Viisi faktaa, jotka vapusta kuuluu tietää
Vappuna juhlitaan muun muassa paria pyhimystä, autetaan lapsia pienellä muovinpalalla ja maistellaan viikinkien voimajuomaa.
1. Joosef, työläisten sankari
Vapusta ei ihan ensimmäisenä tule mieleen Joosef, Jeesuksen kasvatti-isä. Jeesuksen tapaan myös Joosef oli rakennustyöläinen. Tämä raavas kirvesmies elätti perheensä muiden työläisten lailla tekemällä raskasta ruumiillista työtä. Niinpä on ajateltu, että kristinusko oli alun alkaen oikeastaan solidaarinen työväenliike.
Vapun vakiinnuttua työväestön juhlaksi katolinen kirkko nimesi 1930-luvulla toukokuun ensimmäisen päivän, vappupäivän, Joosefin muistopäiväksi. Joosef julistettiin kaikkien käsillään työtätekevien suojelijaksi.
2. Tippaleipää Kaisaniemen puistossa
Turun Akatemian opiskelijoiden tiedetään juhlistaneen kevään tuloa vappuna jo 1700-luvulla. Kun yliopisto siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin vuonna 1827, opiskelijat alkoivat juhlia vappuna ravintola Kaisaniemen perustajan, Catharina ”Cajsa” Wahllundin syntymäpäivää, joka on sattumoisin 1. toukokuuta. Juhlapaikkana toimi ravintolan lähellä sijaitseva puisto.
Helsingin Kaisaniemi ja Kaisaniemen puisto ovatkin saanut nimensä Cajsa Wahllundin mukaan, ja hänen on sanottu kehittäneen suomalaisen tippaleivän, jonka myynnin hän aloitti 1830-luvulla. Ravintola Kaisaniemi lopetti sittemmin toimintansa, mutta tammikuussa 2024 upeasti restauroidussa talossa aloitti kahvila Cajsan Helmi. Tänäkin vappuna paikalle voi mennä nuuhkimaan, josko tippaleipä taas tuoksuisi.
3. Vapun nimi tulee nunnalta
Nimensä vappu on saanut kristilliseltä pyhimykseltä, 700-luvulla eläneeltä englantilaiselta nunna Valburgilta.
Valburg lähetettiin viemään kristinuskon sanomaa pakanalliseen Saksaan. Laivamatkalla nousi myrsky, ja Valburgia kuljettanut alus joutui merihätään. Hän rukoili polvillaan laivan kannella koko myrskyn ajan aina siihen asti, että laiva pääsi turvallisesti satamaan. Tästä syystä pyhää Valburgia pidetään merenkulkijoiden ja merihätään joutuneiden suojeluspyhimyksenä.
Valburg nimitettiin Heidenheimin munkkiluostarin johtajaksi. Nainen miesyhteisön johtajana ei ollut tavallista, mutta ei täysin tavatontakaan. Valburg kuoli vuonna 779. Sata vuotta myöhemmin paavi julisti hänet pyhimykseksi ja hänen luunsa siirrettiin pyhäinjäännöksenä Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon. Tämä tapahtui 1.5., josta tuli pyhän Valburgin muistopäivä.
4. Siman hidas laimeneminen
Sima oli aikoinaan viikinkien voimajuomaa, hunajan ja hiivan avulla käytettyä vahvaa alkoholijuomaa. Kun sima saapui Suomen Turkuun tuontitavarana Riiasta ja Lyypekistä 1500-luvulla, se saattoi edelleen olla vahvuudeltaan jopa 17-prosenttista.
1700-luvulla sima oli paremman väen juhlajuomaa. Sitä valmistettiin muun muassa pappiloissa aineksista, joita köyhän kansan ei ollut mahdollista hankkia – hunajasta, sitruunasta, sokerista ja hiivasta – eikä se ollut enää niin alkoholipitoista kuin aiemmin.
Nykyisen kaltainen käytännössä alkoholiton sima vakiintui vapun juhlajuomaksi 1800–1900-lukujen taitteessa silloin voimissaan olleen raittiusliikkeen myötä. Erityisesti vuosien 1919–32 kieltolain jälkeen raittiusliike kannusti juomaan simaa samppanjan sijaan. Hieman myöhemmin simasta tuli työväenliikkeen juhlajuoma, jolloin se yhdistettiin vappuun.
Siman paras kaveri on tietysti munkki. Upporasvassa paistettuja pullia syötiin jo keskiaikaisissa pidoissa. Niitä tiedetään kutsutun munkeiksi jo 1600-luvulla. Nimitys viittaa ilmeisesti siihen, että munkin pinta on ruskea kuin luostarimunkin kaapu.
5. Suomen vanhin hyväntekeväisyystuote
Vappukukka on pieni muovinen rintaneula, jota myydään keväisin vapun aikaan. Se on Suomen vanhin edelleen myytävä hyväntekeväisyystuote. Myynnistä saaduilla tuloilla tuetaan lastensuojelutyötä.
Vappukukkaperinne sai alkunsa vuonna 1907 Ruotsissa, jossa kukkarintaneulojen myynnillä kerättiin rahaa tuberkuloosityöhön. Suomeen tavan toi jo seuraavana vuonna neuvolatoimintaa ylläpitänyt Maitopisarayhdistys perustajansa Greta Klärichin aloitteesta. Askarreltuja vappukukkia myytiin ensimmäistä kertaa vappuna 1908 Helsingin Esplanadin puistossa. Nykyään vappukukkakeräyksen lasten hyväksi järjestää Folkhälsan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakunnat järjestävät hyväntuulisia, päihteettömiä vapputapahtumia – Huopalahden kirkolla lipunnosto, torvisoitto ja vohvelit kruunaavat vappukävelyn
Hyvä elämäHaagan seurakunnan vappuperinne on jatkunut jo vuosikymmenien ajan. Moni muukin Helsingin seurakunta on mukana vapunvietossa.
