Ingemo Fröbergin perheessä muistetaan päivää, jolloin Ingemon isä Hans Öfverström juoksi ensimmäisten joukossa kohti kotikontuja. Kuva: Juho Kuva
Vapaus koitti 70 vuotta sitten – väki pääsi palaamaan Porkkalaan
Ingemo Fröbergin isä Hans Öfverström päätyi evakoksi Espooseen, kun Porkkala luovutettiin väliaikaisesti Neuvostoliitolle. Maanantaina 26. päivä tammikuuta tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun koitti kotiinpaluun aika.
Seitsemänkymmentä vuotta sitten Espoon historiassa päättyi merkillinen vaihe.
Maalaiskunta oli päätynyt Neuvostoliiton rajakunnaksi yli 11 vuoden ajaksi. Lisäksi Espoo oli ottanut lähiseudulta vastaan 2 700 Porkkalan evakkoa. Se oli paljon, sillä espoolaisia oli ennestään vain 14 000.
Vuoden 1944 välirauhansopimus edellytti, että Suomi vuokrasi Porkkalanniemeä ympäröineen alueen Neuvostoliiton laivastotukikohdaksi 50 vuodeksi. Vuokra-alueeseen kuului lähes koko Degerbyn kunta, puolet Kirkkonummesta, alueita Inkoosta ja Siuntiosta sekä palanen Espoota.
Kaikkiaan Porkkalasta lähti evakkoon yli 7 200 asukasta.
Vuokra-aika ei lopulta kestänyt viittäkymmentä vuotta vaan runsaan vuosikymmenen. Suomi sai Porkkalan takaisin lumisena pakkaspäivänä, 26. tammikuuta 1956. Kun portit Kivenlahden sillalla avautuivat, etujoukoissa rajan taa juoksi nuori mies nimeltä Hans Öfverström.
Hans Öfverström kuvattiin rajapuomilla Espoonlahdessa. Kuva: Öfverströmin suvun kuva-arkisto
Öfverström kuoli vuonna 2015, mutta hänen tyttärensä Ingemo Fröberg tietää, että päivä oli isälle hyvin merkittävä.
Kun Porkkalan parenteesiksi kutsuttu vuokra-aika syksyllä 1944 alkoi, Hans Öfverström oli 17-vuotias. Hän asui Kärrasin maatilalla Kirkkonummella isänsä, äitinsä ja pikkusiskonsa kanssa.
– Perhe kuuli iltauutisista, että heillä oli kymmenen päivää aikaa tyhjentää tila ja lähteä, Ingemo Fröberg kertoo.
Perhe kuuli iltauutisista, että heillä oli kymmenen päivää aikaa tyhjentää tila ja lähteä.
Ilmoitus tuli kesken sadonkorjuun. Viljat, perunat ja lantut piti ehdottomasti saada mukaan. Tilan tyhjentämiseen osallistui 80 ihmistä. Isoäiti huolehti, että talkooväki sai syödäkseen.
Porkkalasta kolmannes oli viljelysmaata, joten tilallisia oli alueella paljon. Kaikkiaan vuokra-alueen tyhjentämisessä auttoi 20 000 ihmistä.
Öfverströmien määränpää oli sukulaispariskunnan maatila Espoon Pisassa. Sinne lähtivät Hansin perhe ja hänen enonsa perhe, yhteensä 11 ihmistä. Kirkkonummen kirkonmäellä ja kylillä sai jonottaa kuorma-autoja omaisuuden kuljettamista varten. Varhaisaamuina, kun tiet eivät täyttyneet autoista, Öfverströmit taluttivat Espooseen parikymmentä lehmää.
– Isä kirjoitti kouluaineenkin, jossa hän muisteli evakuointia, Fröberg tietää.
Myös Kirkkonummen keskiaikainen kirkko oli Neuvostoliiton hallussa parenteesin aikana. Kuva: Bror Brandt/JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Västra Nyland/Museovirasto
Öfverströmien elämä asettui uusiin uomiinsa, samoin muiden Espooseen evakuoitujen, vaikka monelle seutu oli läheisyydestään huolimatta ennalta vierasta. Alkukankeuksien jälkeen evakot kokivat, että espoolaiset ottivat heidät hyvin vastaan.
Ikävä kuitenkin piinasi. Ingemo Fröberg kertoo, että Hans-isä kävi Kivenlahden sillan luona uimassa ja katselemassa lahden taakse. Rajalinja kulki keskellä Espoonlahtea. Toisella puolella oli koti.
Kivenlahden sillan kupeessa paljastettiin vuonna 2006 Porkkalan palautuksen muistomerkki.
Palautuksen 70-vuotispäivänä Espoonlahden seurakunta järjestää tilaisuudet sekä kirkossa että muistomerkillä, joka sijaitsee seurakunnan alueella.
Pappi Niko Huttunen muistuttaa, että rajan läheisyys oli alueen asukkaille uhkaava kokemus. Helsingin keskustaan oli rajalta alle 20 kilometriä.
Huttunen kertoo, että parenteesin kokeneita ihmisiä elää yhä Espoonlahden seurakunnan alueella. Ajanjakson herättämät tunteet voivat nousta esiin vaikkapa hautajaiskahveilla.
