Elina Koivisto työskentelee Paavalin seurakunnassa, Mio Kivelä toimii Raision seurakunnassa ja Jussi Koiviston työpaikka on Tapiolan seurakunnassa.
Kolme pappia kertoo, miten he ovat löytäneet tasapainon oman sukupuolisuutensa ja seksuaalisuutensa kanssa
Kristillisyyden ja seksuaalisuuden suhde toisiinsa on paljon moniulotteisempi, mitä yleinen keskustelu antaa olettaa, sanoo aihetta tutkinut Ella Kallio.
Puhkea kukkaan -verkoston pappi Elina Koivisto: ”Äidin syli loi turvallisen pohjan seksuaalisuudelle”
– Olin ensimmäisellä luokalla, kun lainasin ensimmäisen rakkauskirjan. Sen jälkeen ahmin ala-asteella kaikki romanttiset viihdekirjat, mitä Pellon kirjastosta löytyi, kertoo Paavalin seurakunnan pappi Elina Koivisto nauraen.
Lapissa lapsuutensa viettäneelle kirkkoherran tyttärelle kirjastosta tuli aarreaitta. Sen romanttinen kirjallisuus ruokki seksuaalista mielikuvitusta siinä missä kodin Raamattukin.
– Vanhan testamentin Laulujen laulussa ja viihdekirjoissa oli jotain samaa. Romantiikkaa, vahvaa huumaantumista ja kuvausta siitä, miten seksuaalisuus kasvaa ja saa täyttymyksen. Se sopi nuoren tytön maailmaani.
Lähes neljäkymmentä vuotta myöhemmin Elina Koivisto luotsaa Vallilassa sijaitsevalta Paavalinkirkolta käsin kristittyjen naisten Puhkea kukkaan -verkostoa.
Koiviston vuonna 2016 käynnistämä verkosto pyrkii tukemaan naisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Seuraava Puhkea kukkaan -tapahtuma on Paavalinkirkolla marraskuussa, ja silloin käsitellään muun muassa naisten suvun perintönä kantamaa häpeää.
Koen, että kristillisyys on vahvistanut itsetuntoani naisena.
Omaan naiseksi kasvuunsa Koivisto kokee saaneensa hyvät eväät lapsuudenkodista ja kristillisestä perinnöstä.
– Sanotaan, että seksuaalisuus lähtee äidin sylistä. Itse saatoin vielä teinityttönäkin istua konkreettisesti äidin sylissä. Äidin lämpö antoi turvallisen pohjan kasvaa naiseksi.
– Pystyin juttelemaan äidin kanssa kaikesta, myös seksuaalisuudesta, mikä ei ollut siihen aikaan kovin tavallista.
Samanlaista turvallisuutta Koivisto on ammentanut naiseuteen ja seksuaalisuuteen myös vakaumuksestaan. Häntä puhuttelee kristillisessä perinteessä parisuhteeseen sitoutumisen korostaminen.
– Sitoutuminen on antanut omalle seksuaalisuudelleni turvalliset raamit. Niiden raamien sisällä olen voinut olla tosi vapaa ja rohkea.
– Koen, että kristillisyys on vahvistanut itsetuntoani naisena.
Omakohtaista Facebook-sivustoa Wife and Wifestyle pitkään päivittänyt neljän lapsen äiti elää nyt uudenlaista arkea.
Elina Koivisto erosi pari vuotta sitten nuoruuden liitostaan ja asuu joka toisen viikon itsekseen ja joka toisen viikon 14-vuotiaan kuopuksensa kanssa.
– Tässä on tietynlainen välivaihe menossa. Yhteinen talo on vielä myymättä, ja orientoidun uuteen elämään.
Seksuaalisuuden suhteen sinkkuelämä ei ole tuonut suuria mullistuksia.
– Minulla ei ole ollut tarvetta mihinkään uuteen suuntautumiseen, sillä koin, että elin täyttä aikuisen naisen elämää jo avioliitossani. Seksuaalisuus oli pitkään liima, joka piti meitä yhdessä.
Koivisto pitää tärkeänä, että jokainen nainen saa olla nainen juuri sillä tavalla kuin itse haluaa.
– Kannustan naisia löytämään sisimmästään omat unelmansa, toiveensa, tarpeensa ja lahjansa. En itsekään ole mikään muotin mukainen perusnainen.
Pari vuotta sitten nuoruuden liitostaan eronnut neljän lapsen äiti Elina Koivisto elää nykyisin uudenlaista arkea.
Transvaikuttaja Mio Kivelä: ”Jotain Jumalasta jää huomaamatta, jos emme näe hänen koko luomistyönsä rikkautta”
Kuusitoista vuotta sitten eräänä perjantai-iltana nuori Mio Kivelä lyyhistyi seurakuntatalon lattialle ja itki. Hän oli juuri poistunut huoneesta, jossa muut nuoret keskustelivat homofobiseen sävyyn.
Kerta ei ollut ensimmäinen. Kivelä tiesi, että hänen lisäkseen nuortenillassa oli paikalla useita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia nuoria. Tilanne suututti ja itketti.
Tuon illan jälkeen Mio Kivelä on kulkenut pitkän tien kirkon transvaikuttajaksi. Kivelä opiskeli ensin erityisnuorisotyönohjaajaksi ja sitten papiksi. Nuorityönohjaajanuran alussa hän kävi läpi myös sukupuolenkorjausprosessin.
– Ennen kuin lähdin sukupuolenkorjausprosessiin, minulla oli epätoivon hetkiä, jolloin pohdin, mitä jos muut ovatkin oikeassa ja tämä onkin väärin. Silloin pyysin, että Jumala olisi läsnä ja johdattaisi sinne, minne haluaa.
Tällä hetkellä Kivelä työskentelee pappina ja kouluttaa kirkossa sukupuolisensitiivisyydestä STEP-koulutuksen kautta. Lisäksi Kivelä on vetänyt sekä kirkossa että Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa vertaisryhmiä ja yksilötapaamisia omaa sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan pohtiville ja heidän läheisilleen. Hän on myös laatinut henkisyyteen, hengellisyyteen ja uskonnollisuuteen liittyvän omahoitomateriaalin.
Käydessäni läpi sukupuolenkorjausprosessia sisäinen ristiriita syntyi siitä, mitä muut ihmiset ajattelivat sukupuolisuudestani ja vakaumuksestani.
Kivelän mukaan on surullista ja vahingollista, jos ajatellaan automaattisesti, että vähemmistöjen seksuaalisuus on ristiriidassa heidän hengellisyytensä kanssa.
– Moni saa vakaumuksestaan myös voimaa, hän sanoo.
– Näin oli myös omalla kohdallani. Käydessäni läpi sukupuolenkorjausprosessia sisäinen ristiriita syntyi siitä, mitä muut ihmiset ajattelivat sukupuolisuudestani ja vakaumuksestani. Mutta olin levollinen aina, kun olin rauhassa siten, että läsnä olimme vain minä ja Jumala.
Pride-kulkueessa Mio Kivelä iloitsee nykyään aina, kun joku väkijoukosta liittyy mukaan kirkon osastolle, ja kun sateenkaari-ihminen saa olla turvallisesti oma itsensä kirkon nuorten toiminnassa tai messussa.
Myös tuttujen raamatunkertomusten lukeminen uudesta näkökulmasta yhdessä muiden sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kanssa voimaannuttaa.
– Minua koskettaa se, miten luomiskertomuksessa kuvataan yön ja päivän ja maan ja meren luominen ja samalla tunnistetaan, että on myös illan hämärää ja aamun kajoa ja jokaisella aallon lyömällä ja vuoroveden vaihtelulla vaihtuvat myös maan ja meren rajat. Asiat eivät ole vain joko tai.
– Miksi me unohtaisimme luomistyön moninaisuuden siinä kohtaa, kun kuvataan, miten Jumala luo ihmisen mieheksi ja naiseksi, ja tuijottaisimme vain binäärisyyttä?
Kivelän mukaan jotain olennaista Jumalasta jää huomaamatta, jos ei suostuta näkemään hänen koko luomistyönsä rikkautta.
– Samalla lailla kuin Jumala ei mahdu lokeroihin vaan kuvaa itseään lauseella ”Minä olen se joka olen”, emme me ihmisetkään Jumalan kuvina mahdu valmiisiin lokeroihin, Kivelä sanoo.
Luterilaisessa seksuaalietiikassa Mio Kivelää kantavat ajatus seksuaalisuudesta Jumalan lahjana ja kultainen sääntö, jossa kehotetaan: tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.
– Aina, kun aletaan luoda tiukkoja sääntöjä ja normeja, on suuri vaara, että Jumalan luomistyön moninaisuus ei niihin mahdu.
– Samalla yhteisö siirtää kehittämiensä normien taakan yksilön kannettavaksi, ja se voi ajaa hänet vaikeisiin, jopa mahdottomiin tilanteisiin ja estää häntä kasvamasta siksi, joksi Jumala hänet loi.
Tuttujen raamatunkertomusten lukeminen uudesta näkökulmasta yhdessä muiden sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kanssa voimaannuttaa Mio Kivelää.
Fitnesspappi Jussi Koivisto: ”Haluan leikitellä äärimaskuliinisuudella”
Helsinkiläinen fitnessvalmentaja ja pappi Jussi Koivisto on miettinyt viime aikoina Teräsmiestä.
– Tykkään katsoa supersankarielokuvia. Mielestäni Teräsmies on optimaalisen miehen malli. Teräsmiehellä on mieletön suorituskyky mutta samalla kyky muuttua tavalliseksi työtekeväksi mieheksi lehden toimitukseen.
Jotain samantyylistä Koivisto tavoittelee omassa mieheydessään: kovuuden ja herkkyyden vuoropuhelua.
Sinkkuna viihtyvä aikuisten tyttärien isä elää kurinalaista arkea, jota rytmittävät Tapiolan seurakunnan kappalaisen ja fitnessvalmentajan työ sekä kehonrakentaminen. Hän on juuri valmistunut seksuaalineuvojaksi.
– Uskon, että seksuaalineuvojan tutkinnosta on hyötyä kumpaankin ammattiini ja myös omaan elämääni. Itsensä tuntemisesta on aina apua.
– Jos mietin itseäni vaikka kaksikymmentä vuotta sitten, niin olin silloin aika kokematon ja helposti vaikutteiden vietävissä.
Fitness on saanut minut arvostamaan kehollisuutta ja esteettisyyttä.
Elämänkokemus ja tieto tuovat levollisuutta. Ne antavat valmiuksia analysoida itseä, omia valintoja ja sitä, mistä tykkää ja mitä haluaa.
Seksuaalisuuden Jussi Koivisto näkee olevan yhtä keskeinen ja luonnollinen osa elämää kuin syöminen, juominen ja nukkuminen.
– Seksuaalisuuteen kytkeytyy kuitenkin myös monimutkaisempia ulottuvuuksia, kuten suhde toiseen ihmiseen ja se, miten toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan rakentavasti.
Kristillisyydessä, urheilussa ja seksuaalisuudessa Koivisto näkee paljon samaa.
– Kaikki kolme nostavat parhaimmillaan arjen yläpuolelle, tuovat iloa ja voimaa.
Fitness-lavoilta Jussi Koivisto haluaa tuoda kirkkoon mieheyden ja kehollisuuden ilosanomaa.
– Haluan leikitellä äärimaskuliinisuudella. Jaan sosiaalisessa mediassa testosteronin täyteisiä pullistelukuvia. Miehelle testosteroni, jota urheilusta saa, on elämän eliksiiriä. Se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, seksuaaliseen halukkuuteen, yleiseen toimintakykyyn ja koko oman olemukseen.
On maskuliinisella miehellä herkkäkin puolensa. Koivisto ajattelee, että optimaaliseen mieheyteen kuuluu kyky varjella hyvää ja tavoitella kristillisiä ihanteita.
– Fitness on saanut minut arvostamaan kehollisuutta ja esteettisyyttä. Kristillisyys taas vahvistaa henkistä ja hengellistä puolta.
– Minusta on myös tärkeää, että kirkko pitää yllä avioliiton ja elämänmittaisen rakkauden ihanteita, vaikka en itse olekaan eronneena niitä pystynyt toteuttamaan.
Jussi Koivisto näkee kristillisyydessä, urheilussa ja seksuaalisuudessa paljon samaa, koska kaikki kolme nostavat parhaimmillaan arjen yläpuolelle.
”Olennaista on kokemus siitä, että Jumalan eteen saa tulla kokonaisena”
– Mediassa korostuu sellainen puhe, etteivät seksuaalisuus, sukupuolisuus ja kristillisyys voisi olla harmoniassa ihmisen elämässä. Lisäksi julkisuudessa painottuvat kirkon seksuaalietiikkaan liittyvät kiistat.
– Siksi halusin selvittää, voisiko kristinusko tehdä myös hyvää ihmisen seksuaalisuudelle ja sukupuolisuudelle, sanoo Ella Kallio, joka tutki vuonna 2021 ilmestyneessä teologian maisterin lopputyössään seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyviä voimaantumiskokemuksia.
Hänen tutkimusaineistonaan oli 36 kristityksi tunnustautuvan ihmisen omakohtaiset tarinat. Vastaajista 75 prosenttia oli naisia, ja iältään he olivat keskimäärin 46 vuotta.
– Ihmisten kertomuksissa tuli hienosti esille se, että kristillisyyden ja seksuaalisuuden suhde toisiinsa on paljon moniulotteisempi, mitä yleinen keskustelu antaa olettaa, Kallio sanoo.
Tutkimuksen mukaan kaikkia seksuaalista tai sukupuolista voimaantumista kokeneita yhdisti kokonaisvaltaisen ja myönteisen jumalakuvan löytäminen: usko siihen, että Jumalan rakkaus on hyväksyvää ja kohdistuu juuri minuun.
– Kävi ilmi, että olennaista on kokemus siitä, että Jumalan eteen saa tulla kokonaisena, eikä hänelle mikään seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvä ole vierasta, Kallio kertoo.
Voimaantumiskokemuksia yhdisti tunne nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisesta.
– Jos esimerkiksi oma sisäinen seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyvä puhe oli vahingoittavaa ja soimaavaa, niin kokemus siitä, että toinen ihminen näki minut ihan eri tavalla, vahvisti kokemusta siitä, että myös Jumala näkee minut eri tavoin kuin olen itse nähnyt itseni.
– Tällöin seksuaalisuuden voi alkaa nähdä Jumalan luomana lahjana, joka on annettu luomaan yhteyttä ja iloa ihmisten välille, Kallio sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mio Kivelä on kulkenut pitkän tien itkevästä seurakuntanuoresta kirkon transvaikuttajaksi ja papiksi: ”Minulla oli epätoivon hetkiä”
HengellisyysJotain Jumalasta jää Mio Kivelän mielestä huomaamatta, jos luomistyön rikkautta ei haluta nähdä.
