Viesti turvapaikanhakijoita auttavista seurakunnista: Suomen linja on epäinhimillinen
Epävarmuus painaa. Irakilaiset turvapaikanhakijat Mustafa (vasemmalla) ja Zaid keskustelivat tilanteestaan vs. monikulttuurisuustyön sihteeri Markus Silvolan kanssa. Kuva: Jukka Granström

Epävarmuus painaa. Irakilaiset turvapaikanhakijat Mustafa (vasemmalla) ja Zaid keskustelivat tilanteestaan vs. monikulttuurisuustyön sihteeri Markus Silvolan kanssa. Kuva: Jukka Granström

Viesti turvapaikanhakijoita auttavista seurakunnista: Suomen linja on epäinhimillinen

"Ihmiset kaipaavat sitä, että lähimmäisen äärimmäinen hätä otetaan huomioon", sanoo monikulttuurisuustyön sihteeri Markus Silvola.

Tiedän, että Suomi ei hyväksy minua. En näe mitään mahdollisuutta siihen, että saisin turvapaikan", Mustafa, 26, sanoo.

Vajaan vuoden Suomessa viettänyt Mustafa kävi elokuussa viimeisessä turvapaikkahakemukseensa liittyvässä haastattelussa. Nyt hän odottaa päätöstä Luona Oy:n vastaanottokeskuksessa Otaniemessä.

"Olen yhä hermostuneempi ja jännittyneempi. En tee muuta kuin syön, nukun ja ajattelen", Bagdadista pakolaiseksi lähtenyt Mustafa sanoo.

Mustafan vieressä istuu yksi monista jo kielteisen päätöksen saaneista irakilaisista, Kirkukista lähtenyt Zaid, 25.

Kielteisestä päätöksestä seuraisi odotuksen jatkuminen useilla kuukausilla. Kuten suurin osa Espooseen sijoitetuista turvapaikanhakijoista, myös Mustafa tekisi valituksen.

Mitä tapahtuu, jos päätös pysyy kielteisenä valituksesta huolimatta?

"Juuri se on ongelmani. En tiedä", Mustafa sanoo.

Mustafan englanniksi tulkkaama Zaid vastaa, että tulevaisuus näyttäisi täysin mustalta.

Kristityksi kääntyminen voi olla riski

Tiedämme hyvin vähän siitä, mitä ihmisille tapahtuu Euroopasta karkottamisen jälkeen. Näin kiteyttää tutkija Jill Alpes, joka listaa karkotusten aiheuttamia, tutkijoiden ja aktivistien kartoittamia riskejä syyskuun alussa ilmestyneessä kirjassa Karkotetut – mitä heille tapahtuu? (Kustantamo S&S).

Välittömien uhkien kuten väkivaltaisen kuoleman, vangitsemisen ja kidutuksen ohella karkotetut ovat kokeneet muun muassa kiristystä, poliisin mielivaltaa ja yhteyksien katkeamista Eurooppaan jääviin perheenjäseniin.
 

Silvolan mukaan moni turvapaikanhakijoita auttava seurakuntien vapaaehtoinen kokee Suomen linjan käsittämättömäksi, epäinhimilliseksi ja ihmisoikeuksien vastaiseksi.
 

Espoon seurakuntayhtymän vs. monikulttuurisuustyön sihteeri Markus Silvola lisää vielä yhden riskin. Moni turvapaikanhakija on käyttänyt uskonnonvapauttaan ja aloittanut kristinuskoon tutustumisen. Jotkut ovat kääntyneet kristityiksi ja ottaneet kasteen.

"Nyt heitä ahdistaa huoli siitä, miten perhe, suku ja kotimaan viranomaiset suhtautuvat uskonnon vaihtamiseen."

Silvolan mukaan moni turvapaikanhakijoita auttava seurakuntien vapaaehtoinen kokee Suomen linjan käsittämättömäksi, epäinhimilliseksi ja ihmisoikeuksien vastaiseksi.

"Moni on häpeissään Suomen linjasta ja ihmettelee, miten on mahdollista toimia näin. Muutosta toivotaan sitä enemmän, mitä enemmän ihmiset ovat tekemisissä turvapaikanhakijoiden kanssa."
 

Monelle on ollut shokki nähdä, millaisia lupaprosessit oikeasti ovat ja miten viranomaiset toimivat."

Marja-Liisa Laihia
 

Silvolan mukaan kritiikki on "erittäin terävää", mutta samalla realistista.

"En tunne ketään, joka haluaisi avata rajat varauksettomasti. Ihmiset kaipaavat inhimillistä, lähimmäisen äärimmäisen hädän huomioon ottavaa linjaa, joka on samalla järkevä ja Suomen kantokyvyn mukainen. Tämä ei monen mielestä nyt toteudu."

Seurakunnissa koettu tärkeä oppivuosi

Paine kohdistuu myös kirkkoon, jolta odotetaan aktiivista ja näkyvää vaikuttamista turvapaikanhakijoiden puolesta.

"Seurakunnista tuleva paine hiippakuntiin, kirkkohallitukselle ja piispoille on tosi kova: tukekaa meitä, vaikuttakaa, tehkää jotakin", kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia sanoo.

Monessa seurakunnassa on takana tärkeä oppivuosi. Ennätysmäärä työntekijöitä ja vapaaehtoisia on ollut lähikontaktissa turvapaikanhakijoiden kanssa. Samaan aikaan hallitus on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa radikaalisti.

"Monelle on ollut shokki nähdä ihmisen tasolta, millaisia lupaprosessit oikeasti ovat ja miten viranomaiset toimivat. Päätökset eivät käy ihmisten järkeen, ja ne koetaan epäinhimillisiksi ja lyhytnäköisiksi."

Laihia mainitsee muun muassa uudet maalinjaukset, joiden mukaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta lähteneet turvapaikanhakijat voidaan palauttaa lähtömaahansa toiseen paikkaan. Irakissa riittävän turvalliseksi paikaksi on katsottu esimerkiksi Bagdad.

Mustafa pudistelee päätään.

"En ajattele palaamista koskaan. Se tarkoittaisi varmaa kuolemaa. Ennen lähtöäni Bagdadista autooni ammuttiin kaksi luotia. En selviäisi sellaisesta hengissä toista kertaa", hän sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta: