Kuva: Monica Turlui, Rachel Clare / Pexels
”Jos kertoisin teoistani muille kuin terapeutilleni, satuttaisin läheisiäni ja hankaloittaisin kaikkien elämää” – Salaisuudet ovat haitallisia silloin, kun niiden kanssa jää yksin, sanoo salaisuustutkija
Tutkija Michael Slepian kehottaa jakamaan salaisuudet jonkun kanssa, mutta kuulija kannattaa valita tarkoin.
”Olen pelannut nuorena poikana aktiivisesti tekstipohjaisia politiikkateemaisia nettiroolipelejä. Olin niissä usein kovan linjan fasistin roolissa ja koin tästä tiettyä tyydytystä. Myös tosielämässä mielipiteeni alkoivat koventua. Olen salannut sekä roolipelihistoriani että roolini niissä jopa puolisoltani. Salaisuus ei ole vaikuttanut juuri elämääni, ja paheksun nykyään ääriajattelua. Samalla ymmärrän niitä tunnetiloja ja ajatteluprosesseja, jotka johtavat ääriajattelun kehittymiseen.”
Näin vastasi 29-vuotias mies, kun Kirkko ja kaupunki kysyi, millaisia salaisuuksia lukijoillamme on. Useimpiin lukijakyselyihimme tulee kolminumeroinen määrä vastauksia, mutta anonyymiin salaisuuskyselyyn vastasi vain 21 lukijaa. Salaisuuksia ei noin vain kerrota.
Haitallisimmat salaisuudet ovat sellaisia, jotka eristävät meidät muista tai johtavat siihen, että joudumme piilottelemaan todellista itseämme.
– tutkija Michael Slepian
Yhdysvaltalainen Michael Slepian haastatteli 2000 ihmistä salaisuuksia koskevaa tutkimustaan varten. Haastateltavat olivat kotoisin eri puolilta maailmaa, mutta asuivat Yhdysvalloissa.
– Meillä kaikilla on salaisuuksia. En usko, että on olemassa ketään, jolla ei olisi koskaan ollut salaisuuksia, Columbian yliopiston tutkija kertoo.
Hänen tutkimuksensa mukaan jokaisella on keskimäärin 13 salaisuutta. Osa niistä on sellaisia, jotka olemme kertoneet kenties ystävälle tai terapeutille, osan olemme pitäneet omana tietonamme.
Kuva: Oleksandr Bushko / iStock
Valehtelu, romanttiset toiveet ja kunnianhimo salataan usein
”Olen valehdellut ystävälleni olevani kipeä, kun en ole jaksanut nähdä heitä.” Nainen, 41
”Olen tapaillut parhaan kaverini veljeä. Se on salaisuus siksi, että oma moraalini on aina sanonut, että kenenkään kaverin tai läheisen sisaruksen kanssa ei heilastella.” Nainen, 45
”Haluaisin oikeasti olla erakko ja elää yksin. Tämä on salaisuus, koska olen naimisissa ja minulla on ystävät.” Nainen, 49
Michael Slepianin tekemän tutkimuksen mukaan yleisimmät salaisuudet koskevat valehtelemista, romanttisia toiveita, raha-asioita, seksuaalista käyttäytymistä sekä kiinnostusta parisuhteen ulkopuolisiin ihmisiin. Useilla tutkimukseen osallistujilla oli myös perhesalaisuuksia.
Hyvin yleistä on myös omien tulevaisuuden haaveiden ja kunnianhimoisten tavoitteiden salaaminen.
– Ihmiset eivät ehkä halua kertoa kunnianhimoisista suunnitelmistaan, koska ne nolottavat heitä. He saattavat pelätä, etteivät pysty toteuttamaan niitä, Slepian sanoo.
Tutkija Michael Slepianin mukaan salaisuuden paljastumiseen liittyvä pelko on yleensä turha. Kuva: Rachel McDonald.
Salaisuus varjelee mainetta ja suojaa konflikteilta
Salaamalla jonkin asian ihminen pyrkii välttämään konfliktia ja suojelemaan omaa hyvinvointiaan tai mainettaan. Salaisuus saattaa myös aiheuttaa häpeää. Ihminen voi myös kokea, että hänen tulee suojella läheisiään salaisuuden paljastumisen aiheuttamalta tuskalta.
”Sukupuoli-identiteettini sekä seksuaalinen ja romanttinen suuntautumiseni ovat salaisuuksia oman hyvinvointini takia.” Nainen, 17
”Pelkään kuolemaa, vaikka kristittynä ’ei pitäisi’. Kun puhun ihmisille kuoleman jälkeisestä elämästä ja ylösnousemuksen toivosta, koen itseni jotenkin falskiksi.” Nainen, 44
Ihmiset reagoivat yleensä salaisuuteemme myönteisemmin kuin kuvittelemme.
– tutkija Michael Slepian
”Olen shoppailuriippuvainen. Häpeän vaatteiden ostoa ja ylitsepursuavaa vaatehuonetta.” Nainen, 63
”Olen nuorena ulkomailla asuessani tullut raskaaksi ja päätynyt tekemään abortin. Suurin syy, miksi en asiasta ole silloin puhunut, oli kai häpeä.” Nainen, 40
Aiempien tutkimusten perusteella on ajateltu, että salaisuudet ovat haitallisia siksi, että asioiden salaaminen on vaikeaa esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa.
– Harvoin ihmiseltä kuitenkaan kysytään suoraan asioita, jotka koskevat hänen salaisuuttaan, tutkija Michael Slepian sanoo.
Haitallinen salaisuus pyörii mielessä ja eristää muista
Yleensä ihmiset ovat valmistautunueet salaisuuteensa liittyviin kysymyksiin ja tietävät, kuinka vastata niihin paljastumatta. Mikäli tilanne toistuu usein, se toki kuormittaa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun henkilö kuuluu johonkin vähemmistöön eikä koe ympäristöään riittävän turvalliseksi kertoakseen asiasta.
”Jossain seurassa vaikenen uskonnollisesta taustastani. En myöskään kerro uskovaisille vanhemmilleni eronneeni kirkosta. Koen niin sanottua vähemmistöstressiä ja tunnen itseni ulkopuoliseksi.” Mies, 50
Slepianin tekemässä tutkimuksessa paljastui uutta tietoa salaisuuksien vahingollisuudesta.
– Salaisuudet eivät tuota pahaa oloa siksi, että ne heikentävät suhteitamme muihin ihmisiin, vaan siksi, että jäämme niiden kanssa helposti yksin.
Salaisena pidettävä asia on todennäköisesti itselle merkityksellinen. Mikäli emme voi puhua asiasta kenenkään kanssa, joudumme käsittelemään sitä yksin.
Mitä tärkeämpi asia meille on, sitä todennäköisemmin haluamme löytää sille ratkaisun. Jos asiasta ei voi puhua kenenkään kanssa, tilanne johtaa helposti ruminointiin eli siihen, että ajatukset jäävät kiertämään kehää pakonomaisesti salaisuuden ympärillä.
– Haitallisimmat salaisuudet ovat siis sellaisia, joita ajattelemme usein ja jotka eristävät meidät muista tai johtavat siihen, että joudumme piilottelemaan todellista itseämme.
Kun mieltä painavat asiat pitää vain omana tietonaan, ei keneltäkään saa tukea. Omassa mielessä asiat saavat helposti todellista tilannetta suuremmat mittakaavat. Pahimmillaan ihminen jää jumiin salaisuutensa kanssa.
Kuva: Ron Lach / Pexels
Salaisuus voi myös voimauttaa ja yhdistää ihmisiä
”Usein minulla on ulkopuolinen olo. Jos kertoisin salaisuuteni, osa läheisistäni ja ystävistäni ei varmasti uskoisi minua. Osa ei ehkä hyväksyisi asiaa ja saattaisi ottaa etäisyyttä. Suurin osa varmasti olisi tukenani.” Nainen, 46
”Salaisuuteni ei vaikuta tämänhetkiseen elämään, mutta paljastuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti ainakin parisuhteeseen.” Nainen, 49
”Pelkään joutuvani ihmettelyn, säälin ja jopa pilkan kohteeksi tai että puolisoni ja perheeni joutuisivat, mikä olisi vielä pahempaa.” Nainen, 46
”Jos kertoisin teoistani muille kuin terapeutilleni, satuttaisin läheisiäni ja hankaloittaisin kaikkien elämää.” Nainen, 28
Koska salaisuudet eristävät meidät helposti muista, Michael Slepian kehottaa puhumaan mieltä painavista asioista jonkun kanssa. Kuulija kannattaa kuitenkin valita huolella.
Osa ihmisistä tarkistaa minulta vielä erikseen, että olihan asia niin, että minulla on se vaitiolovelvollisuus.
– vankilapappi Miika Hynninen
– Henkilön, jolle kerromme asiasta, ei tarvitse olla juuri se ihminen, jolta haluamme asian salata.
Ihmisillä on taipumusta kuvitella pahin mahdollinen lopputulos, mikäli salaisuus paljastuisi. Slepian sanoo, että tutkimusten mukaan pelkääminen on turhaa.
– Ihmiset reagoivat yleensä myönteisemmin kuin kuvittelemme. On tutkittu, että jo pienikin osoitus siitä, että toinen ymmärtää meitä, helpottaa oloa.
Kuva: Cottonbro Studio, Ron Lach / Pexels
Slepianin mukaan salaisuuden kuulijaksi kannattaa valita ihminen, jonka arvomaailma on mahdollisimman lähellä omaamme. Näin vältytään siltä, että kuulija tuomitsee meidät tai salaisuutemme.
– On myös hyvä pohtia, joutuuko kuulija salaamaan asian vuorostaan joltakin, jolloin hän joutuu osalliseksi salaisuudesta. Sellaisessa tapauksessa ihmiset eivät välttämättä mielellään kuule salattua asiaa.
