”Mä sanoin sen ihan läpällä” – seurakunnan koulukummi on huolissaan nuorista, jotka eivät osaa asettua toisen asemaan
Siiri Salonen vierailee koulukummina espoolaisessa Martinkallion koulussa ja Nöykkiön yläkoulussa.

Siiri Salonen vierailee koulukummina espoolaisessa Martinkallion koulussa ja Nöykkiön yläkoulussa.

”Mä sanoin sen ihan läpällä” – seurakunnan koulukummi on huolissaan nuorista, jotka eivät osaa asettua toisen asemaan

Nuorisotyöohjaaja Siiri Salonen kulkee mukana koulun arjessa.

Espoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Siiri Salonen on tuttu kasvo Martinkallion koulussa ja Nöykkiön yläkoulussa. Hän toimii niissä koulukummina eli seurakuntaa edustavana kouluyhteistyön yhdyshenkilönä. Hänen mukaansa koulukummin tärkein tehtävä on olla mukana sekä koulun arjessa että juhlassa.

– Esimerkiksi Martinkallion koulussa osallistun tarpeen mukaan oppilashuoltoryhmän tapaamisiin. Samalla pysyn kartalla, mitä nuorille kuuluu, ja millaiset ilmiöt vaikuttavat lasten ja nuorten elämään, sanoo Salonen.

Espoonlahdessa jokaisella nuorisotyönohjaajalla on kaksi nimikkokoulua. Koulukummin tehtävässä heillä on työparina pappi. Pappien tehtävät kouluilla painottuvat usein nuorisotyönohjaajia enemmän koulukirkkojen ja päivänavausten pitämiseen.

Koulukummien tehtävät vaihtelevat koulujen toiveiden mukaan. Joissakin kouluissa työ on enemmän säännöllistä päivystämistä tietyillä välitunneilla ja päivänavausten pitämistä. Osa taas toivoo enemmän. Esimerkiksi syksyisin koulukummit ja Espoon kaupungin nuorisotyöntekijät pyörittävät yhdessä seiskaluokkalaisten ryhmäytyksiä.

On hienoa auttaa nuoria tekemään oivalluksia.

- Nuorisotyönohjaaja Siiri Salonen

Päihdekasvattaja ja tukioppilaiden apu

Pari kertaa vuodessa Siiri Salonen osallistuu yhden yön mittaisiin leirikouluihin. Hän on mukana esimerkiksi syksyllä Nöykkiön yläkoulun leirikoulussa ja keväällä Martinkallion koulun leirikoulussa.

Koulukummi myös toimii tukioppilaiden apuna.

Salonen pitää koulun kanssa yhteistyössä oppitunteja viides- ja seitsemäsluokkalaisille. Tunnit ovat osa ennaltaehkäisevää päihdekasvatusta. Oppituntien pohjana ovat koululaisten kysymykset, jotka kuraattori etukäteen kerää ja lähettää nuorisotyönohjaajille.

Siiri Salosen mukaan koulukummin tehtävistä mukavimpia ovat ryhmän toimintaan tai vuorovaikutussuhteisiin liittyvät tehtävät.

– Ryhmäharjoitusten lomassa on hienoa auttaa nuoria tekemään oivalluksia omasta vuorovaikutuksestaan, hän sanoo.

Koulukummille voi puhua kaikesta

Koulukummi päivystää mielellään sekä koulun käytävillä että opettajanhuoneessa. Tuolloin hänelle voi tulla juttelemaan mistä tahansa asioista.

– Esimerkiksi yhteistyökuvioita opettajien kanssa sovitaan opettajanhuoneessa piipahtaessa ja käytävillä törmätessä.

Salonen ei odota nuorten muistavan hänen nimeään. Riittää, että nuoret moikkaavat oma-aloitteisesti.

– Silloin tiedän, että olen viettänyt tarpeeksi paljon aikaa koululla. Välitön vuorovaikutus syntyy vain ajan kanssa, hän sanoo.

– Välitunnilla nuoret eivät helposti lähde avautumaan syvällisistä aiheista. Yläkoulussa he tulevat juttelemaan jostain aiemmin yhdessä koetusta. Aiheina voivat olla esimerkiksi leirikoulu- tai riparimuistot tai koulun arki.

Salonen pyrkii myös välitunneilla juttelemaan niiden kanssa, joiden hän on havainnut olevan usein yksin.

Ihan läpällä -heitolla ei voi selittää kaikkea.

Salonen työskentelee koulukummina kuudetta vuotta. Vuosiin on mahtunut tasaiseen tahtiin kolmiodraamojen ja muiden erimielisyyksien selvittelyä. Kiusaamistilanteita ratkoessaan hän on huomannut, että ilmaisu ”Mä sanoin sen ihan läpällä” on yleistynyt.

Suurin osa nuorista on hänen mukaansa huomaavaisia ja fiksuja, mutta osa ei kykene asettumaan toisen asemaan eikä kunnioita muita. Esimerkiksi vitsiksi tarkoitetut loukkaavat heitot ovat usein opittua käytöstä, ja ehkä jossakin nuorten omassa ryhmässä hyväksyttyjä.

– Ihan läpällä -heitolla ei voi selittää kaikkea. Jos sanallinen ilmaisu loukkaa toista, se ei ole kunnioittavaa käytöstä, Salonen sanoo.

Koulukummilla on monta nimikettä

Kirkossa kouluissa työskenteleviä moniammatillisia kouluyhdyshenkilöitä eli koulupastoreita alettiin kouluttaa jo 1960-luvulla.
– Espoon seurakunnissa termiä koulukummi käytetään Espoonlahden lisäksi Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa, jossa termi on skolfadder. Kouluyhdyshenkilö termi on käytössä Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa, Leppävaarassa ja Tapiolassa. Olarissa käytetään termiä koulupastori, Espoon seurakuntien kasvatustyön sihteeri Anne-Maria Laukkarinen kertoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi