null Älä yritä tukahduttaa kiukkuasi – vihaisella vanhemmalla on kolme tehtävää, sanoo psykoterapeutti Heli Pruuki

– Vanhemmalle on tärkeää oppia toimimaan myös vihaisena, jotta hän pystyy välttämään ylilyönnit, sanoo psykoterapeutti Heli Pruuki.

– Vanhemmalle on tärkeää oppia toimimaan myös vihaisena, jotta hän pystyy välttämään ylilyönnit, sanoo psykoterapeutti Heli Pruuki.

Älä yritä tukahduttaa kiukkuasi – vihaisella vanhemmalla on kolme tehtävää, sanoo psykoterapeutti Heli Pruuki

Perhepsykoterapeutti Heli Pruuki kannustaa pikkulasten vanhempia tutustumaan omiin aggression tunteisiinsa.

Kun alle kouluikäinen lapsi kiukkuaa ja vanhempi menettää tilanteessa malttinsa, aggression tunteiden takana voi olla haavoittuvuutta ja syviä tarpeita.

Näin sanoo pariterapeutti, perhepsykoterapeutti ja teologian tohtori Heli Pruuki, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja tunnetaidoista ja perheen ihmissuhteista.

Kun sekä lapsi että vanhempi ovat kiukkuisia, vanhemmalla on Pruukin mukaan kolme tehtävää: pysy rauhallisena, pysy turvallisena ja pysy lähellä. Pystyäkseen toimimaan näin aikuinen tarvitsee empatiaa sekä itseään että lasta kohtaan.

– Kun alamme ymmärtää omia tunteitamme ja ajatuksiamme, meissä kasvaa myötätunto myös lasta kohtaan. Nyt vanhempina on sukupolvi, joka opettelee tekemään tämän paremmin kuin omat vanhempansa, Pruuki sanoo.

Aggressio on yleiskäsite, joka kuvaa vihastumiseen liittyviä tunteita kuten harmia, ärsyyntymistä, kiukkua, suuttumusta ja raivoa. Heli Pruuki korostaa, että aggressio ei ole paha ja sen vuoksi kielletty asia, eikä vanhemmassa heräävien tunteiden näyttäminen lapselle ole vaarallista.

Jos vihastumisen kaltaiset tunteet torjutaan lapsen kasvuympäristössä, kodin ulkopuolinen maailma voi näyttäytyä hänelle turvattomana paikkana.

– Älä yritä painaa kiukun tunnetta alas ja pois, vaan kiinnostu siitä ja kuuntele sitä. Pyri ymmärtämään, mihin tunne liittyy ja opi löytämään se, mikä sinua auttaa, Pruuki sanoo.

Älä koske lapseen, kun olet vihainen

Kiukkutilanteen jälkeen vanhemman kannattaa hänen mukaansa pysähtyä kuuntelemaan, mitä kaikkea suuttumus nosti pintaan. Oliko mukana hyväksytyksi tulemisen, lohdun tai sylin tarvetta? Kaihertaako pohjalla yksinäisyys, väsymys, pettymys tai toivottomuus?

– Pyri huolehtimaan siitä, että sinulla on vaikeina aikoina toisia aikuisia, joihin voit turvautua. Silloin kuormittuneisuus ei tule sinun ja lapsen väliin. Samalla annat mallin siitä, että ongelmiin voi saada apua.

Erityisen tärkeää on se, että lapsen suuttuminen ei aiheuta emotionaalista hylkäämistä.
– Psykoterapeutti Heli Pruuki

Vaikka tunteet ovat hyväksyttäviä ja sallittuja, kaikki toiminta ei ole. Kun kiukku kipunoi vanhemman ja lapsen välillä, vanhemman pitää muistaa, että hän on aikuinen ja lapsi on lapsi.

Kun iso tunne saa vallan, ihmisaivot siirtyvät Pruukin mukaan normaalista tilasta ”liskoaivoiksi” kutsutulle alatasolle, jossa reagoimme hyökkäämällä tai pakenemalla. Seurauksena voi olla lapseen kohdistuva väkivalta tai emotionaalinen satuttaminen.

– Vanhemmalle on tärkeää oppia toimimaan myös vihaisena, jotta hän pystyy välttämään ylilyönnit, Pruuki tähdentää.

Pruuki ehdottaa pienten lasten vanhemmille muutamaa ohjetta, joista on ollut monelle apua.

– Kun olet vihainen, älä koske lapseen äläkä ota hänestä kiinni, ellei kyseessä ole vaaratilanne. Vihaisena otteet ovat helposti liian kovia. Kun suusta meinaa tulvia huutoa tai ilkeitä lauseita, kuvittele suun eteen vetoketju, jonka suljet. Puhu vasta, kun pystyt ajattelemaan.

Hitaasti hengittämällä voit rauhoittaa myös lasta

Omaa mieltä ja kehoa voi Heli Pruukin mukaan rauhoittaa myös hitaalla kehollisella hengityksellä: pitkä sisäänhengitys nenän kautta ja uloshengitys suun kautta.

– Moni on huomannut tämän tehokkaaksi keinoksi. Samalla empatian syntymistä ohjaavat peilisolut vaikuttavat niin, että oma rauhoittuminen rauhoittaa myös lasta.

Seuraava askel on lapsen tunteiden myötätuntoinen vastaanottaminen. Tässä vaiheessa lapsen tunteelle voi antaa sanoja. Samalla lapsi huomaa, ettei mitään pahaa tapahtunut, vaikka hänellä on paha olla tai hän on menettänyt malttinsa.

– Erityisen tärkeää on se, että lapsen suuttuminen ei aiheuta emotionaalista hylkäämistä. Silloin tilanne vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta, ja lapsi oppii toimimaan omien tunteidensa kanssa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: