattavat valitsivat hyvin monenlaista esineitä, kuten koiran, teatterimaskin ja todistuksen espanjalaisen vaellusreitin kävelemisestä, sanoo Kauppila.
Idean valokuvanäyttelyynsä Kaisa Kauppila sai kahdelta alkoholismiin sairastuneelta ystävältään useita vuosia sitten. Heidän kanssaan käymiensä syvällisten keskustelujen kautta Kauppilalle avautui alkoholistinaisten maailma. Ystävien kautta löytyivät kaikki näyttelykuvissa esiintyvät kymmenen naista.
– Kuvatessani naisia lähtökohtana oli anonyyminä esiintyminen AA:n (Alcoholics Anonymous, Nimettömät alkoholistit) periaatteita kunnioittaen: julkisuudessa esiinnytään vain etunimellä eivätkä kasvot saa näkyä.
Nuorin kuvissa esiintyvistä naisista on parikymppinen ja vanhin lähes seitsemänkymmentä. Kaikki ovat käyneet pohjalla ja nousseet sieltä ylös. Raittiita vuosia jollakin on takanaan pari, toisella taas yli kolmekymmentä.
Vain vahvat selviytyvät
Kauppilan mukaan kaikilla kymmenellä naisella on takanaan entinen alkoholipitoinen elämä ja nyt he elävät uutta, täysin erilaista elämää.
– He kertoivat minulle elämästään koskettavia tarinoita. Kaikki ovat käyneet todella pohjalla ja nousseet sieltä ylös. Olen itsekin tajunnut, että suurin osa ei selviä pohjalta, vaan menee hautaan.
– Havaitsin myös, että kaikki kuvaamani henkilöt ovat kokeneet syvän persoonallisuuden muutoksen. Alkoholi on ollut pakokeino ongelmista, mutta enää niitä ei piiloteta. Ongelmat eivät ole raitistumisen myötä hävinneet mihinkään, mutta niitä työstetään AA:ssa.
Naisten alkoholismista ei Kauppilan mielestä puhuta riittävästi. Kun aiheesta ei puhuta, kynnys avun hakemiseen pysyy korkealla. Aiheen tärkeys oli yksi syy valokuvanäyttelyn tekemiseen.
Kaikki kuvaamani henkilöt ovat kokeneet syvän persoonallisuuden muutoksen."
– On fysiologinen fakta, että naiset alkoholisoituvat miehiä nopeammin. Naisten, etenkin äitien alkoholismiin liittyy häpeää, tabuja ja syyllisyyttä enemmän kuin miehillä. Miesten juomista pidetään hyväksytympänä asiana.
– Alkoholismi on itsensä kieltävä sairaus. Henkilö itse ei myönnä olevansa sairas eikä koe tarvitsevansa apua. Olisi hienoa, jos yksikin näyttelyn nähnyt lähtisi hakemaan itselleen apua, sanoo Kaisa Kauppila.
Myönteistä palautetta
Toinen elämäni -näyttely on kiertänyt pääkaupunkiseudulla yli vuoden lähinnä julkisissa näyttelytiloissa, kuten kirjastoissa. Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytila Tapiolassa on kahdeksas paikka, jossa se on esillä.
Kauppila on saanut todella myönteistä palautetta kuvistaan. Näyttelyn vieraskirjan merkinnät kertovat, että aihe on koskettanut ihmisiä. Seuraavaa näyttelypaikkaa ei ole vielä sovittu, mutta kuvat tulevat esille tulevaisuudessa ainakin pietarilaiseen kirjastoon.
"Se mitä enkeli mulle kuvastaa, on minun hauraus, ja kädet jotka kannattelee sitä, on Jumalan kädet", sanoo Nenna.
Toinen elämäni – My second life -valokuvanäyttely 31.1.–9.2. Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytilassa Tapiolassa (os. Kulttuuriaukio 2).
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kun tytär muutti pois kotoa, Minna uskalsi hakea apua alkoholismiin − ”Äitiä arvioidaan erilaisen suurennuslasin läpi kuin isää”
Hyvä elämäNaisten alkoholiongelmat ovat lisääntyneet. Etenkin äitien juomista paheksutaan.
