Yhteisiä juhlia, vierailuja, kotiehtoollisia ja saattohoitoa – Kallion kotihoito ja seurakunta tekevät tiivistä yhteistyötä
Kotonaan asuvien pitkäaikaissairaiden tukemiseen on kehitetty paikallinen yhteistyömalli. Henkinen ja hengellinen tuki sitä kaipaaville helpottaa myös kotihoidon työtä.
Pauli Finne, 89, käy nykyisin enää harvoin ulkona. Hän asuu yksin Kalliossa ja käyttää ulkona pyörätuolia. Monisairas Finne tarvitsee apua arjen toimissa kotonakin. Hänen elämänlankansa on kotihoito, joka käy hänen luonaan kolme kertaa päivässä.
– Eivät he juuri muuta ehdi kuin topata lääkkeet naamaan, Finne murisee ensin.
Mutta kun hän puhuu hetken lähihoitaja Heta Tuppuraisen kanssa, selviää, että kyllä monessa muussakin ehditään auttaa, esimerkiksi peseytymisessä. Aamukäynti on noin puoli tuntia, päivä- ja iltakäynti 10–15 minuuttia. Ruoka tulee ateriapalvelusta.
Finnen Tampereella asuva veli käy joskus häntä tervehtimässä, ja vielä ennen koronaa kävi vapaaehtoinen tukihenkilö. Myös seurakunnan työntekijä Sinikka Metiäinen on käynyt Finnen luona monta kertaa. Yhdessä he kuuntelivat muun muassa oopperamusiikkia.
– Olen hakenut kunnalliseen vanhainkotiin neljä kertaa, mutta en pääse sinne, koska olen liian hyväkuntoinen! Pauli Finne puuskahtaa.
Hän on yksi Kallion kotihoidon alue 6:n 167 asiakkaasta. Kallion kotihoito ja Kallion seurakunta tekevät epätavallisen laajaa yhteistyötä vakavasti sairaiden ja saattohoidossa olevien kotonaan asuvien ihmisten tukemiseksi. Sitä varten on kehitetty selkeä yhteistyömalli.
Alussa oli yhteinen kesäjuhla
Oikeastaan kaikki alkoi juhlista. Kallion kotihoidossa työskentelevä sairaanhoitaja Kylli Urbel halusi järjestää kesäjuhlan kotihoidon huonokuntoisille asiakkaille. Hän keksi ottaa yhteyttä seurakuntaan. Voitaisiinko tällaisessa viriketoiminnassa tehdä yhteistyötä? Ja pitää juhla jo ensi viikolla?
– Hehän olivat ihan pyörryksissä. Että jo ensi viikolla? Mutta diakoni Sinikka Metiäinen työtovereineen lähti mukaan, omat asiakkaamme saivat esiintyä, ja kaikki sujui hienosti, Urbel muistelee neljän vuoden takaista alkua.
Sen jälkeen on pidetty jo monta kotihoidon asiakkaiden kesä- ja joulujuhlaa. Kesäretkiäkin on tehty. Samalla mietittiin, miten löydettäisiin tukihenkilöitä sairaimmille asiakkaille.
– Ensin tukihenkilöitä koulutettiin nimenomaan saattohoitopotilaita varten. Mutta loppujen lopuksi heitä ei ole kotona kovin monta, ja osalla on riittävästi omaisia lähellä. Potilaan ja tukihenkilön suhde jää saattohoidossa lyhyeksi, Urbel sanoo.
Siksi toimintaan otettiin mukaan palliatiivisessa eli oireenmukaisessa hoidossa olevat ja vakavasti sairaat. Heitä on iso osa kotihoidon asiakkaista.
Urbel kiittelee pätevää koulutusta, jota seurakuntayhtymä on järjestänyt sekä tukihenkilöille että kotihoidon kesätyöntekijöille vakavasti sairaan ja kuolevan kohtaamisesta. Malliin kuuluu myös säännöllinen yhteydenpito kotihoidon ja seurakunnan kesken sekä tukihenkilöiden tapaamiset kirkolla.
Hoitotahdon avainkysymys
Kotihoidon asiakkaille laaditaan hoitotahto. Kallion yhteistyömallin mukaan asiakkaille esitetään samalla ydinkysymys: kaipaatko henkistä tai hengellistä tukea seurakunnasta?
Jos näin on, sovitaan yhteinen ensikäynti. Kaupungin ja seurakunnan työntekijä sekä vapaaehtoinen tukihenkilö käyvät potilaan luona yhdessä. Sen jälkeen tukihenkilö, pappi tai diakoniatyöntekijä käy tapaamassa potilasta tämän toiveiden ja voinnin mukaan. Ulkonakin voidaan liikkua.
Urbel kiittelee pätevää koulutusta, jota seurakuntayhtymä on järjestänyt vakavasti sairaan ja kuolevan kohtaamisesta.
Sinikka Metiäinen kuvaa yhteistyön hyötyä näin:
– Se, että seurakunnan vapaaehtoisilla ja työntekijöillä on aikaa läsnäoloon ja keskusteluun, auttaa myös kotihoidon työtä. Monesti ahdistus purkautuu kipuina ja huonona olona. Kun asiakkaalla on joku, joka kuuntelee häntä ja on läsnä, asiakas soittaa harvemmin kotihoitoon tai tilaa ambulanssia.
Tuolijumppaa ja yhteislaulua
Tällä hetkellä Kallion seurakunnassa on yhdeksän koulutettua vapaaehtoista tukihenkilöä. Yksi heistä on Maria Hallila, Tapanilasta Kallioon muuttanut aktiivinen eläkeläinen. Hän sai kolme vuotta sitten seurakunnasta ystäväkseen lähes itsensä ikäisen, vakavasti sairaan Maijan, yhden kotihoidon asiakkaista.
– Maija ei pääse kotoaan mihinkään, ja siksi minä käyn hänen luonaan. Teen hänen kanssaan muun muassa tuolijumppaa vartin verran, Hallila kertoo.
Jumppa pitää yllä toimintakykyä, ja sitä tarvitaan, jotta voi asua kotona. Hallila tuo usein läppärinsä mukanaan, jotta saa musiikkia jumppahetkeen.
Olemme voineet jakaa pieniä hetkiä tässä elämässä. Vapaaehtoinen tukihenkilö Maria Hallila
Toinen yhteinen juttu on laulaminen. Naiset laulavat yhdessä iskelmiä, virsiä, hengellisiä lauluja, mitä vain. Joskus Maija antaa laulutoiveet Marialle, joka tulostaa sanat valmiiksi.
Tapaaminen parin viikon välein on Maria Hallilan mielestä sopiva tahti. Aina oma mieliala ei ole korkealla juuri sinä päivänä, mutta tapaamisesta tulee Mariallekin hyvä mieli.
– Olemme voineet jakaa pieniä hetkiä tässä elämässä. Vaistoan, että tapaamiset ovat tärkeitä Maijalle. Hän on ollut usein sairaalassa, ja sairaalajakson jälkeen on ilo nähdä, että hänen olonsa kohenee.
Tukihenkilöt puhelinlinjoilla
Valitettavasti korona on puolen vuoden ajan estänyt nämä tapaamiset. Maija kuuluu korkeimpaan riskiryhmään, eikä seurakunta voi ottaa riskiä, että tukihenkilö toisi tartunnan potilaan kotiin. Maria on pitänyt yhteyttä puhelimitse ja postikorteilla, mutta jutustelu puhelimessa ei vastaa tapaamista.
Muutkaan tukihenkilöt eivät ole käyneet korona-aikana kylässä, mutta jotkut ovat sopineet treffejä ulos. Yksi tukihenkilö on käynyt saattamassa ihmisiä sairaalakäynneillä.
Vuonna 2019 Kallion seurakunnan väki kävi kotihoidon asiakkaiden luona lähes 300 kertaa. Tukihenkilöt kävivät ihmisten luona 118 kertaa, ja puhelinkeskustelut päälle. Pappi Marja Kotakorpi kävi kotonaan sairastavien luona 19 kertaa ja diakoni 158 kertaa. He kumpikin veivät pyynnöstä yksityisehtoollisen kotiin lukuisia kertoja. Nyt työstä vastaa pappi Pauliina Lindfors.
Kotihoidon asiakkaan Maijan nimi on muutettu.
Kallion työ on osa Helsingin seurakuntien Sairaan tuki -hanketta. Yhdyshenkilönä toimii sairaalapappi Merja Hållfast.
Linkki hankkeeseen: https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/sairaantuki-palveluvakavastisairaanjahanenlaheistensatukena
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Laulavasta Lotasta, 27, ja Jorma-papasta, 85, tuli someilmiö ja koronavuoden piristys – luvassa myös virsiä ja joululauluja
Hyvä elämäJorma Saahkon, 85, ja Lotta-Sofia Saahkon, 27, yhteiset laulu- ja muisteluhetket ovat saaneet myös monet muut jakamaan muistojaan isovanhemmistaan, vanhemmistaan ja lauluista.