Suurin osa kirkon valtiolta saamasta tuesta menee hautaustoimen kuluihin. Kulut ovat olleet kasvussa viime vuosina.
Kirkko vastustaa hallituksen kaavailemia 20 miljoonan euron leikkauksia – leikkaukset kohdistuisivat esimerkiksi hautaustoimeen
Hallitus aikoo leikata summasta, joka maksetaan kirkolle korvauksena yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta. Kirkkoneuvos pitää esitystä ongelmallisena.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko vastustaa hallituksen kaavailemia 20 miljoonan euron leikkauksia, jotka on osoitettu kirkkojen yhteiskunnallisiin tehtäviin.
Kaavaillut leikkaukset nousivat esiin torstaina 8. elokuuta, kun valtionvarainministeri Riikka Purra (ps) esitteli valtiovarainministeriön ehdotuksen vuoden 2025 talousarvioksi. Leikkaukset perustuvat pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kevään 2024 kehysriihessä tekemiin päätöksiin.
Sen jälkeen kun yhteisövero-osuuksien tilittäminen seurakunnille lakkasi vuonna 2016, evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksikirkko alkoivat saada valtion talousarviomäärärahoista osuuden lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtäviensä hoitamiseen. Suurin osa valtion myöntämästä summasta menee hautaustoimeen.
Muita lakisääteisiä tehtäviä ovat väestörekisterin ylläpitoon liittyvät tehtävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Valtion vuoden 2023 talousarviossa evankelis-luterilaisen kirkon saaman rahoituksen määrä oli 122 661 000 euroa ja ortodoksikirkon saaman määrärahan suuruus 2 737 000 euroa.
Kirkkoneuvos: Kirkollisveroa ja valtion rahoitusta ei pitäisi sekoittaa toisiinsa
Leikkaussuunnitelman taustalla on laskelma, jonka mukaan ansiotulovähennyksen poistaminen yhdessä työttömyysvakuutusmaksun alenemisen kanssa johtaisi evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon kirkollisverotuottojen kasvuun noin 47 miljoonalla eurolla.
– Tuo arvio perustuu tämänhetkisiin kirkollisveroprosentteihin. Seurakunnat päättävät ensi vuoden kirkollisveroprosenteistaan kuitenkin vasta omien talousarvioratkaisujensa yhteydessä, sanoo kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kirkkohallituksesta.
Pihlajan mukaan kirkollisverot ja valtion rahoitus eivät ole toisiinsa rinnastettavia kirkon tulonlähteitä, sillä kirkollisverotuottoja ei käytetä lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.
– Ehdottaessaan leikkausta kirkon valtionrahoitukseen valtiovarainministeriö sekoittaa nämä toisiinsa, hän sanoo.
Ehdotettu rahoituksen määrä eli 105 miljoonaa euroa olisi yli yhdeksän miljoonaa euroa alempi kuin rahoituslakia vuonna 2015 säädettäessä kohtuulliseksi arvioitu korvauksen taso, joka oli 114 miljoonaa euroa.
Yhteiskunnallisten tehtävien kustannukset ovat kasvaneet. Vuonna 2023 ne olivat noin 162,4 miljoonaa euroa eli huomattavasti valtionrahoitusta korkeammat. Valtion myöntämä tuki ei siis kata lakisääteisten tehtävien todellisia kuluja, jotka ovat nousseet.
– Taustalla on yleinen kustannustason nousu, mutta myös hautaustoimen kustannusten kasvu. Kuolleiden määrä on kasvanut ja se vaikuttaa osaltaan kustannuksiin, Pihlaja kertoo.
Kirkon jäsenet joutuisivat maksamaan hautaustoimen maksuja kirkollisveron kautta
Pirjo Pihlajan mukaan hallituksen leikkausten toteutuminen merkitsisi keskimäärin noin 400 euron hautausmaksun korotusta hautausta kohden, jos lisäkustannus viedään suoraan hautaustoimesta perittäviin maksuihin.
Hänen mukaansa hallituksen ehdottamia leikkauksia voidaan pitää ongelmallisina oikeudenmukaisuusnäkökulmasta.
– Hautaustoimen maksujen pitää olla kaikille yhtenevät, mutta esitetyt leikkaukset tarkoittaisivat sitä, että kirkon jäsenet maksaisivat niitä myös kirkollisverotuksen kautta. Verotuloilla jouduttaisiin siis hoitamaan yhteiskunnallisia tehtäviä.
– Paikallistasolla tämä taas tarkoittaisi sitä, että jos valtionrahoitusta tulee entistä vähemmän, seurakunnissa pitäisi miettiä, miten tämä aiotaan kompensoida.
Kirkkohallitus laatii täysistunnossaan 21. elokuuta lausuntonsa lainmuutoksesta, jolla valtion korvauksen tasoa laskettaisiin pysyvästi. Hallituksen budjettiriihi on 3.–4. syyskuuta ja talousarvioesitystä käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnan kokouksessa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa 23. syyskuuta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hallituksen leikkausten seuraukset näkyvät jo diakoniatyössä – ”Se, että heikoimmista pidetään huolta, on kuulunut meidän yhteiskuntaamme”
AjankohtaistaKeikkatöitä tehnyt omaishoitaja, pitkäaikaistyötön, opiskelija ja kolme diakoniatyöntekijää kertoivat Kirkko ja kaupungille, miten leikkaukset näkyvät ihmisten arjessa.
