– Väkivallan raja ei kulje ihmisten välillä, vaan se kulkee jokaisen ihmisen sisällä. Meidän jokaisen olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan tuo raja itsessämme, sanoo Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön johtava asiantuntija ja psykologi Maria Lindroos.
”Suuttuminen asettaa rajat, mutta raivoaminen satuttaa” – Äitien väkivaltaisuuteen on useita syitä
Aggressiivisuuteen kannattaa hakea nopeasti apua. Säikäyttävästä tilanteesta on hyvä puhua, vaikka siitä olisi kulunut vuosia.
Pyhiinvaellusmatka sai odottamattoman käänteen, kun 12-vuotias Jeesus hävisi Jerusalemissa. Tapahtumasta kerrotaan Raamatussa Luukkaan evankeliumissa. Vanhemmat olivat kauhuissaan ja lähtivät etsimään lastaan. Kun tämä vihdoin löytyi, hänen äitinsä, Maria, hermostui: ”Lapseni, miksi teit meille näin?”
– Hän oli pelästynyt tilannetta ja reagoi helpotukseen suuttumalla. Sillä tavalla me usein toimimme, ja se on hyvin inhimillistä, sanoo Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön johtava asiantuntija ja psykologi Maria Lindroos.
Lapset ja nuoret kokeilevat ja opettelevat kaiken aikaa sitä, missä heidän omat ja vanhempiensa rajat kulkevat, ja kuinka pitkälle ne venyvät. Lindroosin mukaan suuttumisessa on kyse rajojen asettamisesta.
– Sen sijaan raivoaminen tarkoittaa kontrollin menetystä, ja se on lapsille hyvin pelottavaa.
Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön johtava asiantuntija ja psykologi Maria Lindroos. Kuva: Jani Laukkanen.
Kontrollin menettäminen saattaa pahimmillaan johtaa fyysiseen väkivaltaan. Lindroos muistuttaa, että huutaminen tai uhkaava tunnelma ovat henkistä väkivaltaa. Väkivallan tekemisen mahdollisuus asuu meissä jokaisessa. Hänen mukaansa omaan aggressioon tutustuminen on tärkeää.
– Väkivallan raja ei kulje ihmisten välillä, vaan se kulkee jokaisen ihmisen sisällä. Meidän jokaisen olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan tuo raja itsessämme.
Väkivalta kohdistuu myös tekijään itseensä
Maria Akatemia tarjoaa erilaisia maksuttomia palveluita naisille, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa tai pelkäävät käyttävänsä sitä. Suurin osa yhteydenottajista on äitejä. Aina väkivaltainen käytös ei kohdistu suoraan lapseen, mutta jos perheessä on väkivaltaa, lapset altistuvat sille joka tapauksessa.
– Koska väkivalta aiheuttaa pahaa oloa myös tekijälle itselleen, se kohdistuu tavallaan myös häneen itseensä, Maria Lindroos sanoo.
Pinnan katkeamisen ja väkivaltaisen käytöksen takana voi olla monia syitä. Tavallinen arki saattaa kuormittaa yli omien voimien. Lisäksi olemme viime vuosina eläneet yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen raskaita aikoja.
Meissä kaikissa vaikuttaa sekä oma että kansakuntamme historia. Kansakuntana meillä on edelleen käsittelemättömiä sotien aiheuttamia traumoja.
Väkivalta on yksi sisäisen pahoinvoinnin oire. Jos siihen hakee ja saa apua, on mahdollisuus muuttua.
Eikä ole kovin kauaa siitäkään, kun lastenkasvatusohjeena toimi Raamatun sananlasku ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan”. Ruumiillinen kuritus kiellettiinkin Suomessa vasta vuonna 1984, joten monilla äideillä saattaa olla henkilökohtaisia kokemuksia ruumiillisesta rankaisemisesta.
Lapsuuden perheessä ei myöskään ole ollut välttämättä tilaa omille tunteille – pettymystä tai vihaa ei kenties ole saanut ilmaista ja onnistumisia on vähätelty. Monilla on taustalla myös kokemuksia koulukiusaamisesta tai muista henkisesti tai fyysisesti satuttaneista tapahtumista.
– Väkivalta on yksi sisäisen pahoinvoinnin oire. Jos siihen hakee ja saa apua, on mahdollisuus muuttua.
Häpeä ja syyllisyys estävät hakemasta apua
Naiset hakevat apua Maria Akatemiasta itse. Yhteydenottajien taustat ovat moninaiset. Joukossa on heteroäitejä, seksuaalivähemmistöihin kuuluvia äitejä, adoptioäitejä, itsellisiä äitejä ja maahanmuuttajataustaisia äitejä.
Naiset saattavat miettiä yhteydenottoa Maria Akatemiaan jopa vuosien ajan. Häpeä ja syyllisyys ovat yleisimmät syyt sille, miksi apua on niin vaikea hakea.
Ihmisessä on aina paljon arvokasta potentiaalia.
Vaikka äitiyden monista puolista ja ilmentymistä puhutaan nykyään enemmän, myytti hermonsa hallitsevasta ja alati rakastavasta äidistä elää edelleen vahvana.
– Siinä on meille jotain hankalaa, että äiti synnyttää elämää, mutta samalla hän synnyttää myös kuolemaa. Äitiyden nurjaa puolta on vaikea katsoa, Maria Lindroos sanoo.
Hän kehottaa hakemaan apua säikäyttäviin tai kontrolloimattomiin tunteisiin. Yhteyttä voi ottaa myös silloin, jos tapahtumista on kulunut jo aikaa.
– Ihmisessä on aina paljon arvokasta potentiaalia. Kunpa jokainen voisi löytää ja nähdä hyvän itsessään ja suoda itselleen hyvää.
Apua naisille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Älä yritä tukahduttaa kiukkuasi – vihaisella vanhemmalla on kolme tehtävää, sanoo psykoterapeutti Heli Pruuki
Hyvä elämä AjankohtaistaPerhepsykoterapeutti Heli Pruuki kannustaa pikkulasten vanhempia tutustumaan omiin aggression tunteisiinsa.
