Seksuaaliterapeutti ja vaikuttaja Joonas Pesosen mukaan miesten on vaikeaa puhua aroista asioista keskenään, koska miehet eivät läheskään aina koe toisiaan turvallisiksi.
”Armeija on yllättävin ympäristö, jossa olen kokenut miesten välistä lempeyttä” – Seksuaaliterapeutti Joonas Pesonen toivoo, että miesten seksuaalisuudesta puhuttaisiin useammin muuten kuin peniksen kautta
Miksi miehen oletetaan yhä jaksavan, pärjäävän ja suoriutuvan sängyssä, työssä ja elämässä? Seksuaaliterapeutti Joonas Pesonen haluaa purkaa miesten seksuaalisuuteen ja mieheyteen liitettyjä myyttejä.
1. Seksuaaliterapeutti ja vaikuttaja Joonas Pesonen, olet kirjoittanut kirjan Penissyklopedia: Opas miesten seksuaalisuuteen (Kosmos 2025). Miksi tämä kirja piti kirjoittaa?
– Halusin kirjoittaa Penissyklopedian, koska me miehet ansaitsemme puhetta, joka käsittelee mieheyttä ja miesten seksuaalisuutta muullakin tavalla kuin peniksen kautta. Tästä näkökulmasta tehty suomenkielinen kirja puuttui.
– Kirjan kirjoittaminen sai minut suhtautumaan aiempaa lempeämmin miehiin. Miehet on helppo tuomita yhtenä joukkona, mutta kun ymmärtää historiaa ja sitä, kuinka miehet janoavat toistensa arvostusta, näkee asiat hieman toisin. Kirjan kirjoittaminen auttoi minua ymmärtämään paremmin myös omaa mieheksi kasvamisen polkuani.
2. Millainen miehisyyden ihanne meillä on vallalla?
– Vallalla olevaan mieheyden ihanteeseen vaikuttavat monet seikat, kuten yhteiskuntaluokka, ikä ja ihonväri. Yleisiä miehiin liitettyjä ihanteita ovat kuitenkin urheilullisuus, fyysinen ja henkinen vahvuus sekä toimintakyky.
– Ajattelemme edelleen usein, että miehen pitää pystyä ja jaksaa tilanteessa kuin tilanteessa. Tämä juontaa juurensa sotiin ja sotien jälkeiseen aikaan, jolloin vallalla oli ”läpi harmaan kiven” -mentaliteetti. Meidän ei enää nykypäivänä tarvitse ajatella näin. Sen sijaan voisimme miettiä, mistä tämän päivän elinvoimaisuus kumpuaa. Voisiko se syntyä siitä, että osaamme arvostaa ihmisyyttä, joka luo yhteyttä toisiin ja sitä kautta myös itseemme?
– Omassa lähipiirissäni näkyy, että perhevapaat jakautuvat edelleen epätasa-arvoisesti. Vaikuttaa siltä, että ajattelemme yhä niin, että miehen kuuluu hankkia perheelle elanto, kun taas hoivatyö kuuluu luontaisesti naisille. Vielä vuonna 2024 Kelan tilastojen mukaan 84 prosenttia vanhempainpäivärahoista maksettiin naisille.
3. Miesten suhde muihin miehiin on usein kilpailullinen jopa kaveriporukassa. Miten tämä näkyy?
– Miesten kilpailulliset suhteet näkyvät esimerkiksi Tinderiin ladatuissa valokuvissa. Kalastus- ja lihastenpullistelukuvilla ei lähtökohtaisesti haeta naisten vaan toisten miesten huomiota. Naisetkin voivat toimia välineinä, joiden avulla haetaan ja saadaan arvostusta muilta miehiltä.
– Miesporukoissa on usein läsnä turvattomuuden tunne. En tarkoita fyysistä pelkoa vaan psykologista turvattomuutta. Monet miehet sanovat, että naisten kanssa on helpompaa puhua aroista aiheista kuin miesten. Ei siis ole totta, että miehet eivät osaa puhua. He eivät vain pysty puhumaan toistensa kanssa. Erityisesti omista epävarmuuksista, kuten vaikkapa seksikerroista, jolloin yhdyntä ei ole onnistunut, voi olla vaikea jutella miesten kesken. Tällöin ottaa riskin, että leimautuu alisuorittavaksi mieheksi. Onneksi tämä on nuorten myötä muuttumassa.
4. Kirjoitat kirjassasi, että löysit armeijasta sellaista miesten välistä läheisyyttä, joka ei ollut muualla ollut aiemmin mahdollista. Mikä juuri armeijassa mahdollisti tämän?
– Armeija on yllättävin ympäristö, jossa olen kokenut miesten välistä lempeyttä. En oikein itsekään osaa selittää, miksi näin oli. Syynä voi olla se, että armeija tasapäistää ihmiset, eikä siellä ole esimerkiksi sosioekonomiseen taustaan perustuvia valtarakenteita. Toki sielläkin on muun muassa ihonväriin liittyviä hierarkioita. Armeija on myös aika leikkisä paikka – ei välttämättä itse sotaharjoituksissa, vaan tuvissa ja leireissä. Armeijassa on vahvasti läsnä myös toisesta välittäminen ja veljeys.
