Vappuna juhlitaan työläisten oikeuksia, ylioppilaiden kevättä sekä kristillisiä pyhimyksiä
Vappu on saanut 700-luvulla eläneeltä kristilliseltä pyhimykseltä, englantilaiselta nunna Valburgilta.

Vappu on saanut 700-luvulla eläneeltä kristilliseltä pyhimykseltä, englantilaiselta nunna Valburgilta.

Vappuna juhlitaan työläisten oikeuksia, ylioppilaiden kevättä sekä kristillisiä pyhimyksiä

Pyhän Valburgin vappumunkit olivat oikeita luostariveljiä. Naispyhimys johti miesluostaria jo 700-luvulla.

Vappua vietetään työläisten ja ylioppilaiden juhlapäivänä. Nimensä vappu on saanut kristilliseltä pyhimykseltä, 700-luvulla eläneeltä englantilaiselta nunna Valburgilta.

Valburg lähetettiin viemään kristinuskon sanomaa pakanalliseen Saksaan. Laivamatkalla Englannin kanaalin yli nousi myrsky, ja Valburgia kuljettanut alus joutui merihätään. Pyhä Valburg rukoili polvillaan laivan kannella koko myrskyn ajan aina siihen asti, että laiva pääsi turvallisesti satamaan. Tästä syystä Valburgia pidetään merenkulkijoiden ja merihätään joutuneiden suojeluspyhimyksenä.

Muita tunnettuja vesillä liikkuvien taivaallisia suojelijoita ovat pyhä Nikolaus ja pyhä Elmo.

Vuonna 761 Valburg nimitettiin Heidenheimin munkkiluostarin johtajaksi. Nainen miesyhteisön johtajana ei ollut tavallista, mutta ei täysin tavatontakaan. Luostarit tarjosivat pimeäksi moititulla keskiajalla naisille uramahdollisuuksia, jollaisista myöhemmät sukupolvet ovat joutuneet taistelemaan.

Valburg kuoli vuonna 779. Sata vuotta myöhemmin paavi julisti hänet pyhimykseksi ja hänen luunsa siirrettiin pyhäinjäännöksenä Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon. Tämä tapahtui toukokuun ensimmäisenä päivänä, josta tuli pyhän Valburgin muistopäivä.

Huhti–toukokuun vaihteessa on eri puolilla Eurooppaa vietetty kevään juhlia jo esikristillisenä aikana. Niihin liittyi usein karjaeläinten hedelmällisyyttä edistäviä rituaaleja. Irlannissa ja Skotlannissa sytytettiin Beltane-kokkoja eli hyvän tulen nuotioita, joiden lähelle karja vietiin, jotta pahat henget poistuisivat niistä. Suomessa sytytettiin samassa tarkoituksessa helavalkeita ennen karjan päästämistä talven jälkeen laitumille.

Esihistoriallinen sima oli parikymmentäprosenttista hunajan ja hiivan avulla käytettyä alkoholijuomaa.

Turun Akatemian opiskelijoiden tiedetään juhlistaneen kevään tuloa vappuna jo 1700-luvulla. Kun Turun Akatemiasta tuli Helsingin yliopisto, opiskelijat alkoivat kokoontua vappuna Kaisaniemen puistoon juhlimaan ravintola Kaisaniemen perustajan Kajsa Wahllundin syntymäpäivää, joka sattumoisin on 1. toukokuuta.
Vapun juhlinta ylioppilaiden keskuudessa yleistyi Suomessa 1870-luvulla, jolloin ylioppilaslakin käyttökausi vakiintui toukokuun alusta syyskuun loppuun. Vapusta tuli päivä, jolloin ylioppilaslakin sai laittaa päähänsä.

Työväestön juhla vapusta tuli 1800-luvulla. Yhdysvalloissa, sillä toukokuun ensimmäisenä uusittiin työsopimukset. Vappuna 1886 Yhdysvalloissa järjestettiin yleislakko kahdeksantuntisen työpäivän saamiseksi. Lakkoon liittyi mellakoita, joissa kuoli joitakin mielenosoittajia ja poliiseja. Seitsemän Chicagon Haymarketin mellakkaan osallistunutta mielenosoittajaa tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin.

Vuonna 1899 Toiseksi internationaaliksi kutsuttu sosialidemokraattien kansainvälinen järjestö päätti järjestää maailmanlaajan muistojuhlan ”Haymarketin marttyyreiksi” kutsutuille työläisille toukokuun ensimmäisenä päivänä 1890. Samalla vappu julistettiin vuosittaiseksi työväestön mielenosoitus- ja juhlapäiväksi.
Vapun vakiinnuttua työväestön juhlaksi katolinen kirkko nimesi sen Jeesuksen kasvatti-isän Joosefin muistopäiväksi, sillä Joosef oli ammatiltaan rakennustyöläinen.

Suomessa ensimmäinen työväen vappujuhla järjestettiin heti vuonna 1890. Sen järjesti maamme ensimmäinen ammattiyhdistys, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys.

Sima vakiintui vapun juhlajuomaksi 1800–1900-lukujen taitteessa voimissaan olleen raittiusliikkeen myötä. Nykyisen kaltainen käytännössä alkoholiton sima eroaa merkittävästi siitä simasta, jota Suomessakin tiedetään nautitun jo esihistoriallisena aikana. Se oli nimittäin noin parikymmentäprosenttista hunajan ja hiivan avulla käytettyä alkoholijuomaa.

Upporasvassa paistettuja pullia syötiin jo keskiaikaisissa pidoissa. Niitä tiedetään kutsutun munkeiksi jo 1600-luvulla. Nimitys viittaa joko siihen, että munkin pinta on ruskea kuin munkinkaapu tai siihen, että munkki muistuttaa paljaaksi ajeltua luostariveljen päätä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi