null Rauhanvälittäjänä työskennellyt Elisabeth Rehn: ”Vladimir Putinin kanssa ei kannata enää keskustella”

Elisabeth Rehn ajattelee, että usko ihmiseen ja yhteistyöhön ihmisten välillä voi avata tien rauhaan.

Elisabeth Rehn ajattelee, että usko ihmiseen ja yhteistyöhön ihmisten välillä voi avata tien rauhaan.

Rauhanvälittäjänä työskennellyt Elisabeth Rehn: ”Vladimir Putinin kanssa ei kannata enää keskustella”

Rauha ei synny pakottamalla. Se saavutetaan.

Tämän päivän trendi on rakentaa esteitä. Donald Trumpia pilkattiin Meksikon rajalle rakennetusta muurista, ja nyt suunnitellaan aitaa oman maamme itärajalle. Elisabeth Rehnistä se tuntuu pahalta.

– Maailma on jo saanut tarpeeksi esteistä. Ne pitää purkaa, hän sanoo.

Rehn tietää mistä puhuu. Hän koki sodan jo lapsena.

– Kun Venäjä tämän vuoden helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan, mieleeni palasi lapsuuteni jatkosodan aikana Mäntsälässä. Yhdessä muiden pikkulottien kanssa kunnioitimme arkussa kotiin palanneita seudun poikia.

Rehn on asunut jo pitkään Kirkkonummen Hilassa. Se kuuluu Porkkalan alueeseen, jonka Suomi vuoden 1944 rauhansopimuksessa joutui vuokraamaan sotilastukikohdaksi Neuvostoliitolle. Alue palautettiin Suomelle vuonna 1956. Kun presidentti Juho Kusti Paasikivi palasi Suomeen allekirjoitettuaan Moskovassa sopimuksen Porkkalan alueen palauttamisesta, hän totesi: ”Kynä on korjannut, minkä miekka on särkenyt.” Silti jäljet tuosta ajasta näkyvät seudulla edelleen.

Hornet-hävittäjien hankinta

Sodan läheisyys on ollut Elisabeth Rehnin kohtalo. Maailman ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä hän on tehnyt työtä rauhan puolesta. Hän on myös ollut hankkimassa sotakalustoa Suomelle.

Rehn piti aikanaan Hornet-hävittäjien hankintaa tärkeänä, vaikka oikeastaan ajatteleekin, että on hullua sijoittaa niin paljon rahaa sotatarvikkeisiin.

– Aikana, jolloin sota on nurkan takana, meidän on kuitenkin vaalittava omaa itsenäisyyttämme. Niin kuin nyt tehdään, hän toteaa.

Niissä sodissa, joista Rehnillä on kokemusta, ei käytetty drooneja eikä uhattu ydinaseilla niin kuin nyt. Tässä tilanteessa hänestä on erityisen tärkeää, että rauhanpyrkimykset johtavat tuloksiin.

– Rauha ei kuitenkaan synny pakottamalla. Se saavutetaan. Jos sitä ei saavuteta yhteisymmärryksellä, niin vähintään toista osapuolta ymmärtäen, ihmisoikeusraportoijana ja rauhanvälittäjänä työskennellyt Rehn sanoo.

Pelko siviilien puolesta

Vallan väärinkäyttö suututtaa Elisabeth Rehniä. Hänen mukaansa paha on eskaloitunut valtaa itselleen kahmineiden Adolf Hitlerin, Slobodan Miloševićin ja Vladimir Putinin lietsoman vihan vuoksi.

Rehniä pelottaa, että Venäjä keskittää hyök­käyksiään entistä enemmän siviilikohteisiin, kun se ei menesty sotilaallisesti. Silloin tavalliset ihmiset haavoittuvat ja kuolevat. Onko tästä olemassa ulospääsyä?

– Putinin kanssa ei kannata enää ­keskustella. Hän on johtajana pelkuri, joka syyllistää alai­siaan eikä uskalla ottaa vastuuta. Sellaisella johtajuudella ei saavuteta voittoja. Ja mitä tulee Venäjän ulkoministeriin Sergei Lavroviin, jonka tunnen hyvin, hän on huijari ja sliipattu kettu.

Mitä sanoisit Lavroville, jos tapaisitte?

– Haluaisin keskustella hänen kanssaan kahden kesken ja pyytäisin häntä miettimään Venäjän tulevaisuutta. Hän on kuitenkin sivistynyt ihminen ja tuntee hyvin hirvittävien sotatekojen seuraukset.

Pikakurssi kuulustelutekniikassa

Vihaa ja pahuutta Elisabeth Rehn on kohdannut omin silmin. Ihmisoikeusraportoijana Balkanilla hän kuulusteli sotaa käyviä osapuolia ja sai kokea senkin, kuinka itsepäisillä sotahulluilla miehillä oli myös pehmeämpi puoli.

– He osoittivat minua kohtaan jonkinlaista myötätuntoa naisena, koska olin joutunut jättämään perheeni rauhantyön takia. He kysyivät, miten he voisivat helpottaa tehtävääni äitinä. Tein heille selväksi, ettei se kysymys ole asialistalla. Tehtäväni oli saada syylliset vastuuseen sotarikoksista.

Viha kiehui Rehnin sisällä monesti. Hän muistaa, miten kohtasi ihmisiä, jotka olivat raiskanneet tai tappaneet väkivaltaisesti toisia ihmisiä. Poliisijohdon aloitteesta Rehn oli käynyt suomalaisen poliisin pikakurssin kuulustelutekniikassa. Ei saanut menettää malttiaan.