Salaisuuden kertominen voi myös toimia liimana ystävyyssuhteessa tai nostaa suhteen uudelle tasolle.
– On suuri luottamuksen osoitus, jos kerromme salaisuutemme jollekin. Luottamus on asia, jolle ystävyyssuhteet rakentuvat. Salaisuudet voivat siis tehdä elämästä paremman.
Kaikki salaisuudet eivät ylipäätään tee meille pahaa. On salaisuuksia, jotka pidetään salassa tiettyyn määräpäivään saakkaa, kuten esimerkiksi uusi työpaikka tai kosinta. Vauvauutista saatetaan pitää salaisuutena, kunnes raskaus on edennyt riittävän pitkälle.
Salaisuutena saatetaan pitää myös harrastus, josta itse nauttii, mutta joka aiheuttaisi pahennusta lähipiirissä. Tällöin salaisuus saattaa voimauttaa haltijaansa, koska se tarjoaa hänelle tunteen itsenäisyydestä ja päätösvallasta omaan elämään.
– Näitä salaisuuksia yhdistää se, etteivät ne aiheuta ihmisessä häpeää. Näissä on usein myös enemmän päätösvaltaa sen suhteen, pitääkö asian salaisuutena vai ei, Slepian sanoo.
Pappi on salaisuuksien ammattilainen
Useissa ammateissa toimivat henkilöt eivät saa virkansa, toimensa tai yleisen tavan vuoksi kertoa työssään kuulemiaan tai muuten tietoonsa saamiaan asioita eteenpäin, koska työhön kuuluu vaitiolovelvollisuus.
Pappi on ainoa ammatti, jossa vaitiolovelvollisuus on ehdoton. Pappeja sitoo rippisalaisuus. Pappi ei saa tehdä ilmoitusta edes murha-aikeista. Ei edes siinä tapauksessa, että henkilö itse antaisi siihen luvan.
Vankilapappi Miika Hynninen on työskennellyt Helsingin vankilassa vuodesta 2010 lähtien. Hän huolehtii vankilassa siitä, että kaikilla vangeilla on mahdollisuus uskonnonharjoittamiseen uskontokuntaan katsomatta. Lisäksi hän vastaa muun muassa vankien sielunhoidosta, vetää kuntoutusohjelmaa seksuaalirikollisille ja toimii vankilan pari- ja perhepsykoterapeuttina.
Työssään Hynninen kuulee jatkuvasti arkaluontoisia asioita. Vaitiolovelvollisuus on hänen puheilleen hakeutuville tärkeä asia.
– Osa ihmisistä tarkistaa minulta vielä erikseen, että olihan asia niin, että minulla on se vaitiolovelvollisuus, hän kertoo.
Keskustelut, joita tapaamisissa käydään, liittyvät enimmäkseen ihmissuhteisiin, vangin elämäntilanteeseen ja ahdistukseen sekä toisinaan uskonnollisiin kysymyksiin.
– Joissakin tapauksissa saattaa olla, että vangilla on meneillään rikollista toimintaa.
Haastavien elämänkokemusten kuuleminen ja käsitteleminen voi kuormittaa kuulijaa. Ammattilaisille järjestetään työnohjausta, jossa he voivat käsitellä työssään vastaan tulleita tilanteita.
Hynnisen mieltä vankien kertomukset eivät jää vaivaamaan. Hän ajattelee olevansa persoonana sellainen, joka ei kanna työssä kohtaamiaan asioita vapaa-aikaan.
– Tilanne ei ole minulle sielullisesti hankala, koska on kyse jo tuomituista henkilöistä. En joudu työssäni valinnan paikkoihin.
– Myös puitteet ruokkivat sitä, että työasiat rajautuvat vankilan sisälle, täällä kun ei tulla ja mennä helposti. Myös lääkärillä, psykologilla ja juristilla on työssään juridinen vaitiolovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että vaitiolovelvollisuus on kirjattu lakiin, ja sen rikkomisesta on säädetty rangaistus rikoslaissa.
Seurakunnan vapaaehtoistyötä tekevää henkilöä koskee moraalinen vaitiolovelvollisuus. Tällöin ihminen arvioi itse, onko oikein kertoa vapaaehtoistyössä eteen tulleita asioita eteenpäin. Häntä ei rangaista vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta.
Lukijat vastasivat Kirkko ja kaupungin nettikyselyyn joulukuussa 2022. Jutussa vastauksia on editoitu.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Michael Slepianin kirjaa The Secret Life of Secrets (Robinson 2022).
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Anteeksi antamisen voima yllättää – Toimi näin, jos menneisyyden asiat vaivaavat sinua
Hyvä elämäKun ihmistä kohdellaan kaltoin, teon antaminen anteeksi voi tuntua mahdottomalta. Kirkko ja kaupunki kysyi lukijoilta, miten sovinnon tekeminen onnistui ja mitä sen jälkeen tapahtui.