– Riippuu olosuhteista ja vallitsevasta kulttuurista, millainen miesten välinen ei-romanttinen tai seksuaalinen hellyys ja koskettaminen on sallittua. Olen matkoillani nähnyt, että esimerkiksi Jordaniassa ja Malesiassa miehet pitävät toisiaan kädestä kiinni myös kavereina. Meidän kulttuurissamme miesten välinen kosketus on lähes täysin seksualisoitu, mikä on todella surullista. Toisaalta lentopallokentällä on tavallista kokoontua yhteen jokaisen pallon jälkeen ja taputtaa joukkuekavereita alaselkään tai pakaroille. En ole missään muualla koskenut niin moneen takapuoleen kuin siellä.
– Meillä kaikilla on kaipuu koskettamiseen. Se rauhoittaa meitä myös hermostollisesti. Etenkin miehille seksi on sosiaalisesti sallittu tapa saada läheisyyttä ja kosketusta. Oman sukupolveni aikana halaaminen on tullut osaksi kavereiden kohtaamisia, ja se on mielestäni ihanaa.
”Yleinen ajatus on, että mies on aina haluava ja kykeneväinen seksiin. Tämän paineen alla voi helposti päätyä harrastamaan seksiä, vaikkei sitä haluaisikaan”, seksuaaliterapeutti Joonas Pesonen sanoo.
5. Millaisten kehonkuvaan liittyviä paineita miehillä on?
– Kysyin taannoin miespuolisilta someseuraajiltani, millaiset asiat heitä mietityttävät heidän omassa kehossaan. Yleisin vastaus oli: miehen ja munan koko. Jopa puolet miehistä kertoi, ettei ole tyytyväinen omaan penikseensä. Se on surullisen suuri määrä.
– Meillä on todella epärealistinen kuva siitä, millaisia haluttavat kehot ovat. Voisi luulla, että meidän on helppoa nähdä kaikenlaisia vartaloita, koska kuvien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti 2000-luvulla sosiaalisen median myötä. Näin ei kuitenkaan ole, koska somealustat suosivat yleisen kauneusstandardin mukaisia kehoja. Jos esimerkiksi löydät Youtuben maksuttomista treeniohjelmista yhdenkin miespuolisen tyypin, jolla ei ole sixpackia tai isot tykit käsivarsissa, kuulen siitä mielelläni.
– Kirjaa kirjoittaessani huomasin, että somen kehopositiivinen sisältö on suunnattu oikeastaan täysin naisille. Hetken aikaa faijavartalo oli pinnalla, mutta nyt sekin on jäänyt muun sisällön jalkoihin. Joitakin poikkeuksiakin on. Esimerkiksi homopiireistä löytyvät karhumiehet ovat tunnettuja kehopositiivisuudestaan.
6. Millaisia myyttejä miehen seksuaalisuuteen liittyy?
– Yleisin miesten seksuaalisuuteen liittyvä myytti on se, että nautinto tulee pelkästään peniksen kautta. Se ei ole totta, sillä penis on vain yksi erogeeninen alue muiden joukossa. Penikselle on kuitenkin annettu valtava huomio esimerkiksi pornossa, jossa miehiä kuvataan pitkälti lantionseudulta.
– Helposti ajattelemme, että nautinto kiteytyy erektion, siemensyöksyn ja orgasmin pyhään kolminaisuuteen, vaikka tiedämme, että emme tarvitse erektiota saadaksemme siemensyöksyn ja orgasmin. Toivoisin, että pystyisimme jo irrottautumaan pelkästä seksin mekaniikasta ja tunnustelemaan, miltä seksi tuntuu koko kehossa ja mielen tasolla. Se monipuolistaisi oman seksuaalisuuden tutkiskelua.
7. Kirjoitat, että nykyinen suostumuslainsäädäntö on palvelus miehille. Miksi?
– Rakastan sitä, että suostumuslainsäädännön myötä meille on ihan valtion tasolta annettu lupa puhua seksistä! Edelleen kuvitellaan helposti, että miehen pitää tietää, mitä hän tekee seksissä. Asiahan ei tietenkään ole näin, vaan puhumalla saa aina parempaa seksiä, koska siten saamme tietää, mikä toimii juuri tämän ihmisen kanssa tässä hetkessä.
– Toivon, että suostumuslainsäädäntö haastaa myös perinteisiä rooleja, joissa mies kysyy suostumusta ja nainen antaa suostumuksen. Suostumushan toimii molempiin suuntiin. Miehet on opetettu huonosti tunnistamaan myös omia rajojaan. Yleinen ajatus on, että mies on aina haluava ja kykeneväinen seksiin, joten tämän paineen alla voi helposti tapahtua niin, että päätyy harrastamaan seksiä, vaikkei sitä haluaisikaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Siunaa, Jeesus, seksimme, aamen
PuheenvuorotJoillekin Jeesuksesta puhuminen sängyssä voi olla turn-off, varoittaa Auli Viitala.
