null ”Päätin lähes sillä sekunnilla, että tästä on pakko tehdä kirja” – Anneli Kanto inspiroitui Hattulan kirkon keskiaikaisista maalauksista ja kirjoitti kirjan Rottien pyhimys

Anneli Kanto kävi Hattulan Pyhän Ristin kirkossa ensimmäisen kerran alle kymmenenvuotiaana ja maalaukset tekivät häneen vaikutuksen jo silloin.

Anneli Kanto kävi Hattulan Pyhän Ristin kirkossa ensimmäisen kerran alle kymmenenvuotiaana ja maalaukset tekivät häneen vaikutuksen jo silloin.

”Päätin lähes sillä sekunnilla, että tästä on pakko tehdä kirja” – Anneli Kanto inspiroitui Hattulan kirkon keskiaikaisista maalauksista ja kirjoitti kirjan Rottien pyhimys

1500-luvun alkupuolella syntyneiden maalausten tekijöitä ei tunneta, joten kirjailija joutui tekemään ison taustatyön kuvatakseen maalarijoukkoa uskottavasti keskiaikaisessa kyläyhteisössä.

Kirjailija Anneli Kanto istui vuosia sitten taidehistorian luennolla, kun siellä näytettiin video Hattulan Pyhän Ristin kirkon keskiaikaisista maalauksista. Kanto hätkähti, sillä kuvat tuntuivat kumman tutuilta. Sitten hän muisti, että oli käynyt kirkossa vanhempiensa kanssa alle kymmenenvuotiaana.

– Kuvien on täytynyt tehdä minuun jo silloin vaikutuksen. Päätin lähes sillä sekunnilla, että tästä on pakko tehdä kirja, Kanto selvittää.

Luettavissa on nyt Rottien pyhimys (Gummerus), värikkäästi kerrottu tarina kirkon maalareista 1500-luvun kyläyhteisössä.

Hattulan Pyhä Ristinkirkko on Hämeen vanhin kirkko. Se on rakennettu 1400-luvulla ja ollut suosittu ­­pyhiinvaellus­kohde jo keskiajalla.

Hattulan Pyhä Ristinkirkko on Hämeen vanhin kirkko. Se on rakennettu 1400-luvulla ja ollut suosittu ­­pyhiinvaellus­kohde jo keskiajalla.

Kirkon kuvien maalaajia ei tiedetä, mutta kirjailija kuvitteli, millaisia tyyppejä Ruotsiin kuuluneen suomalaispaikkakunnan maalariporukkaan olisi voinut kuulua. Niinpä romaanin sivuilla esiintyvät arvostettu maalarimestari Andreas Pictor, teologian tunteva munkki Benedictus, käytännön asioista vastaava mestari Martinus sekä apumies Vilppu Niilonpoika.

Perinnetietona on kerrottu, että Hattulan kirkkoa olisi ollut maalaamassa myös nunnia. Kanto kuitenkin halusi kirjaansa tavallisen rahvaan naisen, ja niin syntyi romaanin keskeinen henkilö, muiden kyläläisten vieroksuma Pelliina.

Ihmiset rukoilivat pyhimyksiltä suojelusta

Rottien pyhimys on vaatinut valtavan taustatyön, mutta Anneli Kanto pitää asioiden penkomisesta.

– Keskiaikaa on tutkittu paljon, joten siitä löytyy monipuolista tutkimustietoa. Hattulan kirkossa kävin useasti. Lisäksi poikani kuvasi maalaukset videolle, jonka avulla pystyin tarkistamaan niiden yksityiskohtia.

Kannon mukaan katolinen kirkko ei vielä 1500-luvun alussa hallinnut kovin paljon ihmisten elämää, sillä Suomessa vaikutti yhä pakanallinen kulttuuri.

– Tämän vuoksi emämaa Ruotsi alkoi rakentaa Suomeen kirkkoja ja välittämään kristillistä sanomaa niihin maalatuilla Raamatun ja pyhimysten kuvilla.

Rottien pyhimys Kakukylla, jonka kuva löytyy kirkon sakastin ikkunasyvennyksestä.

Rottien pyhimys Kakukylla, jonka kuva löytyy kirkon sakastin ikkunasyvennyksestä.

Aatami ja Eeva saunavihtoineen karkotetaan paratiisista.

Aatami ja Eeva saunavihtoineen karkotetaan paratiisista.

– Ihmiset oppivat rukoilemaan pyhimyksiltä suojelusta. Osa niistä oli hieman koomisiakin, kuten hammassäryltä ja salamaniskulta varjelevat pyhimykset. Romaanihahmo Pelliinan suosikkipyhimyksestä, rotilta suojelevasta Kakukyllasta, ei ole kuvia muissa kirkoissa. Siitäkään ei varmuutta, oliko hän edes pyhimys.

Romaania aloittaessa Anneli Kannolla oli ongelmana keskiajan maalaustekniikka. Onnekseen Kanto löysi italialaisen Cennino Cenninin teoksen Kirja maalaustaiteesta, joka on kirjoitettu 1300-luvun lopulla. Siitä Kanto sai tietoa kirkkomaalausten väreistä ja eri työvaiheista.

Myös keskiajan ihmisten puhekieli aiheutti päänvaivaa. Romaanin rehevän kielen luomisessa auttoivat tutkijat Mikko Heikkilä ja Veli-Pekka Toropainen, jotka ovat peranneet keskiajan suomenkielistä sanastoa.

– Esimerkiksi kirjan kirosanat ovat peräisin Toropaisen tutkimista vanhoista käräjäasiakirjoista, joissa kuvataan ihmisten välisiä riitoja ja herjauksia. Vanhoja solvauksia löytyi myös netissä toteutetusta ruotsalaisen Skoklosterin linnan kiroilukoulusta.

Ihmisen perusolemus pysynyt samana

Anneli Kanto tunnetaan useista historiallisista romaaneista. Hänen erityinen kiinnostuksenkohteensa on Suomen historia ja varsinkin sisällissota. Tuosta ajasta kertovat hänen romaaninsa Veriruusut, Lahtarit ja Punaorvot.

Kanto on huomannut historiaa tutkiessaan, että ihminen on pysynyt lähes samanlaisena 2 000 vuotta.

– Evoluutio on hidas, sillä vaikka yhteiskunnan arvot muuttuvat, ihmisen perusolemus ei muutu. Tämä näkyy Raamatussakin, jonka kertomuksista tunnistaa sisaruskateutta ja muita tuttuja tuntemuksia.

Kirjailijalla on nyt työn alla jotain erilaista, oravan ja karhun seikkailuja esikoulun oppikirjaan. Niitä hän kirjoittaa kotonaan Tampereella ja mökillään Vesilahdella.

Elokuussa Kanto esiintyy Helsingan keskiaikapäivillä Pyhän Laurin kirkolla Vantaalla.

– On hauska päästä puhumaan Helsingan keskiaikapäiville, koska olen jo pitkään suunnitellut käyväni siellä. Aion käydä myös Turun ja Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla.

Anneli Kanto kävi romaaniaan kirjoittaessaan Hattulan kirkossa useasti.

Anneli Kanto kävi romaaniaan kirjoittaessaan Hattulan kirkossa useasti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi