null Omanissa rauhantyötä tekevä Justin Meyers löysi Jeesuksesta parhaan esikuvan kunnioittavaan vuoropuheluun

”Minäkin olin ennen Facebook-taistelija. Lopetin, koska kukaan ei muuttunut siitä miksikään”, Al Amana-keskuksen johtaja Justin Meyers sanoo. Kuva: Esko Jämsä

”Minäkin olin ennen Facebook-taistelija. Lopetin, koska kukaan ei muuttunut siitä miksikään”, Al Amana-keskuksen johtaja Justin Meyers sanoo. Kuva: Esko Jämsä

Ajankohtaista Hengellisyys

Omanissa rauhantyötä tekevä Justin Meyers löysi Jeesuksesta parhaan esikuvan kunnioittavaan vuoropuheluun

Omanissa sijaitseva dialogikeskus Al Amana on ihmeellinen paikka. Siellä kuumakallet jäähtyvät ja käsittämätöntä voi alkaa ymmärtää.

Intian valtameren rannalla – Arabiemiraattien, Saudi Arabian ja Jemenin kainalossa – sijaitsee pieni valtio, johon kannattaa Justin Meyersin mielestä ehdottomasti tutustua.

Maa on uskonnonvapaudesta ja rauhantyöstä tunnettu Oman, ja sen pääkaupungissa Muscatissa sijaitsee uskontodialogikeskus Al Amana. Keskuksen johtaja, Yhdysvaltain reformoidun kirkon pappi Justin Meyers vieraili hiljattain Suomessa tapaamassa työn kumppaneita ja täkäläisiä uskontojohtajia.

Meyers kehuu, kuinka Oman on onnistunut rakentamaan tasapainoa ja vuoropuhelua kärjistyneiden suhteiden vaivaamassa Lähi-idässä. Valtio raivaa ymmärrykseen ja yhteistyöhön johtavaa tietä esimerkiksi Saudi-Arabian ja Iranin välille.

Omanin itsenäisyyden, rohkeuden ja rauhantahtoisuuden on ajateltu johtuvan merestä. Merenkulkijoina omanilaiset ovat olleet sadat vuodet vuorovaikutuksessa toisten kansojen ja kulttuurien kanssa.

Justin Meyers kertoo Al Amana -keskuksen pyrkivän samaan: epäluuloja ja outoutta hälventävään kohtaamiseen.

Kohti oppimishaluista ilmapiiriä

Al Amana tukee kristittyjen ja muslimien välistä vuoropuhelua tuomalla heidät yhteen vieraanvaraisessa ja oppimishaluisessa ilmapiirissä. Yhdenkin sydämen vapautuminen pelosta on askel tulevaisuuteen, jossa muslimit ja kristityt eivät enää pidä toisiaan vihollisina.

Keskus isännöi länsimaista tulevia ryhmiä, jotka haluavat tutustua islamiin ja muslimeihin. Se tarjoaa rauhallisen keskusteluympäristön myös konfliktien keskellä eläville uskontojohtajille. Monet heistä toimivat rauhan puolesta henkensä kaupalla.

Al Amana -keskus tarjoaa rauhallisen ja turvallisen ympäristön keskusteluihin myös konfliktien keskellä eläville uskontojohtajille. Kuva: Suomen Lähetysseura

Al Amana -keskus tarjoaa rauhallisen ja turvallisen ympäristön keskusteluihin myös konfliktien keskellä eläville uskontojohtajille. Kuva: Suomen Lähetysseura

Suomen-vierailullaan Justin Meyers on tavannut kirkkokuntien piispoja, muiden uskontojen edustajia ja rauhantyön kumppaneita Diakonissalaitokselta, Suomen Lähetysseurasta, Kirkon Ulkomaanavusta ja Kirkkohallituksesta.

Muslimi-eno kertoi videolla uskostaan

Vaikka Yhdysvallat on arvoperustaltaan monikulttuurinen, sen erilaiset asukkaat eivät useinkaan tunne toisiaan. Justin Meyers huomasi tämän jo nuorena, kun hänen tätinsä meni naimisiin libanonilaisen muslimin kanssa. Ramadanin aikana perhepiirissä syötiin illallisia auringonlaskun jälkeen, mutta Justinin kavereille muslimien tavat olivat outoja.

Teologisessa seminaarissa maailmanuskontojen kurssilla kävi ilmi, että muista kurssilaisista kukaan ei ollut koskaan keskustellut muslimin kanssa uskonnosta.

– Kuvasin videolle enoani, joka kertoi uskostaan. Siitä se alkoi, halu auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan. Länsimaalaiset kyllä lukevat paljon muslimeista, mutta he eivät keskustele heidän kanssaan.

Meyersin mielestä median panos yhteisymmärryksen luomisessa ei ole kaksinen. Hän arvostelee mediaa paitsi puolueelliseksi myös pinnalliseksi.

– Kuulen ihmisiltä suoraan, mitä tapahtuu esimerkiksi Israelin ja Palestiinan välillä. Median tiedoista vain viisi prosenttia pitää yhtä sen kanssa mitä kuulen.

Al Amana -keskus sijaitsee Omanissa. Kuva: Heli Vuohelainen/Suomen Lähetysseura

Al Amana -keskus sijaitsee Omanissa. Kuva: Heli Vuohelainen/Suomen Lähetysseura

Murusten varassa ei pysty rakentamaan kokonaiskuvaa

Kaikkien ilmansuuntien medioissa tapahtuu Justin Meyersin mukaan sama ajatteluvirhe: omaa parasta verrataan toisen huonoimpaan. Ihmiset perustavat käsityksensä sieltä täältä keräämiinsä murusiin, eikä niiden varassa pysty rakentamaan kokonaiskuvaa, Meyers harmittelee. Somessa taas joudumme siiloihin.

