Sipoon vanhan kirkon seinämaalaukset ovat yksinkertaisia symboli- ja ornamenttikuvioita.
Vanhan Kuninkaantien varrelta löytyy kirkkoja, joissa voi edelleen aistia keskiajan – poimimme kolme tärppiä pk-seudulta
Kuninkaantie oli keskiajalla kansainvälinen valtaväylä, joka Suomessa kulki Turusta Viipuriin. Sen varrella on useita keskiaikaisia kivikirkkoja.
1. Sipoon vanha kirkko
Sipoon vanha kirkko on rakennettu 1450-luvun alussa ja omistettu Pyhälle Sigfridille. Vuonna 1045 kuollut Sigfrid oli englantilainen munkki ja lähetyssaarnaaja, jota pidetään Ruotsin apostolina.
Sipoon vanha kirkko on säilynyt selvästi alkuperäisemmässä asussa kuin sitä nuoremmat Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja Espoon tuomiokirkko. Vuosisatojen varrella kirkkoa on korjattu, mutta ei juurikaan muutettu. Ikkunat tosin olivat keskiajalla pienemmät ja kirkko sen vuoksi pimeämpi. Tuolloin kirkossa ei myöskään ollut penkkejä, vaan jumalanpalveluksissa seistiin.
Alkuperäisiä, punamullalla ja kimröökillä eli nokimustalla maalattuja seinämaalauksia on säilynyt jonkin verran. Ne ovat yksinkertaisia symboli- ja ornamenttikuvioita, kuten pakanallista alkuperää oleva jatulintarha.
Kirkon mukulakivinen lattia on 1700-luvulta, saarnatuoli ja seiniä koristavat sipoolaissukujen hautajaisvaakunat 1600-luvulta. Kirkossa on myös häpeäpenkki, joka oli tarkoitettu siveettömyydestä syytetyille naisille. Asehuoneesta löytyy jalkapuu, johon aikoinaan joutuivat kirkkorauhaa juopottelemalla tai tappelemalla rikkoneet miehet.
Kirkko on avoinna ja käytössä vain kesäisin, sillä siellä ei ole lämmitystä. Urkujakaan ei ole. Ympäri vuoden seurakuntalaisia palvelee vieressä oleva 1800-luvulla rakennettu kirkko.
Brobölentie 68, Sipoo
Pyhän Laurin kirkkoa koristavat Neitsyt Mariaa ja lasta sekä tuntematonta naispyhimystä esittävät puuveistokset.
2. Vantaan Pyhän Laurin kirkko
1450-luvun lopulla rakennettu Vantaan Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, mutta keskiaikaa etsivä joutuu tyytymään kiviseiniin ja kolmeen kirkossa olevaan puuveistokseen. Syy on tulipalossa, joka vuonna 1893 tuhosi kirkon pahoin. Koko sisustus seinämaalauksia myöten jouduttiin uusimaan. Uusgoottilaista tyyliä edustavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer, joka löysi mallit uusiin seinämaalauksiin ranskalaisesta mallikirjasta.
Keskiaikaiset veistokset ja R. W. Ekmanin maalaama viimeistä ehtoollista esittävä alttaritaulu saatiin pelastettua palosta. Kirkon kuori-ikkunassa oleva lasimaalaus on saatu lahjoituksena palon jälkeen. Se kuvaa Jeesuksen sylissä lepäävää pyhiinvaeltajaa.
Kirkko on saanut nimensä keskiajalla suositun pyhimyksen, Pyhän Laurentiuksen, mukaan. Laurentius oli roomalainen diakoni, joka eli 200-luvulla ja koki marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen vainoissa. Tarinan mukaan Laurentiusta oli vaadittu luovuttamaan keisarille kirkon aarteet, mutta kullan ja jalokivien sijasta hän toi hallitsijan eteen joukon kaupungin köyhiä ja kurjia.
Kirkkotie 45, Vantaa
Espoon tuomiokirkon seinämaalaukset kertovat Raamatun tapahtumista ja pyhimysten elämästä.
3. Espoon tuomiokirkko
Alttarin yläpuolelle ripustettu krusifiksi näyttää siltä, että se on kärsinyt monenlaista, eikä ihme: sillä on ikää reilut 500 vuotta. Espoon tuomiokirkko, jossa krusifiksi sijaitsee, on vielä vanhempi. Se on rakennettu vuosien 1485 ja 1490 välillä.
Kirkko on kuluneiden vuosisatojen aikana kokenut monenlaista. 1820-luvulla se muutettiin ristikirkoksi, koska tarvittiin lisää tilaa. Tuomiokirkko siitä tuli 15 vuotta sitten, kun Espoon hiippakunta perustettiin.
Katolisena aikana kirkolla oli oma nimikkopyhimys, evankelista Matteus. Kirkon kuoriin onkin maalattu neljän evankelistan symbolit. Matteus on niistä se enkeliä muistuttava hahmo.
Evankelistojen lisäksi kalkkimaalauksiin on kuvattu Raamatun tapahtumia ja pyhimysten elämänvaiheita: enkeli Gabriel ilmestyy Neitsyt Marialle, Maria lepää kuolinvuoteellaan, Jeesus pesee opetuslastensa jalkoja ja Pyhä Yrjö taistelee lohikäärmettä vastaan.
Alun perin kuva-aiheita on ollut noin sata, mutta kirkon muutostöissä menetettiin nelisenkymmentä kuvaa. Keskiaikaisissa kirkoissa seinämaalaukset eivät olleet vain koristeita, vaan eräänlainen Raamatun kansanpainos. Niiden tehtävänä oli opettaa lukutaidottomalle väelle kristillistä uskoa. Ne muistuttivat myös synnin vaaroista, sillä kirkon ulko-oviseinällä väijyy paholainen ja kuoriholveihin on kuvattu viimeinen tuomio.
Kirkkopuisto 5, Espoo
Lue aiheeseen liittyvä juttu Hannu Holma haluaa saada suomalaiset liikkeelle – reitti voi kulkea vaikka kirkosta kirkkoon.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pyhiinvaelluksen määränpää voi olla matka itse – jo muutaman tunnin kävely avaa aistit ja vie muihin mielenmaisemiin
Ajankohtaista HengellisyysVuosittain Suomessa järjestetään satoja eri pituisia vaelluksia. Turussa pääsee Aurajoen rantaa seurailemalla kadonneisiin paikkoihin ja keskiaikaisiin kirkkoihin.
