
Kuva Helsingin seurakuntayhtymän talosta: Esko Jämsä
Helsingin seurakuntayhtymän talous pysyy vielä tänä vuonna plussan puolella
Helsingin seurakuntien tuore talousarvio on edelleen ylijäämäinen, vaikka verotuloarviota joudutaan heti muuttamaan.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion ja toimintasuunnitelman kokouksessaan 12. joulukuuta. Talousarviota joudutaan kuitenkin heti tammikuussa muuttamaan täsmentyneen verotuloarvion ja valtionrahoituksen leikkauksen vuoksi.
Valtionrahoituksen kokonaissumman leikkauksen lisäksi on muutettu valtionrahoituksen jakoperusteita seurakuntien kesken. Kirkolliskokous päätti tästä marraskuussa. Päätös merkitsee sitä, että Helsinki ja muutamat muut suuret seurakuntataloudet menettävät tuloja.
– Verotuloja tilitetään kuukausittain. Niiden tilittäminen seurakunnille ja kunnille perustuu etukäteen päätettyihin jako-osuuksiin. Näitä korjataan vuosittain kaksi kertaa. Verotuksen valmistuttua marraskuussa korjataan edellisen vuoden tilityksiä ja lisäksi joulukuussa kuluvan vuoden tilityksiä, selvittää Helsingin seurakuntayhtymän talouspäällikkö Pasi Perander.
– Vuonna 2024 nämä korjaukset olivat poikkeuksellisen suuret ja negatiiviset, yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Siksi vuoden 2025 verotuloennustetta jouduttiin alentamaan. Oli tiedossa, että muutoksia tulee, mutta halusimme odottaa lopullisia tietoja, ennen kuin tarkemmat luvut lasketaan.
.jpg)
7,9 miljoonan euron vähennys budjettiin
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 9. tammikuuta esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että vuoden 2025 kirkollisverotulon tuottoarviota vähennetään 3,9 miljoonalla eurolla 93,5 miljoonaan euroon ja talousarvion valtionrahoitusta vähennetään 4 miljoonalla eurolla 9,8 miljoonaan euroon. Koska seurakuntayhtymän taloustilanne on vahva, menopuolta ei tarvitse nyt rukata.
Valtionrahoitus käytetään kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon eli hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpitoon.

Hietaniemen hautausmaa on Suomen kulttuurihistoriallisesti tärkein hautausmaa, jonne on haudattu muun muussa kahdeksan valtionpäämiestä ja 3 164 sankarivainajaa. Kuva: Esko Jämsä
Eduskunta hyväksyi viime marraskuun lopussa lakimuutoksen, joka vähentää evankelis-luterilaisen kirkon valtiolta saamaa rahoitusta 19,6 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti 12. joulukuuta korottaa hautaamiseen liittyviä maksuja noin 10 prosentilla vuoden 2025 alusta lukien. Syynä oli yleinen palkka- ja kustannustason nousu.
Joulukuussa hyväksytyssä Helsingin seurakuntien talousarviossa kirkollisveron tuotoksi arvioidaan 97,4 miljoonaa euroa ja toimintatuotoiksi 18,4 miljoonaa euroa. Tulot ovat arviolta yhteensä 139,1 miljoonaa euroa. Valtionrahoitus on 13,8 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen myynnistä arvioidaan saatavan tuloja 4 miljoonaa euroa.
Menopuolella suurimmat erät ovat henkilöstökulut, 60 miljoonaa euroa, ja investointikulut, 18,8 miljoonaa euroa. Investoinneista valtaosa tehdään kiinteistöihin, mutta myös hautaustoimeen ja tietotekniikkaan.


Verotulojen kasvuennätys nähtiin vuonna 2023
Budjetin perusteluissa todetaan, että kirkon verotulot ovat kasvaneet viimeiset viisi vuotta, vuosina 2019–2022 keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Vuonna 2023 verotuloissa nähtiin kasvuennätys, 13,6 prosenttia, ja verotuotto kasvoi 94,5 miljoonaan euroon. Helsingissä kirkollisveroprosentti on yksi Suomen alhaisimpia, 1 prosentti.
Hyvän tuoton taustalla ovat aikaisempaa suuremmat palkkojen ja eläkkeiden korotukset sekä ansiotulovähennyksen poisto kunnallisverotuksesta hyvinvointialueiden perustamisen vuoksi. Vuosikate on talousarvion mukaan 17 miljoonaa euroa, poistojen jälkeen 10,2 miljoonaa euroa.
Jos yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy kokouksessaan 23. tammikuuta muutosesityksen eli 7,9 miljoonan euron supistuksen, talousarvio on edelleen 2,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee

Pääkaupunkiseudun asukkaiden hautauskulut uhkaavat kasvaa merkittävästi – ”Kirkon omassa valmistelussa pitäisi tasapuolisuuden olla keskiössä”
AjankohtaistaValtionrahoituksen leikkaus ja kirkkohallituksen suunnitelmat rahojen jaosta veisivät pääkaupunkiseudun seurakunnilta vuositasolla jopa yli 10 miljoonaa euroa.