– Al Amanassa haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden kertoa itse omat tarinansa: mitä muslimille merkitsee olla muslimi, mitä kristitylle merkitsee olla kristitty. Jokainen tarina on erilainen. Tällä tavalla ymmärrys ja empatia voivat lisääntyä.

Al Amanan historia on sekin tarina siitä, miten empatiaa syntyy. Yhdysvaltain reformoitu kirkko aloitti 1890-luvulla Arabian niemimaalla terveydenhuolto- ja koulutyön. Sittemmin Oman on pystynyt öljytulojensa ansiosta huolehtimaan terveydenhuollosta ja koulutuksesta itse, ja kirkon työ alkoi painottua dialogin rakentamiseen. Siitä syntyi Al Amana.

Justin Meyers kertoo Al Amana-keskuksen nimen merkityksen:

Justin Meyers kertoo Al Amana-keskuksen nimen merkityksen: "Koraanissa kuvataan, kuinka Jumala antoi maailman luotuaan luomakunnan Adamin hallintaan. Se on pyhä tehtävä ja vastuu. Al Amana on arabian kielen sana tälle tehtävälle.” Kuva: Esko Jämsä

Pyhän Hengen ohjauksessa

Maat, joissa kirkko on tehnyt vahvaa auttamistyötä, ovat Meyersin mukaan ystävällisiä kristinuskoa kohtaan.

– Minulla on täysi vapaus olla kristitty Omanissa. Kukaan ei ole ollut vihamielinen, mutta kaikki ovat uteliaita.

Justin Meyersista tuli osa Al Amanan tarinaa, kun hän yksitoista vuotta sitten hyvästeli kaksi johtamaansa seurakuntaa New Yorkissa ja muutti perheensä kanssa jatkamaan kirkkonsa perinteikästä työtä Arabian niemimaalla.

Hän kertoo Omanin ja dialogityön opettaneen häntä luottamaan hitauteen, Jeesuksen rakkauteen kaikkia ihmisiä kohtaan ja Pyhän Hengen ohjaukseen.

– Jos opiskelukaverini näkisivät minut nyt, he ihmettelisivät, missä on se kiivas ja nopeatahtinen Justin.

Meyersin puheet uudesta kotimaastaan ovat häkellyttävän positiivisia. Ei kodittomia eikä terroristeja. Yksikään omanilainen ei ole taistellut Isisin riveissä. Ei hyökkäyksiä toisten uskontojen jumalanpalveluspaikkoihin.

– Ei edes hindutemppeleihin.

Omanin neljästä miljoonasta asukkaasta lähes puolet on tullut maahan työn perässä Etelä-Aasiasta ja Afrikasta. Siksi siellä elää huomattava kristillinen ja hinduvähemmistö, jotka saavat harjoittaa uskoaan rauhassa.

Kuka on Justin Meyersin tärkein esikuva dialogin käymiseen?

– Jeesus. Hän puhui Jumalasta, opetti rohkeasti, kuka hän on, mutta ei koskaan pakottanut ketään. Jeesuksen esimerkki osoittaa, että dialogin ytimessä on toisen näkeminen yhtä arvokkaana kuin itse on. Emme ole samanlaisia, mutta Jumalan luomina yhtä arvokkaita.

Luottamus ja konfliktinratkaisu tarvitsevat aikaa

Helsingistä lensi huhtikuussa Omanin pääkaupunkiin Muscatiin värikäs seurue, johon kuului piispoja, imaameja ja muita uskonnollisia vaikuttajia. Yksi heistä oli Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

Matkan kohteena oli dialogikeskus Al Amana ja matkan tarkoituksena uskontojen välinen rauha ja vuoropuhelu.

– Näköalat laajenivat, kun keskusteluissa oli mukana edustajia maailman konfliktialueilta Israelista/Palestiinasta, Pakistanista ja Etiopiasta. Moni asia sai oikeammat mittasuhteet, kun saimme kuulla, mitä uutisotsikoiden takana tapahtuu, Rintamäki kertoo.

Ohjelmassa oli myös tapaamisia omanilaisten päättäjien kanssa.

Rintamäki tuntee hyvin Al Amanan toiminnan ja tavoitteet, sillä hän istuu järjestön hallituksessa.

– Al Amanan tavoitteena on löytää keinoja rauhan, sovinnon ja uskontodialogin vahvistamiseksi eri puolilla maailmaa. Etsimme menetelmiä, joilla pääsemme arvostavaan vuorovaikutukseen ja ymmärrämme paremmin itsellemme vieraita näkökulmia.

Mitä tarvitaan, että erilaisten kohtaaminen synnyttää ymmärrystä, kunnioitusta ja rauhaa? Voihan siitä syntyä myös epäystävällinen debatti tai käsirysy.

– Ristiriitoihin voidaan saada tilapäistä seesteisyyttä vuorovaikutuksella ja dialogilla. Sovinnon ja rauhan aikaansaaminen kuitenkin edellyttää, että käsitellään juurisyitä. Joskus tämä voi kestää kuukausia, joskus vuosikymmeniä. Pääasia on, että mennään parempaan suuntaan, Rintamäki sanoo.

Uskontojohtajien matka Omaniin oli hänen mielestään merkityksellinen muun muassa siksi, että se auttoi ymmärtämään, millaista on elää vähemmistöasemassa.

– Helsinkiläisten uskontojohtajien kesken on säännöllistä yhteydenpitoa, mutta liian harvoin hetkiä, joissa vetäydytään viettämään aikaa yhdessä. Tutustuminen rakentaa luottamusta ja yhteistä tahtoa tavoitella rauhanomaista rinnakkaineloa uskontojen välille, Rintamäki sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.