null Pääkaupunkiseudun asukkaiden hautauskulut uhkaavat kasvaa merkittävästi – ”Kirkon omassa valmistelussa pitäisi tasapuolisuuden olla keskiössä”

Ruskeasannan hautausmaalla Vantaalla kaivettiin hautaa syyskuussa. Haudankaivajina hautausmaamestarit Arttu Hirvonen ja Tuomo Rajala. Metallikehikko ja levyt estävät haudan seinämien sortumisen. Kuva: Esko Jämsä

Ruskeasannan hautausmaalla Vantaalla kaivettiin hautaa syyskuussa. Haudankaivajina hautausmaamestarit Arttu Hirvonen ja Tuomo Rajala. Metallikehikko ja levyt estävät haudan seinämien sortumisen. Kuva: Esko Jämsä

Ajankohtaista

Pääkaupunkiseudun asukkaiden hautauskulut uhkaavat kasvaa merkittävästi – ”Kirkon omassa valmistelussa pitäisi tasapuolisuuden olla keskiössä”

Valtionrahoituksen leikkaus ja kirkkohallituksen suunnitelmat rahojen jaosta veisivät pääkaupunkiseudun seurakunnilta vuositasolla jopa yli 10 miljoonaa euroa.

Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja kirkolliskokousedustaja Eve Rämö otti Helsingin Sanomien yleisönosastossa kantaa Kirkkohallituksen ehdotuksiin valtionrahoituksen jaosta.

Hänen kannanottonsa oli otsikoitu räväkästi: ”Vantaalla ei ole kohta enää varaa kuolla.” Rämön mukaan Kirkkohallituksen ehdotukset leikkaisivat Vantaalta jopa puolet hautaustoimen rahoituksesta. Tämä pakottaisi nostamaan hautausmaksuja. Jo tällä hetkellä arkkuhautaus maksaa Vantaalla lähes 2 000 euroa, kun esimerkiksi Saarijärvellä hinta on noin 700 euroa, Rämö huomautti.

Muutama päivä myöhemmin Saarijärven kirkkovaltuuston puheenjohtaja Timo Jokinen ja seurakunnan talousjohtaja Emilia Jakomäki vastasivat Rämölle. Heidän mielestään Kirkkohallituksen esittämät uudet jakoperusteet ovat aiempaa oikeudenmukaisemmat ja vastaavat kuntien jakoperusteita. He totesivat olevansa kyllä valmiita nostamaan hautaustoimen hintoja, jos valtio leikkaa rahoitusta kirkolle.

Taustalla ovat muutokset valtion rahoitukseen

Kannanottojen perusteella Turussa ensi viikolla kokoontuvassa kirkolliskokouksessa on odotettavissa kipakkaa keskustelua aiheesta. Pääkaupunkiseudun seurakuntien lisäksi Kirkkohallituksen ehdotuksessa nimittäin muutkin suuret kaupunkiseurakunnat, kuten Oulu, Tampere ja Turku, joutuisivat leikkausten kohteeksi.

Tämä uudistus lisää kuntalaisten eriarvoisuutta Suomessa.

Hautaustoimen hintoihin vaikuttaa kaksi erillistä, mutta samaan suuntaan vaikuttavaa asiaa. Toinen on hallituksen esitys, että kirkon eduskunnan säätämiin lakisääteisiin tehtäviin saamaa valtion rahoitusta vähennettäisiin 19,6 miljoonalla eurolla. Kirkko saisi ensi vuonna hieman yli 105 miljoonaa euroa.

Rahoitus kattaisi enää puolet hautaustoimen, väestökirjanpidon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoitamisesta aiheutuvista kuluista, kun nykylakia säädettäessä tasoksi sovittiin 80 prosenttia.

Toinen muutos on kirkon sisäinen ja liittyy kirkolliskokouksen marraskuussa 2023 tekemään päätökseen. Sen taustalla oli ajatus, että valtion rahoitus pitäisi jakaa nykyistä tapaa oikeudenmukaisemmin kirkon sisällä eri seurakuntien kesken.

Kirkkohallituksen työryhmä on valmistellut kaksi hieman erilaista mallia, jolla tämä tehtäisiin. Vaikka luvut eivät ole vielä lopullisia, vaan niihin saattaa vaikuttaa esimerkiksi mahdollinen siirtymäaika, pääkaupunkiseudun seurakuntien tulot vähenisivät pahimmassa tapauksessa jopa yli 10 miljoonalla eurolla vuodessa.

Helsingin Malmin hautausmaalle haudataan yli 2 000 ihmistä vuodessa. Hautapaikkoja on 50 000. Kuva: Sirpa Päivinen

Helsingin Malmin hautausmaalle haudataan yli 2 000 ihmistä vuodessa. Hautapaikkoja on 50 000. Kuva: Sirpa Päivinen

Jakomalli siirtäisi tukea kasvukeskuksista pienille seurakunnille

Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien johtajat Risto Hämäläinen, Juha Rintamäki ja Jukka Parvinen pitävät Kirkkohallituksen esityksiä epäoikeudenmukaisina ja esittävät uutta harkintaa.

– Näyttää siltä, että valtion rahoituksen jakomallin muutoksella pyritään siirtämään kasvukeskusten ja isojen kaupunkien noin kolmen miljoonan asukkaan kustannuksella epäsuoraa tukea pienille seurakuntatalouksille. Tämä uudistus lisää kuntalaisten eriarvoisuutta Suomessa, Parvinen sanoo.

