Jo 18 prosenttia vantaalaisista on vieraskielisiä – kotoutuminen on yksi Vantaan monista haasteista
Koivukylän suuralueella vieraskielisiä on viidesosa väestöstä. Havukoskella on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista yhtenäisistä kerrostalolähiöistä.

Koivukylän suuralueella vieraskielisiä on viidesosa väestöstä. Havukoskella on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista yhtenäisistä kerrostalolähiöistä.

Jo 18 prosenttia vantaalaisista on vieraskielisiä – kotoutuminen on yksi Vantaan monista haasteista

Useimmilla vantaalaisilla menee hyvin, mutta asukkaiden ja kaupunginosien väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet. Apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistön mukaan Vantaan seurakunnat ovat kaupungille tärkeä voimavara.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö selaa Vantaan hyvinvointikatsausta 2017 ja kaupunginvaltuuston juuri hyväksymää uutta hyvinvointiohjelmaa.

Vantaalla menee monilla mittareilla hyvin, mutta Niinistön johtamassa hyvinvointiraportointityöryhmässä on haettu niitä asioita, joita pitää parantaa. Hyvinvointierot ovat nimittäin Vantaalla kasvussa niin eri asukasryhmien kuin kaupunginosien välillä.

Ensimmäisenä asiana Niinistö nostaa ehkä hieman yllättäenkin esille liikunnan. Kuten muuallakin Suomessa lasten ja nuorten liikunta vähenee iän myötä, mutta Vantaalla jo alakoululaiset liikkuvat keskimääräistä vähemmän. Huolestuttavinta on kuitenkin, että aikuisista vantaalaisista lähes viidennes ei harrasta lainkaan liikuntaa. Tällä on vaikutuksia ihmisten terveyteen.

– Liikuntamahdollisuuksia pitää parantaa ja kannustaa ihmisiä liikkumaan, sanoo Niinistö.

Terveyteen liittyvistä asioista Niinistö mainitsee myös tupakan ja alkoholin. Tupakointi on vähentynyt, mutta päivittäin tupakoivia on 16 prosenttia vantaalaisista. Alkoholin liikakäyttö on Vantaalla vähentynyt. Se on – vastoin monien mielikuvia – Vantaalla matalammalla tasolla kuin kuudessa verrokkikaupungissa. Silti taso on liian korkea, sillä 27 prosenttia juo liikaa.

Virolaiset ovat suurin ryhmä

Kaupungin kehityksen kannalta iso asia on, että Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki. Tällä hetkellä väestöstä 18 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vantaalla puhutaan jo 120 kieltä ja kouluissa on opetusta 37 kielellä.

Niinistön mukaan Vantaan kansainvälisyys on tosiasia ja tuo kaupunkiin paljon hyvää, mutta on se myös iso haaste kaupungin palveluille. Varsinkin, kun esimerkiksi viime vuonna väestönkasvusta 85 prosenttia oli vieraskielisiä.

– Täytyy tehdä paljon töitä, että eri kulttuureista tulevat kotoutuvat tänne. Suurin ryhmä ovat virolaiset. Heidän kotoutumisensa on helppoa, mutta esimerkiksi Lähi-idästä saapuvat tarvitsevat enemmän apua. Vastaan itse työllisyyspalveluista, ja vieraskielisten työttömyysaste on 2,5 kertaa korkeampi kuin suomenkielisten. Suomen kielen oppiminen on olennaista ja ylipäänsä koulutus, toteaa Niinistö.

Vantaalla on muun muassa monipuolisella asuntotuotannolla pyritty vaikuttamaan siihen, että alueet eivät eriytyisi sen enempää sosioekonomisen aseman kuin maahanmuuton vuoksi. Tässä on onnistuttu paremmin kuin Helsingissä, mutta silti vieraskielistä väestöä on eniten Hakunilan suuralueella, 26 prosenttia, ja Koivukylässä 20 prosenttia ja vähiten Kivistössä, 9 prosenttia.

Hakunila on jäänyt jälkeen monesta muusta Vantaan alueesta. Nyt sitä on tarkoitus kehittää.

Hakunila on jäänyt jälkeen monesta muusta Vantaan alueesta. Nyt sitä on tarkoitus kehittää.

Hakunilassa sairastetaan enemmän kuin Vantaanlaaksossa

Vieraskielisyys ei kuitenkaan ole ainoa alueita erottava tekijä. Myös kantaväestön tulotaso ja sosiaalinen asema näkyvät niin äänestyskäyttäytymisessä kuin terveyseroissakin. Havukoski, Hakunila, Mikkola-Metsola ja Länsimäki ovat alueita, joilla sairastetaan eniten, terveintä väki on Vantaanlaakso-Ylästö-Viinikkala -alueella.

Kartoista ja kaavioista näkee selvästi, mitä alueita Vantaa on viime vuosina eniten kehittänyt. Niinistön mukaan tämä on havaittu ja esimerkiksi Korsoon ja Hakunilaan rakennetaan uutta.

– Muutos on käynnissä, mutta se vie aikaa, sanoo Niinistö.

Vantaalla puhutaan jo 120 kieltä ja kouluissa on opetusta 37 kielellä.

Vantaa on sosiaalisesti tasainen kunta, sillä tuloerot ovat tällä hetkellä suurten kaupunkien pienimmät. Osaselitys asiaan saattaa Niinistön mukaan kuitenkin olla, että todella varakkaita on Vantaalla esimerkiksi Espoota vähemmän. Hyvää on se, että pienituloisiakin on vähemmän kuin Helsingissä, vaikkakin enemmän kuin Espoossa.

Toimeentulotukea saavien 18–25-vuotiaiden nuorten osuus oli Vantaalla 2016 kuitenkin suurten kaupunkien korkein. Perheiden ongelmat näkyvät lastensuojelussa, sillä niin kiireellisten sijoitusten kuin huostaanottojen määrä on kasvanut. Lisäksi vantaalaiset lapset alakouluista lukioihin ja ammattikouluun joutuvat joko koulussa tai vapaa-ajalla useammin kiusatuksi kuin muualla Suomessa. Näihin asioihin Vantaalla pitää Niinistön mukaan puuttua.

Seurakunnat ovat iso voimavara kaupungille

Vantaan väestöprofiili on nuori, mikä asettaa omat haasteensa palveluille. Mutta myös ikääntyminen on todellisuutta, kuudesta Suomen suurimmasta kaupungista nopeinta. 75-vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin 600 hengellä vuodessa. Vaikka heistä suurin osa voi hyvin ja asuu kotonaan, myös dementiaan sairastuvien määrä kasvaa ja samalla hoidon tarve.

Apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö vastaa muun muassa työllisyysasioista, asukasdemokratiasta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisestä sekä monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista..

Apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö vastaa muun muassa työllisyysasioista, asukasdemokratiasta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisestä sekä monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista..

Vaikka sote-uudistus vie varsinaisen hoidon ja perusturvan järjestämisvastuun pois kaupungilta, Niinistö muistuttaa, että monilla kaupungin toimialoilla on iso vastuu sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Siinä tarvitaan nyt ja jatkossa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Myös ikääntyminen on Vantaalla todellisuutta, kuudesta Suomen suurimmasta kaupungista nopeinta.

Yksi Vantaan kaupungille tärkeä yhteistyökumppani on Vantaan seurakunnat. Sen lapsi- ja nuorisotyö ja senioritoiminta mainitaan hyvinvointiohjelmassa ja diakoniatyötä tarvitaan.

– Omassa päivittäisessä työssäni vastaan muun muassa hävikkiruokaa Yhteisestä pöydästä, joka on malliesimerkki seurakunnan ja kaupungin yhteistoiminnasta ja monien vantaalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa seurakunnat olivat vahvasti mukana. Ei yhteistyö kaupungin ja seurakuntien välillä voisi paljon parempaa olla. Vantaan seurakunnat ovat iso voimavara koko kaupungille, Niinistö kiittää.

Yhteinen pöytä on hävikkiruokaan perustuvaa yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa, joka kiinnostaa myös muualla, muun muassa Helsingissä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi