null "Jokaisesta on tähän, kun on avoimin mielin" – kolme tarinaa itselle sopivan vapaaehtoistyön löytämisestä

Susanna Lahti halusi tukipariksi lapselle. Kun sopiva tuettava löytyy, voisi sopiva tapaamispaikka olla esimerkiksi kirjasto, jossa voi tehdä yhdessä monenlaista.

Susanna Lahti halusi tukipariksi lapselle. Kun sopiva tuettava löytyy, voisi sopiva tapaamispaikka olla esimerkiksi kirjasto, jossa voi tehdä yhdessä monenlaista.

Ajankohtaista Hyvä elämä

"Jokaisesta on tähän, kun on avoimin mielin" – kolme tarinaa itselle sopivan vapaaehtoistyön löytämisestä

Vapaaehtoistoimintaan voi päätyä monta eri tietä. Ujo sai kutsun mukaan kuntosalilla.

IT-alalla työskentelevä Susanna Lahti, 26, pohti vapaaehtoistyötä pitkään.

– Välillä asia hautautui ja sitten tuli taas uudestaan fiilis, että haluan tehdä vapaaehtoistyötä. Heitin googleen sanat vapaaehtoistyö ja Espoo, kertoo Lahti. Pian Lahti olikin verkkosivuilla www.vapaaehtoistyo.fi. Näillä valtakunnallisilla verkkosivuilla Espoon seurakunnat ovat ilmoittaneet syksystä 2016 uusista vapaaehtoistehtävistään.

Espoon Matinkylässä asuvalle Lahdelle seurakunta ei ollut järjestäjänä tuttu.

– Itselle tärkeintä ei ole se, kuka vapaaehtoistyötä järjestää vaan se, mikä itseä kiinnostaa ja mikä sopii omaan elämäntilanteeseen.

Lahti löysi verkkosivuilta nopeasti kiinnostavia vaihtoehtoja Arkiystävästä puhelinystävään. Koska Lahti haaveilee opiskelusta sosiaalialalla, hän haki ihmisläheiseen työhön, tukipariksi lapselle tai nuorelle.

Lomakkeen täytettyään Lahti sai kuittauksen, että hakemus on vastaanotettu. Muutaman viikon kuluttua seurakunnan työntekijä soitti ja Lahti osallistui parin tunnin koulutukseen. Nyt hän odottaa omaa tuettavaa lasta, jota tavata kerran pari kuukaudessa.

– Mieluummin tilanne on näin päin, että minä olen se, joka odotan, kuin että lapsia olisi jono, tuumaa Lahti.

Höpöilijöitä tarvitaan

Matinkylässä asuva Peppi Rae, 22, pestattiin vapaaehtoiseksi suoraan kotisohvalta. Alue- ja kulttuuritutkimusta opiskeleva Rae päätyi avustajaksi seurakunnan kehitysvammaisten nuorten kerhoon vanhempiensa työn kautta.

– Oma veljeni on kehitysvammainen ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa työskennelleet vanhempani pitivät kehitysvammaisten rippileirejä. Niin sinnehän sitä päätyi melkein pakosta, naurahtaa Rae.

Kehitysvammaisten rippileirillä Rae tutustui diakoniatyöntekijään, joka vinkkasi hänelle Leppävaaran seurakunnan erityislasten ja -nuorten kerhoista. Unelmapantterit- ja Nippanappa-kerhoista on tullut Rakeelle viimeisen vuoden aikana paikka, jossa on helppo ja hyvä olla.

– Ihmisillä, joilla ei ole kosketuspintaa kehitysvammaisiin, voi olla kynnys tulla mukaan. Omasta mielestäni jokaisesta on tähän, kun on avoimin mielin, ”höpöilee”. Sitä sanaa me käytämme. Höpöily tarkoittaa, että uskaltaa hassutella ja olla oma itsensä, ihminen ihmiselle.

Rakeesta palkitsevinta ovat kerhotapaamiset kerran kuussa sekä leirit. Kerhoissa on yhteisen tekemisen ja tukemisen meininki eikä toisille naljailla.

Yksinäisyys on Suomessa valtava ongelma, jota yhteiskunta helposti vähättelee.

– Eläkeläinen Kari Gröhn

Kutsu kävi kuntosalilla

Pari vuotta sitten eläköitynyt leppävaaralainen Kari Gröhn, 66, nauttii ihmisten kohtaamisesta vapaaehtoistyössä.

– Tykkään isännöidä. Se antaa minulle paljon, vaikka toisaalta olen ujo luonteeltani.

Kari Gröhn sai kutsun vapaaehtoistöihin kuntosalilla.

– Espoon kaupungin liikunnanohjaaja bongasi minut kuntosalilta ja kysyi, olisinko kiinnostunut vetämään senioriliikuntaa, muistelee Gröhn.

Sittemmin Gröhn on toiminut avustajana kauppakeskuskävelyissä Tapiolan kauppakeskus Ainoassa. Lisäksi Gröhn isännöi Helsinki Mission Albertin olohuoneessa, jossa seniorit ja lapsiperheet kohtaavat toisiaan.

– Yksinäisyys on Suomessa valtava ongelma, jota yhteiskunta helposti vähättelee. Se on pahempi kuin ylipaino. Myös itsellä on kokemusta siitä, sillä asun yhden hengen sinkkutaloudessa ja olen aikanani eronnut.

Gröhnistä vapaaehtoistyö antaa arkeen energiaa ja sisältöä.

– Sitä tuntee itsensä tarpeelliseksi. Muista vapaaehtoisista voi saada uusia ystäviä ja puolituttuja. Itsestäkin tulee pidettyä hyvää huolta, kun saa olla toisten kanssa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.