Nyt vainajan läheisiltä laskutettavien hautauskulujen hintaerot ovat Parvisen mukaan pahimmillaan yli 30-kertaiset. Kallein arkkuhautapaikan hinta on tällä hetkellä Porvoossa, 2015 euroa ja halvin Saarijärvellä 217 euroa. Salossa puolestaan arkkuhaudan kaivuusta peritään 250 euroa, Espoossa 670 euroa. Myös uurnahaudoissa on isoa vaihtelua.

– Hautaustoimen maksutariffit tulee ensin yhtenäistää valtakunnallisesti Kirkkohallituksen ohjeen vaatimalle tasolle. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, pitääkö valtionrahoituksen jakoperusteita muuttaa, Hämäläinen ehdottaa.

Hyötyjiä tässä ovat ne, joilla tällä hetkellä on pienimmät hautausmaksut.

Hämäläisen mukaan Espoon seurakuntien leikkaus olisi Kirkkohallituksen toisessa vaihtoehdossa 3 650 000 euroa vuonna 2026. Jäljelle jäisi enää 2 590 000 euroa, joka ei riitä kattamaan edes hautaustoimen kustannuksia kulttuurihistoriallisista rakennuksista ja väestökirjanpidosta puhumattakaan. Tämä merkitsisi sitä, että hautauspalvelumaksut kaksinkertaistuvat ja tuhkausmaksut jopa kolminkertaistuvat.

Myös Vantaalla leikkaukset ovat Parvisen mukaan huomattavan suuria, jopa lähes 2,7 miljoonaa euroa eli yli 50 prosenttia valtionrahoituksesta.

– Vuonna 2025 korotuspaine on vähintään 200–300 euroa hautausta kohden. Seuraavat hautausmaiden laajennukset ja investoinnit pakottavat nostamaan maksuja entisestään, Parvinen sanoo.

Sanna Pörri työssään Espoon Tuomiokirkon hautausmaalla lokakuussa 2020. Kuva: Joonas Brandt.

Sanna Pörri työssään Espoon Tuomiokirkon hautausmaalla lokakuussa 2020. Kuva: Joonas Brandt.

Miksi kirkon jäsenet maksavat yhä enemmän muiden kuluja?

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäen mukaan Helsingin seurakuntien valtionrahoitus pienenee yhteensä 5,3 miljoonalla eurolla nykytasoon verrattuna. Tässä luvussa on huomioitu sekä valtion rahoitukseen nyt esitetty budjettileikkaus että kirkkohallituksen jakoehdotukset.

– Tilanne on erityisen ongelmallinen helsinkiläisen kirkon jäsenen näkökulmasta. Ymmärrettävästi hän pohtii, miksi hänen kirkolle antamiensa jäsenmaksutulojen eli kirkollisveron käytöstä entistä isompi osuus menee kirkkoon kuulumattomien hautauskulujen kattamiseen. Näin ei tietysti saa ihan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta olla, Rintamäki sanoo.

Kirkko on lain mukaan velvoitettu hautaamaan paitsi omat jäsenensä myös kirkkoon kuulumattomat ja muihin uskontokuntiin kuuluvat vainajat, eikä seurakunnan jäseniä voi suosia hautausmaksuissa. Tämän vuoksi hautaustoimen kulut pitäisi pystyä hoitamaan maksutuotoilla ja valtion rahoituksella eikä jäseniltä perittävällä kirkollisverolla.

Jotta kirkollisverolla ei maksettaisi lisää kirkkoon kuulumattomien kuluja, maksuja joudutaan korottamaan. Kirkkohallituksen ehdotukset vielä lisäävät korotuspaineita.

– Kirkon omassa valmistelussa pitäisi oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden olla keskiössä. Nyt kirkon omat suunnitelmat jako-osuuksien muutoksista ovat perusteiltaan kestämättömiä. Hyötyjiä tässä ovat ne, joilla tällä hetkellä on pienimmät hautausmaksut.

Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien mukaan valtion rahoituksesta ei leikkausten ja jako-osuuksien muutosten jälkeen enää riitä rahaa väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon. Niihin joudutaan käyttämään kirkollisverotuloja, vaikka rakennukset ovat yhteistä kulttuuriperintöä.

Ongelmallista Kirkkohallituksen jakomallissa on myös se, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat samanarvoisia koosta riippumatta. Pääkaupunkiseudulla monet näistä rakennuksista ovat suuria ja kalliita hoitaa.

– Toivoisin, että kirkossa nähtäisiin yhteisesti, että esimerkiksi Hietaniemen hautausmaa on suomalaisille tärkeä. Sinne on haudattu isänmaan eri tehtävissä ansiokkaasti toimineita, kuten presidenttejä, ja suomalaisten sydämiin kuuluvia kulttuurin ja urheilun vaikuttajia. Tai, että meillä olisi kaikilla yhteinen käsitys siitä, mikä merkitys on hyvin hoidetuilla kansallisilla monumenteilla, kuten Helsingin tuomiokirkolla on pääkaupungille. Nämä eivät siksi voi olla vain yksikkökustannuskohteita, Rintamäki sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.