”Jos väsymme tukemaan Ukrainaa, kaivamme omaa kuoppaamme”, painotti eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho Senaatintorilla Valoa Ukrainaan -tapahtumassa
Senaatintorilla oli runsaasti väkeä sateisesta säästä huolimatta. Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen tasan kaksi vuotta sitten.
Sotaa Ukrainassa on jatkunut jo kymmenen vuotta. Venäjän niin sanotut vihreät miehet miehittivät alkuvuodesta 2014 Krimin niemimaan. Sen jälkeen Venäjä alkoi tukea Donetskin ja Luhanskin separatistijoukkoja. Tasan kaksi vuotta sitten Venäjä aloitti massiivisen hyökkäyksen Ukrainaan. Tavoite oli edetä Kiovaan kolmessa päivässä.
Vuodesta 1991 vuoteen 2021 käydyissä Jugoslavian hajoamissodissa kuoli 100 000–300 000 ihmistä. Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan on kuollut jo enemmän ihmisiä, ja joka päivä luku kasvaa. Venäjän sotilastappiot ovat suuremmat kuin Ukrainan, siviiliuhreista sen sijaan suurin osa on ukrainalaisia. Pelastakaa lapset -järjestö arvioi, että siviiliuhreja olisi tähän mennessä yli 10 500, heistä 587 lapsia.
Kolmasosa Ukrainan väestöstä, yli 14 miljoonaa on joutunut pakenemaan kodeistaan. Ulkomaille on paennut 6,5 miljoonaa ukrainalaista. Sodan aiheuttamat aineelliset tuhot ovat järkyttävät. Tällaista tuhoa ei Eurooppa ole nähnyt sitten toisen maailmansodan.
Suomalaisten tuki Ukrainalle on vankkaa. Sen osoitti Helsingin Senaatintorilla järjestetty tilaisuus sodan toisena vuosipäivänä 24.2. Tuomiokirkon rappusille syttyi viimevuotisen vastaavan tilaisuuden tapaan kynttilämeri. Sinikeltaiset ukrainan värit loistivat sateenvarjojen keskellä. Joillakin oli mukanaan auringonkukkia, joista on tullut Ukrainan symboli.
– Haluan ilmaista mielipiteeni sotaa vastaan ja rauhan puolesta sekä myötätuntoa ukrainalaisille. Toivon heille jaksamista ja uskoa vapauteen ja itsenäisyyteen, kertoi Outi Honka, joka jätti ystäviensä kanssa jätti Tuomiokirkon rappusille oman kynttilänsä.
Ukrainalainen Liliia Troianenko laski kynttilän Tuomiokirkon portaille.
”Diktaattorit on pysäytettävä varhaisessa vaiheessa”
Sodan ensimmäisenä vuosipäivänä Tuomiokirkon portaille laskivat kynttilänsä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin. Tällä kertaa valtiovallan edustajana paikalla oli eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, joka puhui tilaisuudessa.
Vankkana Ukrainan tukijana Halla-aho sai viime syyskuussa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin myöntämän Jaroslav Viisaan 2. luokan kunniamerkin. Nyt Halla-aho puhui selkein sanoin Venäjän rikollisesta suurhyökkäyksestä, joka muutti Euroopan.
– Hyökkäys näytti, että taloudellinen keskinäisriippuvuus ei takaa rauhaa eikä demokratisoi tyrannioita, vaan siitä voi muodostua ansa. Presidentti Putin uskoi, että Euroopan riippuvuus venäläisestä kaasusta ja öljystä estäisi länsimaita reagoimasta hyökkäykseen ja asettamasta voimakkaita pakotteita. Tämä oletus osoittautui virheelliseksi, mutta se oli täysin rationaalinen oletus, sanoi Halla-aho.
Meidän on opittava menneistä virheistämme, jotta emme toistaisi niitä tulevaisuudessa.
– Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho
Halla-ahon mukaan Putin muisti laimean reaktion, jonka Krimin ja Itä-Ukrainan valtaus vuonna 2014 olivat saaneet aikaan, ja oletti, että sama toistuisi nytkin. Näin ei käynyt.
– Samalla, kun pyrimme lopettamaan nyt sodan, meidän on myös opittava menneistä virheistämme, jotta emme toistaisi niitä tulevaisuudessa sen enempää Venäjän kuin minkään muunkaan autoritaarisen valtion kanssa. Keskeinen opetus on se, että valloitushaluiset diktaattorit on pysäytettävä jo varhaisessa vaiheessa, koska muuten heidät joudutaan pysäyttämään myöhemmin, ja se tulee vielä paljon kalliimmaksi.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Venäjän voitto lähettäisi maailman kaikille diktaattoreille viestin, että lopussa aggressio palkitaan. Siksi emme saa väsyä tukemasta Ukrainaa.
Halla-aho sanoi, että sodan syttymisen muistopäivää vietetään solidaarisuudesta ukrainalaisia kohtaan. Samalla päivä muistuttaa siitä, että vaikka aikaa kuluu ja muut asiat vievät huomiota, meillä ei ole oikeutta eikä varaa unohtaa, turtua tai väsyä.
– Kaksi vuotta sitten Putin uskoi valloittavansa Kiovan kolmessa päivässä. Hän epäonnistui, koska hän yliarvioi itsensä ja aliarvioi sekä ukrainalaisten että länsimaiden päättäväisyyden. Mutta nyt hän uskoo, että aika on hänen puolellaan. Meidän on pakko osoittaa tämäkin virhearvioksi. Jos me väsymme tukemaan Ukrainaa ja annamme Venäjän voittaa, kaivamme omaa kuoppaamme.
Venäjän voitto lähettäisi Halla-ahon mukaan sekä Kremliin että maailman kaikille diktaattoreille viestin siitä, että lopussa aggressio palkitaan.
– Sellainen maailma olisi paljon vaarallisempi meille itsellemme.
Seurakunnat haluavat tuoda valoa pimeyden keskellä
Pääministeri Petteri Orpo osallistui viime vuoden elokuussa Ukrainan itsenäisyyspäivänä pidettyyn UNITED FOR UKRAINE – UNITED FOR PEACE -tapahtuman kulkueeseen. Nyt hän ei päässyt itse paikalle, mutta hänen tervehdyksensä luettiin tilaisuudessa.
”Suomi ja suomalaiset seisovat yhtenäisenä Ukrainan ja ukrainalaisten tukena taistelussa Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan. Meidän tukemme ei horju. Me emme unohda niitä ukrainalaisia, jotka sankarillisesti taistelevat ja antavat uhrinsa isänmaansa, Ukrainan, vapauden ja suvereniteetin puolesta”, Orpo sanoi tervehdyksessään.
Tilaisuus alkoi Ukrainan suurlähettilään Olga Dibrovan puheella. Hän korosti sitä, että Ukrainan päämäärät eivät ole muuttuneet. Ne ovat voitto ja kaikkien Ukrainan alueiden saaminen takaisin. Ukraina puolustaa demokratiaa.
Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova ja hänen puolisonsa Yevhen Dibrov.
Tämän jälkeen pidettiin minuutin hiljainen hetki. Ohjelmassa oli myös musiikkia, kaksi ukrainalaista laulua sekä lopuksi Finlandia-hymni. Tilaisuuden järjestäjien edustajat kävivät laskemassa kynttilänsä, jonka jälkeen kynttilöiden lasku jatkui vielä parin tunnin ajan. Illan päätteeksi Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry kerää kynttilät. Ne toimitetaan Ukrainaan rintamalle, jossa steariinia hyödynnetään energia- ja valolähteinä.
Tilaisuuden järjestivät Kirkko Helsingissä eli Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat, Mothersforpeace ja Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry yhteistyössä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston, valtioneuvoston kanslian sekä Ukrainan suurlähetystön kanssa.
Apua tarvitaan sodan keskellä joka päivä.
– Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki
Helsingin evankelis-luterilaisten seurakunnat ovat olleet mukana useissa suurtapahtumissa ja tukeneet ukrainalaisten auttamista myös rahallisesti.
– Kirkko haluaa näin vahvistaa sovinnon ja rauhan ääntä. Yhteen tulemalla ja valon tuomisella pimeyden keskelle vahvistamme teoilla toivoa, että tästäkin selvitään, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki kertoo.
Ukrainassa käytävässä sodassa on Rintamäen mukaan kyse vapauden puolustamisesta.
– Siksi emme unohda, vaan haluamme myös muistuttaa sodan pitkittyessä, että apua tarvitaan sodan keskellä joka päivä, hän sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaan seurakunnat auttavat 20 000 eurolla sodasta kärsiviä lapsia ja nuoria Ukrainassa
AjankohtaistaRahasummalla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun kautta ukrainalaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä muun muassa varustelemalla pommisuojia ja järjestämällä psykososiaalista tukea.