Pääministeri Urho Kekkonen vieraili Porkkalaniemellä 24.1.1956. Tämä tapahtui muutama päivä ennen Porkkalan vuokra-alueen virallista luovutusta takaisin Suomelle.
Porkkalan palautuksesta kerrottiin syyskuussa 1955, muutama kuukausi ennen rajan aukeamista. Päivästä tuli Hans Öfverströmille monella tavalla dramaattinen. Hän oli jo lähes kolmikymppinen, viljellyt vuosia Pisassa maatilaa isänsä kanssa ja saanut juuri tietää päässeensä opiskelemaan insinööriksi.
Hans soitti äidilleen kertoakseen opiskelupaikasta. Mutta äidilläkin oli suuria uutisia: Porkkala saadaan takaisin.
Öfverströmin opiskelusta ei pidemmän päälle tullut mitään. Hän aloitti viljelijänä Porkkalassa. Entinen kotitalo Kärras oli niin huonossa kunnossa, ettei sitä voinut kuvitellakaan korjaavansa.
Öfverström sai kuitenkin lunastaa itselleen naapuritilan, Fräsarsin, joka oli toiminut yhden neuvostoliittolaisen pataljoonan esikuntana.
Ingemo Fröberg seisoo sen talon kivijalalla, josta hänen isänsä Hans Öfverström vanhempineen joutui lähtemään evakkoon vuonna 1944. Kuva: Juho Kuva
Moni Porkkalaan palannut pettyi katkerasti. Rakennukset olivat pahoin kärsineet, osa oli purettu kokonaan. Pellot olivat surkeassa kunnossa. Hautausmaita oli hävitetty.
Ingemo Fröberg sanoo, että parenteesi varjosti hänen isänsä koko ammattiuraa maanviljelijänä. Kaikki piti aloittaa alusta, takamatka oli pitkä.
Öfverströmin naapurustosta oli Espoon ohella lähdetty muihin osiin Uuttamaata, jopa Ruotsiin asti.
Kaikki evakot eivät palanneet. Espooseenkin moni oli ehtinyt rakentaa uuden kodin.
Hans Öfverström palasi ja tutustui Kirkkonummella kansakoulunopettaja Margareta Wadenströmiin, josta sittemmin tuli hänen vaimonsa.
Vuonna 1964 syntynyt Ingemo-tytär muistaa, että jos jokin tilalla tai lähiympäristössä oli hänen lapsuudessaan rempallaan, isä syytti siitä venäläisiä. Parenteesin ajasta ei vaiettu, päinvastoin. Isä säilöi tilalta löytynyttä sotilaiden esineistöä, ja äiti kiersi myöhemmin pitämässä esitelmiä parenteesista.
Ingemo Fröbergin isä säilöi talon pihapiiriin parenteesin aikaista esineistöä, esimerkiksi osia neuvostoliittolaisten ajoneuvoista. Kuva: Juho Kuva.
1970-luvulla maatilan pihaan ilmestyi tulkin kanssa kiovalainen mies, joka oli palvellut parenteesin aikana panssaridivisioonan kokkina.
– Hän osallistui ruuan tekemiseen tuhannelle miehelle kolmesti päivässä. Onneksi vanhempani ymmärsivät kysellä häneltä paljon.
Ingemo Fröberg jatkoi Fräsarsin tilan pitämistä puolisonsa Henrik Fröbergin kanssa. Sukupolvenvaihdos on edessä: parin poika tarttuu ohjaksiin vielä tämän vuoden aikana.
– Parenteesi on merkityksellinen osa tilamme historiaa.
Kirjallisuutta: Sten Björkman, Nina Hjelt, Liisa Ropponen: Käännekohta. Porkkala ja Espoo 1944–1956 (Espoon kaupunginmuseo 2006). Jarmo Nieminen: Porkkala – Tapahtumien keskellä (Maanpuolustuskorkeakoulu 2007).
Porkkalan palautuksesta 70 vuotta
Suomalaiset palasivat Porkkalaan 70 vuotta sitten. Espoonlahden seurakunta järjestää Porkkalan palautuksen muistopäivän 26.1.2026.
Muistomerkillä Kivenlahden Marinrannassa järjestetään kello 14 tilaisuus, jossa puhuvat Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Saara Hyrkkö ja Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jukka Lehti. Musiikista vastaa Espoon mieslaulajat johtajanaan Helge Kõrvits sekä director cantus Elja Puukko. Muistomerkin luona ei ole pysäköintimahdollisuutta.
Espoonlahden kirkossa pidetään 26.1. kello 18 luentoilta Yhteiskunnan kriisinkestävyys. Puhujat ovat kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Jarno Limnell, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja tutkijatohtori Rosa Huotari.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hotelli Tornista tuli sodan jälkeen pelon symboli – neuvostoliittolaiset antoivat liittolaisilleen briteille käyttöön yhden huoneen
Hyvä elämäSuomalaiset pelkäsivät miehitystä ja toivoivat tukea Liittoutuneiden valvontakomission briteiltä. Tutkija Ville Jalovaaran mukaan nämä kehottivat suomalaisia suomettumaan.
