Vihainen raivoaa tai pitää mykkäkoulua – psykoterapeutti Heli Pruuki opastaa jokaista tutustumaan vihaansa
– Kun odottaa tunnekuohun laskevan, saa vähitellen aivot takaisin käyttöön. Silloin pystyy taas ajattelemaan, neuvoo Heli Pruuki vihastunutta.

– Kun odottaa tunnekuohun laskevan, saa vähitellen aivot takaisin käyttöön. Silloin pystyy taas ajattelemaan, neuvoo Heli Pruuki vihastunutta.

Vihainen raivoaa tai pitää mykkäkoulua – psykoterapeutti Heli Pruuki opastaa jokaista tutustumaan vihaansa

Heli Pruukin mielestä tunnetaakka on jäänyt meille sota-ajalta.

Teologian tohtori ja psykoterapeutti Heli Pruuki on tutkinut naisen vihaa. Valtaosa aggressioon liittyvistä asioista on kuitenkin naisille ja miehille yhteistä.

– Kulttuuriimme on kuulunut, että hyvä ihminen peittää vihansa tai teeskentelee, ettei sitä ole. Tämä on johtanut siihen, että viha saa epäsuoria muotoja. Kun ei osata puhua, paiskotaan ovia tai pidetään mykkäkoulua, Pruuki sanoo.

Suomeen on jäänyt sota-ajalta taakaksi vaikea suhde tunteisiin. Miehet olivat sotimassa ja naiset lasten kanssa kotona. Tunteiden kanssa totuttiin olemaan yksin. Niitä ei jaettu.

Netissä melskaajilla käsittelemättömiä kipuja?

Heli Pruukin mielestä haasteena on ymmärtää, että vihan voi ottaa vastaan ja käsitellä normaalina osana ihmisen tunneskaalaa. Tämä tarkoittaa sitä, että osaa tunnistaa ja kertoa, mistä on vihainen. Usein viha sekoitetaan aggressiivisuuteen.

– Vihan tunne yhdistyy ihmisten mielessä väkivaltaan, joka on laitonta ja kiellettyä. Mutta tunne on eri asia kuin se, mitä sen vallassa tekee, sanoo Pruuki.

Harvoin kukaan on pelkästään vihainen. Usein ihminen on kokenut tulleensa satutetuksi tai loukatuksi. Vihan tunteesta kannattaa erotella, mikä osa on surua tai loukkaantumista. Suru, kipu, loukkaantuminen ja tuska kietoutuvat yhteen vihan kanssa.

– Syy vihaan ja raivoon voi olla kertynyt vuosien varrella, mutta jokin voi nostaa sen yllättäen esiin. Miksi ihmiset melskaavat niin paljon netissä? Siihenkin on syy. Se voi olla oma iso kipu, joka on jäänyt käsittelemättä, Pruuki toteaa.

Aggression voimalla uskaltaa ottaa askelia parantaakseen elämää.
– Psykoterapeutti Heli Pruuki

Vihaisessa tunnetilassa kannattaa odottaa, että tunne laantuu. Ajan kanssa se laantuu aina.

– Kun odottaa tunnekuohun laskevan, saa vähitellen aivot takaisin käyttöön. Silloin pystyy taas ajattelemaan. Sen jälkeen on järkevää mennä asiaan liittyvän henkilön luo ja alkaa purkaa asiaa. Hänelle voi kertoa, mistä on loukkaantunut ja vihainen, Pruuki neuvoo.

Ilman aggressiota ihminen ei pysty eikä uskalla

Aggressio on Heli Pruukin mukaan yhtä välttämätöntä kuin suru ja ilo, jotta voi elää kokonaisena ihmisenä. Viha pitää ottaa vastaan myönteisenä voimana eikä kielteisenä, vaikka se tuntuu usein pahalta niin kuin surukin.

– Aggressio on voima, jonka avulla uskaltaa mennä kohti ihmistä, joka on loukannut ja selvittää asian. Aggression voimalla uskaltaa ottaa askelia parantaakseen elämää. Esimerkiksi jos toteaa, että työpaikka on kamala, uskaltaa lähteä hakemaan muutosta ja toista työpaikkaa.

Myös ihmissuhteissa aggression myönteiselle voimalle on käyttöä. Tarvitsemme kykyä laittaa rajoja toiselle ihmiselle.

– Jos sinun täytyy puolustautua: tämä ei käy minulle, tai puolustaa lasta, tarvitset aggressiota, että uskallat tehdä sen, Pruuki sanoo.

Jos lasta on kiusattu, koululle keskustelemaan menee vihainen äiti.

– Silloin aggressio on myönteisessä käytössä. Aggressio auttaa tekemään niitä asioita, joita tulee tehdä. Ilman aggressiota ei pysty eikä uskalla, vaan on lamaantunut. Aggressio auttaa meidät pois avuttomuudesta, Pruuki toteaa.

Otsikkoa muutettu 10.1. klo 16.35.

– Aggressio auttaa tekemään niitä asioita, joita tulee tehdä, toteaa Heli Pruuki.

– Aggressio auttaa tekemään niitä asioita, joita tulee tehdä, toteaa Heli Pruuki.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi