Kolumni: Kauneustoimenpiteissä käyviä ihmisiä leimataan, vaikka leikkaus voi mahdollistaa hyvän elämän – joskus jopa pelastaa sen
Jokainen kirurginen toimenpide on riski, mutta keskustelussa ei sovi myöskään ohittaa vaa’an toista puolta, kirjoittaa K&k:n uusi kolumnisti Juha Matias Lehtonen.
Viime kesänä julkisuudessa keskusteltiin ulkonäköpaineista ja kauneusbisneksestä. Syyskuussa keskustelu sai synkän käänteen, kun 27-vuotias somevaikuttaja kuoli helsinkiläisellä kauneusklinikalla.
Viisaiden, analyyttisten kannanottojen vanavedessä pinnalle on pulpahdellut ikävä kyllä myös rumia kommentteja. Kauneustoimenpiteissä käyvistä ihmisistä on nimittäin vallan perinteikästä puhua vailla lämpöä ja kunnioitusta.
Kristillisessä perinteessä ihminen on Jumalan kuva, jota ei monien mielestä sovi muokata. Käsityksestä johtuva kirurgis-teologinen dilemma mainitaan suomalaisessa populaarimediassa jo 1700-luvulla. Eräässä arkkiveisussa kerrotaan, miten Tuomas Ragvaldinpoika joutuu päättämään, suostuako huulihalkioleikkaukseen. Tuomas suostuu lopulta, kun hengenmies siihen kannustaa.
Moderni kauneuskirurgia kehittyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Silti ihmiset eivät vielä 1990-luvullakaan puhuneet kauneusleikkauksista avoimesti. Niihin liittyi häpeäleima. Tällä vuosisadalla keskusteluilmapiiri on onneksi hieman vapautunut.
Jotkut käyvät leikkauksessa näyttääkseen normaalilta julmien katseiden maailmassa.
Jokainen kirurginen toimenpide on riski. Se on totta. Yhteiskunnan täytyykin taata, että potilaille tarjotaan tarkkaa tietoa riskeistä. Vain sillä tapaa ihmiset pääsevät tekemään valistuneita valintoja. Sen sijaan epämääräisesti pelottelevaa riskipuhetta ei terveyskeskusteluun tarvita yhtään lisää.
Keskustelussa ei sovi myöskään ohittaa vaa’an toista puolta. Kauneuskirurgialla on arvoa. Leikkauksiin hakeudutaan monesta syystä. Se on hyvä muistaa.
Usein kyse on esteettisestä mieltymyksestä. Tällöin leikkauksen arvo on samankaltainen kuin muilla kehonmuokkauksilla, kuten tatuoinneilla tai korvanipukoiden lävistyksillä. Toiset taas käyvät leikkauksessa näyttääkseen normaalilta julmien katseiden maailmassa. Kolmansille kyse on työvälineen kehittämisestä. Monissa ammateissa ulkonäkö vaikuttaa työtulokseen.
Toisinaan leikkaus voi pelastaa hengen. Osa ihmisistä kokee oman kehonsa vaarallisen vieraaksi. Tällainen kokemus altistaa itsetuhoisuudelle. Korjaava leikkaus helpottaa vierauden tunnetta ja hälventää tuskaa.
Se on hyvää elämää epätäydellisenä ihmisenä epätäydellisessä maailmassa.
Kirjoittaja on tietokirjailija, toimittaja, teologian maisteri ja anarkistinen mystikko.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Juha Matias Lehtonen on kehitellyt anarkistista teologiaa, jossa Jumala on harjoitusvastustaja: ”Näin olemme valmiimpia kohtaamaan tämän maailman tyrannit”
Hyvä elämäJuha Matias Lehtonen on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti. Hän haluaa kolumneillaan keskusteluttaa ihmisiä, ei kuuluttaa olevansa oikeassa.
.jpg)