Ystävämessussa kuuluu kielten sekamelska
– Helposti unohtuu, että suuri osa maahanmuuttajista on kristittyjä, sanoo Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeri Minna Saarnivaara.

– Helposti unohtuu, että suuri osa maahanmuuttajista on kristittyjä, sanoo Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeri Minna Saarnivaara.

Ystävämessussa kuuluu kielten sekamelska

Monikulttuurisuus on arkipäivää Vantaan seurakunnissa. Ystävämessussa käytetään ainakin suomea ja englantia.

Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteerin Minna Saarnivaaran työhön kuuluu isoja ja monimutkaisia asioita, kuten monikulttuurisuus, kotoutuminen ja paperittomien kysymykset.

– Työssäni on ennen kaikkea kyse siitä, kuinka käydä vuoropuhelua erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa, ovat he luterilaisen kirkon jäseniä tai eivät, Saarnivaara sanoo.

Pääkaupunkiseudun seurakunnissa tarve tehdä työtä monella kielellä kasvaa koko ajan. Englantia, arabiaa ja kiinaa puhuvia seurakuntalaisia varten Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakunnat ovat yhdessä palkanneet omat työntekijät. Seurakunnissa tehdään myös venäjän- ja vironkielistä työtä.

– Perhekerhoissa, muskareissa, koulutyössä ja auttamistyössä monikulttuurisuus on arkipäivää. Vantaa on niin monikulttuurinen kaupunki, että se näkyy kaikkien seurakuntien työntekijöiden työssä, eikä vain niiden, joille kansainvälinen työ on erikseen määritelty, Saarnivaara toteaa.

– Helposti unohtuu, että suuri osa maahanmuuttajista on kristittyjä. Suurimmat kieliryhmät Vantaalla ovat venäjää ja viroa äidinkielenään puhuvat.

Myyrmäen kirkossa ja Asolan seurakuntatalossa järjestetään joka kuukausi Ystävämessu eli Friendship Mass. Se on tarkoitettu sekä Suomeen ulkomailta muuttaneille ihmisille että täällä syntyneille. Messussa käytetään suomea ja englantia ja osallistujien tarpeen mukaan muita kieliä.

Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja tuntea itsensä tervetulleeksi. Kristittyinä meidät on kutsuttu näkemään toisemme.

– Suomea äidinkielenään puhuvalle ja kansainvälisyydestä kiinnostuneelle Ystävämessu voi olla yksi väylä tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Messuja myös suunnitellaan ja tehdään yhdessä.

Saarnivaara sanoo, että kotoutuminen on aina kahdensuuntaista. Muuttaja joutuu oppimaan uutta ja sopeutumaan, mutta hänet täytyy myös ottaa vastaan.

– Saatamme katsoa pelonsekaisesti uusia tulijoita ja ihmetellä, mitä maahanmuutto meille tarkoittaa. Toisaalta suomalainen yhteiskunta voisi kaivata sitä yhteisöllisyyttä, jota tulijat tarjoavat.

– Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja tuntea itsensä tervetulleeksi. Kristittyinä meidät on kutsuttu näkemään toisemme, Saarnivaara toteaa.

Saarnivaaran mukaan moni muualta muuttanut tulee maahamme yhteiskunnasta, jossa uskonto on näkyvä osa elämää.

– Kirkko on heille instanssi, johon luotetaan ja jonka kanssa on helppo käydä vuoropuhelua.

Vantaalla seurakunnat ovat myös tekemisissä alueensa muiden katsomustaustaisten yhteisöjen kanssa.

– Osallistumme toinen toistemme juhliin ja järjestämme yhdessä tapahtumia. Rekolan seurakunta toteuttaa vuosittain rauhankävelyn yhdessä paikallisen islamilaisen yhdyskunnan kanssa, Saarnivaara kertoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi