"Enemmän saan kuin pystyn antamaan"
– Vapaaehtoistyössä voin käyttää lahjojani eri tavoin ja nauttia myös toisten lahjoista, Tuija Mäkinen iloitsee.

– Vapaaehtoistyössä voin käyttää lahjojani eri tavoin ja nauttia myös toisten lahjoista, Tuija Mäkinen iloitsee.

"Enemmän saan kuin pystyn antamaan"

Seurakuntien vapaaehtoistyö antaa iloa ja ystäviä.

Seurakuntien puuhanainen, Tuija Mäkinen, toteutti yhden unelmansa ohjatessaan liikennettä Kirkon musiikkijuhlilla.

– Olen aina haaveillut sellaisesta. Nyt sain luvan kanssa pysäyttää liikenteen Mikonkadun ja Kaivokadun kulmassa, hän kertoo hymyillen.

Eläkkeellä voi tehdä sitä, mitä rakastaa

Ihmisten kanssa työskentely on innostanut Tuija Mäkistä aina. Rippikoulun jälkeen hänestä tuli isonen, sitten kirkkoneuvoston varavaltuutettu ja Suomen Punaisen Ristin (SPR) vapaaehtoinen. Muutettuaan Helsinkiin hän meni tyttärensä kanssa Mikaelin seurakuntaan yksinhuoltajien olohuoneeseen. Sieltä syttyi uudelleen kipinä seurakunnan toimintaan.

Tuijan arkea rytmittävät monet seurakunnan vapaaehtoistehtävät. Hän tarjoaa kahvia näkövammaisille joka perjantai.

– Autan kaikessa mahdollisessa ja kerron mitä ympärillä näkyy. Joskus kysyn, pitäisikö opaskoirallekin antaa juotavaa.

Tuija on toiminut myös messuavustajana sekä ollut mukana uusimassa Vanhankirkon alttaritekstiilejä ja järjestämässä Rukouksen syli -iltoja. Hän on myös Sanansaattajien Hanna-lähetti.

– Kun jäin eläkkeelle, minulle sanottiin, että nyt voit tehdä sitä, mitä rakastat. En silloin ymmärtänyt, mitä kaikkea se toisi.

Jos omasta seurakunnasta ei löydy sopivaa tehtävää, mielekästä vapaaehtoistyötä voi olla tarjolla naapuriseurakunnassa.

Kaikilla on erilaisia taitoja

Auttaminen tuntuu olevan Tuija Mäkiselle luontaista. Elämäntyönsä hän teki kulttuuri-nuorisosihteerinä ja raittiustyössä. Vapaaehtoistyö on hänelle suuri osa elämää. Se tuottaa iloa ja pitää pinnalla.

– Enemmän saan kuin pystyn antamaan, Tuija miettii.

Vapaaehtoistyöstä on löytynyt myös ystäviä.

– Ympärilläni on upeita ihmisiä, ja nautin, kun saamme tehdä asioita yhdessä. Voin käyttää lahjojani eri tavoin ja nauttia myös toisten lahjoista, hän iloitsee.

Vapaaehtoistyöstä kiinnostunutta hän rohkaisee tulemaan mukaan. Jos omasta seurakunnasta ei löydy sopivaa tehtävää, mielekästä vapaaehtoistyötä voi olla tarjolla naapuriseurakunnassa. Tuijalle kaikki tehtävät ovat samanarvoisia.

– Kaikilla on erilaisia taitoja. Voi olla kynttilänsytyttäjä, virsikirjan jakaja tai retken vetäjä. Yhdessä tekeminen on sitä, että heikompaa autetaan.

Mummin tehtävät odottavat

Vapaa-ajalla Tuija Mäkinen kuuntelee musiikkia, tekee käsitöitä ja tapaa ystäviä. Välillä hän vain istahtaa kirkon penkkiin tai matkaa Mustasaareen. Silloin luonnon kuvaamisesta nauttiva Tuija nappaa kameransa mukaan.

Vikkelästä naisesta tulee vuoden lopulla mummi. Hän tahtoisi olla mukana lapsenlapsen elämässä niin paljon kuin mahdollista.

– Ehkä opetan hänet uimisen priimusmaisteriksi niin kuin tyttärenikin, tuleva mummi nauraa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi