Waltarista tuttu Kärtsy Hatakka ryhtyi historiaoppaaksi ja esiintyy Helsingan keskiaikapäivässä – ”Historian kautta ihmisten pitäisi oppia virheistä”
Kärtsy Hatakka innostui Kuninkaantiestä jo lapsena. Idän ja lännen yhdistänyt reitti kulki lähellä suvun maita.
Moni tuntee Kärtsy Hatakan Waltari-yhtyeen solistina, mutta hänellä on nykyään myös yllättävä sivutyö. Toisinaan Hatakka pukee ylleen 1500-luvun tyyliin tehdyn asun, eläytyy Karl Kevin -nimisen herran rooliin ja johdattaa ihmisiä matkalle Suomen historiaan.
Hatakasta tuli muutama vuosi sitten auktorisoitu Kuninkaantien opas. Kuninkaantie kulki Tukholmasta Turun kautta Viipuriin ja yhdisti näin ollen silloisen Ruotsin valtakunnan läntiset ja itäiset osat toisiinsa. Sitä pitkin kulki monenlaisia ihmisiä läheltä ja kaukaa, ja sen varrella oli muun muassa kirkkoja, kartanoita ja matkalaisia majoittavia majataloja ja kestikievareita.
Pääkaupunkiseudulla Kuninkaantie kulki nykyisen Espoon ja Vantaan läpi.
– Kaikki, jotka halusivat vaikka mennä Saksasta tai Tanskasta Venäjälle, menivät Kuninkaantien kautta.
– Suomessa ei ole toista läheskään noin merkittävää vanhaa tietä, joka olisi yhä käytössä, Hatakka kertoo.
Vanha tiekartta auttoi pääsemään Kuninkaantien jäljille
Historiasta Kärtsy Hatakka, Helsingin Kalliossa varttunut teologivanhempien poika, innostui jo lapsena. Jos musiikki ei olisi vienyt mennessään, hän olisi saattanut jopa lähteä opiskelemaan alaa.
Kuninkaantiestä hän kiinnostui siksi, että suvun vanha tila sijaitsi sen varrella, nykyään Raaseporiin kuuluvassa Tenholassa läntisellä Uudellamaalla.
– Kun olin pikkupoika, sinne alettiin rakentaa jotakin pikatietä. Olin tosi suuttunut siitä, että kuinka tulette sörkkimään näitä hienoja miljöitä ja pilaamaan maiseman.
Tiedonsaanti Kuninkaantiestä ei ollut ihan yksinkertaista.
– Ensin kävin äidin kanssa maakuntalaitoksen kirjastossa tutkimassa vanhoja tiekarttoja. Löysin jonkun 1500-luvun kartan, otin nykyisen tiekartan ja aloin verrata, että miten se reitti oikein menee. Etsin myös tiettyjä paikkoja veljieni kanssa. Vasta 1990-luvulla sain käsiini ensimmäisen hyvän Kuninkaantiestä kertovan kirjan.
Nykyään Hatakka tietää Kuninkaantiestä paljon ja voi räätälöidä opastuksia tilanteen ja valitun osuuden mukaan. Hänen opastuksillaan yhdistyvät historia ja musiikki.
– Yhdessä mietimme, mikä pätkä Kuninkaantiestä jengiä voisi kiinnostaa ja mikä on se kulma, josta he haluavat kuulla. Opastuksilla minulla on mukanani akustinen kitara, jota soitan. Esimerkiksi viime reissulla soittelin Nirvanan ja Coldplayn biisejä.
Maailmalla reissaaminen on lisännyt kiinnostusta Suomeen
Kärtsy Hatakka luonnehtii itseään kosmopoliitiksi, joka on kiertänyt maailmaa koko aikuisikänsä. Vuonna 1986 perustettu Waltari-yhtye menestyi kotimaan lisäksi myös ulkomailla ja on kiertänyt 1990-luvulta alkaen Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Hatakka on tehnyt myös soolotuotantoa ja ollut mukana muissa kokoonpanoissa, mutta Waltari on yhä voimissaan.
– Kaikessa hiljaisuudessa teemme uutta levyä. Alkuperäisen 1990-luvun kokoonpanon kanssa tehtiin Suomessa syksyllä neljä keikkaa ja keväällä neljä keikkaa. Kesällä kierrettiin vähän Euroopassa ja Jenkeissä käytiin alkuvuodesta soittamassa 70 000 of Metal -heviristeilyllä.
Historia kasvattaa ihmistä ja siitä saa perspektiiviä nykypäivään.
Tien päällä bändin kanssa vietetty aika on saanut Hatakan kiinnostumaan yhä enemmän Suomen historiasta ja arvostamaan sitä, mitä meillä on.
– Jos ajaa vaikka Turun väylää, kirjaimellisesti kivenheiton päässä on sellaisia paikkoja, jotka eivät kalpene ulkomaan turistinähtävyyksille, on hienoja koskia, linnanraunioita ja kartanoita, vuosisatoja vanhoja miljöitä.
Historiaan tutustuminen olisi Hatakan mielestä hyödyllistä kaikille, sekä paikallisesti että laajemmassa mittakaavassa.
– Olen sitä mieltä, että historian kautta ihmisten pitäisi oppia virheistä. Ikävä kyllä tällä hetkellä ei näytä siltä.
– Historia kasvattaa ihmistä ja siitä saa perspektiiviä nykypäivään. Nykyään puhutaan paljon esimerkiksi elintasosta. Kun tutustuu keskiaikaan, voi todella miettiä, mitä se oikea elintaso oikeastaan tarkoittaa, onko sellaista. Jos on vähän kylmempi välillä, kyllä siihenkin tottuu. Plus että historia on vähän niin kuin seikkailumaailma nykyihmiselle.
Helsingan keskiaikapäivässä on ohjelmaa lapsille ja aikuisille
Helsingan keskiaikapäivää vietetään lauantaina 10. elokuuta 2024 kello 11–17 Pyhän Laurin kirkon ympäristössä. Tänä vuonna teemana on Vantaan kaupungin 50-vuotisjuhlan mukaisesti Yhtä juhlaa! Tapahtuma-alueelle on vapaa pääsy, mutta jotkut yksittäiset ohjelmanumerot voivat olla maksullisia.
Ohjelmassa on muun muassa luentoja, musiikkia, tanssia, keskiaikamessu, työpajoja ja keskiaikamarkkinat. Lapsille on omaa ohjelmaa. Kärtsy goes Kuninkaantie -konsertti Pappilan puistossa klo 16. Katso koko ohjelma tapahtuman nettisivuilta.
Tapahtuman järjestävät Vantaa-Seura, Tikkurilan seurakunta ja Vanda svenska församling.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pyhän Laurin kirkossa voi kokea tuulahduksen keskiaikaa – latinankielisen Pyhän Laurentiuksen messun pääosassa on musiikki
AjankohtaistaVantaan Pyhän Laurin kirkossa vietetään ensi sunnuntaina keskiaikaista messua, joka perustuu 1400-luvun lopulta peräisin olevaan Turun messukirjaan.