Kaikkein vaikeimpana tehtävänään Rehn pitää itäisessä Kongossa toteutettua YK:n Naiset, sota ja rauha -projektia, jossa selvitettiin aseellisten konfliktien vaikutuksia naisten elämään ja naisten roolia rauhan rakentamisessa.

Siellä Rehn kuulusteli erään ryhmän johtajaa, joka oli raiskannut ja haudannut elävältä kymmeniä naisia. Silloin oli vaikeata noudattaa poliisin kuulusteluohjeita maltin menettämisestä. Yhtä vihainen Rehn oli ulkomaiselle avustustyöntekijälle, joka oli käyttänyt paikallisia naisia seksuaalisesti hyväkseen. Puolustuksekseen tämä ilmoitti vain, että ”men have their needs”, miehillä on tarpeensa.

– Teki mieli kuristaa hänet. Mutta onnistuin hillitsemään itseni, Rehn kertoo.

YK ja sotapesäkkeet

YK:n kehitykseen Elisabeth Rehn sanoo olevansa pettynyt.

– Turvallisuusneuvosto on vesittänyt YK:n tehtävän rauhanvälittäjänä. Kun suurvalloilla on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus, ne voivat vastustaa sotaa käyvien maiden tuomitsemista.

– YK on toisaalta saanut aikaan paljon hyvääkin: se on edistänyt terveydenhuoltoa sekä parantanut naisten oikeuksia ja lasten oikeutta koulunkäyntiin. Tästä huolimatta tasa-arvo ei ole toteutunut. Pääsihteeri António Guterres on hyvä ihminen, mutta sotapesäkkeitä hän ei pysty sammuttamaan, sanoo YK:n alipääsihteerinä työskennellyt Rehn.

Myös maahanmuuttopolitiikkaa koetellaan aikana, jolloin vastakkainasettelut kovenevat. Rehn ei ole yllättynyt siitä, että pakolaiset, jotka aikoja sitten tulivat Suomeen, ovat hämmästyneitä siitä, miten lämpimästi me toivotamme ukrainalaiset nyt tervetulleiksi.

Rehn kertoo panneensa merkille, että ­Kenian presidentti William Ruto ihmetteli puheessaan YK:ssa, miten avosydämisesti eurooppalaiset suhtautuvat ukrainalaisiin. ”Olisi ollut ihanaa, jos Eurooppa olisi Afrikan maiden kriisien yhteydessä menetellyt samalla tavalla”, Ruto on kommentoinut.

Elisabeth Rehn on asunut pitkään Kirkkonummen Hilassa.

Elisabeth Rehn on asunut pitkään Kirkkonummen Hilassa.

Yhteistyöllä rauhaan

Pikkulottana opittu elämänviisaus on seurannut Elisabeth Rehniä läpi hänen elämänsä: ”Kaikki on mahdollista, mikään ei ole mahdotonta.”

Tämä usko ihmisyyteen ja tulevaisuuteen vaikuttaa tänä päivänä hyvin vieraalta. Rehn jakaa optimisminsa Winston Churchillin kanssa, joka toimi Ison-Britannian pääministerinä toisen maailmansodan polttavissa hetkissä ja kehotti olemaan hukkaamatta syvästä kriisistä syntyviä mahdollisuuksia.

– Kuuden vuoden työkokemuksella kansainvälisen sotarikostuomioistuimen palveluksessa voin sanoa, että usko ihmiseen ja yhteistyöhön ihmisten välillä voi avata tien rauhaan. Ruandassa perustettiin kansanmurhan jälkeen tuomioistuin, jossa tekijät ja uhrit tapasivat. ­Monet syylliset tunnustivat rikoksensa. Monet pyysivät myös anteeksi. Vaikka yhteisymmärrystä ei saavutettukaan, tietty ymmärtämys kuitenkin.

Rehn lainaa ihmisoikeusaktivisti Martin Luther Kingin viisautta: ”Jos lähtökohtamme on, että elämä on elämisen arvoinen ja ihmisellä on oikeus elää, silloin meidän täytyy löytää vaihtoehto sodalle.”

Kuolema ei pelota

Elisabeth Rehn on nyt 87-vuotias ja kiitollinen elämästään.

– Minulla on ollut erittäin jännittävä elämä. Nyt olen kiitollinen siitä, ettei minua vuonna 1994 valittu presidentiksi. Minulla on ollut vapauteni päättää omasta elämästäni ja voin vapaasti kertoa, mitä olen kokenut ja mitä ajattelen maailmasta ja elämästä.

– En pelkää kuolemaa. Olen nähnyt surua ja kuolemaa, enkä millään voi hyväksyä kaikkea näkemääni raakuutta ja epäoikeudenmukaisuutta, mutta kuolema ei minua pelota.

Onko kaikella kuitenkin tarkoitus?

– Elämällä täytyy olla tarkoitus. Meidän tehtävämme on toimia rauhan ja ihmisarvoisen elämän puolesta.

Rehniä viehättää matemaatikko ja filosofi ­Blaise Pascalin ajatus, että sydän on se, joka aistii Jumalan, ei järki. Hänen mukaansa siinä piilee ihmisen ja Jumalan välinen ­suhde.

– Kaikki me tarvitsemme uskoa korkeimpaan voimaan – uskonnosta riippumatta. Matkoillani rauhan ja ihmisyyden puolesta olen monesti hiljentynyt kirkoissa ja hakenut voimaa ja rauhoittumista.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: