Vuonna 1926 valmistunut kivitalo sijaitsee Siltasaarenkadun, Neljännen linjan ja Suonionkadun kulmassa vastapäätä Kallion kirkkoa. Kuva: Tuula Sipilä / Helsingin kaupunginmuseo, vuosi 2023.
Kallioon rakennettiin sata vuotta sitten pappien talo ”sivilisoimaan” työläiskaupunginosaa – laitapuolen kulkijat saivat ovelta voileipää
Laulaja Olavi Virta asui pappien talossa nuorena, ja siellä ovat majailleet myös piispa Eero Huovinen ja KAJ-yhtyeen Axel Åhman. Talon historia kertoo samalla muuttuvasta Kalliosta.
Siltasaarenkadun ja Neljännen linjan kulmassa, vastapäätä Kallion kirkkoa, kohoaa komea satavuotias kerrostalo. Se tunnetaan monella nimellä: Pappien talo, Pappilan talo tai seurakuntatalo, myös osoitteilla Neljäs linja 18 tai Suonionkatu 7.
Helsingin seurakuntien rakennuttama ja edelleen omistama talo valmistui vuonna 1926 työläiskaupunginosaan kirkonmäelle. Puutaloalue muuttui ja kehittyi nopeasti: työväen asunto-osakeyhtiö Ihantola valmistui 1907, sen viereen Kallion kansakoulu 1910, sitten kirkko ja kirjasto vuonna 1912 sekä vanha paloasema 1913.
– Seurakunnat tarvitsivat tilaa, kun väestö kasvoi ja uusien palkkaussäännösten mukaan vakinaisille papeille kuuluivat virka-asunnot. Asuntojen hankinta olisi ollut vaikeaa muuten, kertoo filosofi Jarkko S. Tuusvuori.
Hän valmistelee kirjaa Neljäs linja 18:sta, jossa on asunut 14 vuotta.
Tuusvuori kertoo, että katutason liiketiloissa on toiminut muun muassa sekatavarakauppa, huonekaluliike, parturi-kampaamo, ruumisarkkuliike ja hattuprässäämö.
Isoon taloon mahtuivat myös Sörnäisten suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan salit ja kerhotilat.
Neljännen linjan kivijalassa on sijainnut monenlaisia liikkeitä. Kuva on vuodelta 1970, jolloin Eeva Rista kuvasi katua ylittäviä koululaisia. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo.
1930-luvun vaiheilla asukkaiden kirjo oli suuri
Pappien talo -nimitys on Jarkko S. Tuusvuoren mielestä hieman harhaanjohtava. Alusta asti talossa asui pappien lisäksi paljon muitakin kirkon työntekijöitä. Lisäksi merkittävä osa vuokralaisista oli töissä muualla kuin kirkossa.
Esimerkiksi 1930-luvun alussa ammattien kirjo oli suuri työnjohtajista kauppa-apulaisiin, siivoojista silittäjättäriin ja proviisoreihin.
– Kivilinnan tulo puutaloalueelle oli aikamoinen ja arveluttavakin tapaus. Tilanne oli jännitteinen, sisällissodasta oli aikaa alle kymmenen vuotta, ja luokkaristiriidat olivat tulehtuneita, kuvailee Tuusvuori.
Kallion kaupunginosa oli puutalovaltaista aluetta 1900-luvun alkupuolella. Signe Branderin ottama kuva on Toisen linjan ja Suonionkadun kulmasta vuodelta 1909. Kuva: Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo.
– Kirkon puolella oli ajatusta ”sivilisoida” Kalliota eli edistää hyviä tapoja, esivallan kunnioitusta ja väkivallatonta yhteistoimintaa niiden joukossa, joiden uumoiltiin olevan tällaisia taitoja vailla.
Kansalaistaitoja edistivät myös koulu ja kirjasto. Kalliossa oli paljon lapsia, ja kansakoulua kävivät niin modernin kerrostalon kuin vanhojen hökkelien ja Ihantolankin lapset.
– Minusta on veikeää ajatella ja kiistatontakin, että lopulta Kallio sivilisoi sivilisoijansa, Tuusvuori miettii.
Poliitikkoja, piispoja, laulajia ja kirjailijoita
Suomalaisen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra K.V. Hurmerinta työskenteli seurakunnassa vuosina 1908–41. Hän oli myös kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja raittiusliikkeen vaikuttaja, joka osallistui talon pystytykseen ja asui siinä kuolemaansa asti. Myös kollega, ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra ja kokenut RKP:n kansanedustaja Wilhelm Roos oli talon alkuperäisasukas. Heidän jälkeensä moni muukin Kallion kirkkoherra on asunut ihan työpaikkansa vieressä, esimerkiksi Esa Siljamäki.
Kallion seurakunnan työntekijöitä on asunut talossa aina, kuten kanttori, urkuri ja säveltäjä Ahti Kuorikoski. 1930-luvulla talossa asuivat jonkin aikaa Suomen ensimmäinen sairaalapappi eli ”sairaalasaarnaaja” Kullervo Ilmonen, HJK:n jääpalloilija Feliks Siimes sekä SDP:n kansanedustaja Mauno Pekkala.
Laulaja Olavi Virta viipyi talossa nuorena ja oli töissä seurakunnassa. Oopperalaulaja Monica Groop asui talossa lapsena, koska hänen äitinsä Astrid Riska oli kanttori. Kirjailija Torsti Lehtinen asui talossa pitkään, ja KAJ-yhtyeen Axel Åhman jonkin aikaa. Talon asukkaita ovat aikanaan olleet myös piispat Eero Huovinen ja Wille Riekkinen, runoilija ja toimittaja Pia Perkiö sekä rovasti Pekka Viirre, joka oli kirkon kriminaalityön uranuurtaja.
Laitapuolen kulkija soittaa ovikelloa
Erään Kallion papin poika Martti Santakari, pappi itsekin, on muistellut lapsuuttaan Pappien talossa 1960-luvulla omakustanteessaan Pihalle vai pyhäkouluun? (2025). Sokkeloinen, kaksiosainen sisäpiha oli talon lapsijoukon leikkipaikka. Siellä rakennettiin lumilinnoja, hypittiin narua ja ajettiin pyörillä. Pihalta pääsi myös nuorten kerhotiloihin, joista löytyivät puutyöpaja, punttisali ja valokuvalaboratorio.
Pappien talo tunnettiin kulmilla, sillä Santakarien ovikelloa soitti aina välillä joku laitapuolen kulkija, joka pyysi rahaa tai evästä. Papinrouva teki kulkijalle voileipiä mukaan, ja joskus annettiin maitoakin pienessä lasisessa kermapullossa.
Santakari kuvaa sisäpihan äänimaailmaa: ”Pihalle ilmaantuu viulunsoittaja, jolla on hattu tai pieni kori maassa edessään. Tai laulaja komeine, kantavine äänineen. Akustiikka korkeiden kiviseinien keskellä on hyvä. Joku käy viemässä taiteilijoille lantin tai pari, ikkunoistakin heitellään paperiin käärittyjä kolikoita esiintyjille.” Joskus taas talossa kävi kiertävä veitsen- tai saksienteroittaja, joka teki työnsä porraskäytävässä.
Suurin osa asukkaista on muita kuin kirkon työntekijöitä
Talossa asuu nykyisin yhdeksän pappia, ja asuntoja on kaikkiaan 56. Haagan kirkkoherra Mari Mattsson on heistä pitkäaikaisimpia asukkaita.
– Asuin Fleminginkadulla opiskellessani teologiaa. Kun menin Kallion seurakuntaan töihin iltapäiväkerhon ohjaajaksi ja kanslistiksi, tutustuin taloon työkavereiden kautta ja ajattelin, että olisi hienoa asua joskus tuossa.
Toive toteutui vuonna 1999, jolloin Mattsson muutti taloon miehensä kanssa. Lapset syntyivät ja kasvoivat Pappien talossa aikuisiksi. Mari Mattsson työskenteli yli 20 vuotta Kallion seurakunnassa eri tehtävissä.
– Kun muutimme tänne, lähes kaikki asukkaat olivat kirkon työntekijöitä. Nyt suurin osa asukkaista on muualla kuin kirkossa töissä, Mattsson kuvaa talon muutosta.
Taustalla vaikutti muun muassa työsuhdeasuntoja koskeva lainmuutos sekä vuokrien korotus markkinatasolle.
Haagan kirkkoherra Mari Mattsson kuuluu Neljäs linja 18:n aktiiviseen asukastoimikuntaan ja toimii myös asukasedustajana taloyhtiön hallituksessa.
Mutta yhteisöllisyys on säilynyt. Yhdessä istutetaan kesäkukat sisäpihalle, ja joulun alla lauletaan pihalla. Naapureita tervehditään rapussa, ja lenkkisaunassa jutellaan. Mattsson arvostaa sitä, että talossa asuu eri-ikäisiä ihmisiä.
– On syntynyt mummo- ja vaariasetelmia. Eläkeläiset ihastuivat pieniin vauvoihin, joista on pidetty huolta, ja nuoret ovat saattaneet auttaa vanhoja, esimerkiksi hissiremontin aikana he kantoivat kauppakasseja yläkerroksiin.
– Koteja on vaihdeltu joustavasti elämäntilanteiden muuttuessa. Täältähän löytyy isoja ja pieniä asuntoja.
Mattsson kiittää myös omistajaa eli Helsingin seurakuntayhtymää siitä, että satavuotiaasta on pidetty huolta. Viimeksi on tehty kattoremontti ja julkisivuremontti.
Markus Borgilla on erityinen side Pappien taloon, sillä sen suunnitteli hänen isoisänsä Kaarlo Borg. Nykyisin Borg vierailee talossa naisystävänsä Hanna Roihan luona, ja Kallion seurakunta on tullut heille tärkeäksi ja läheiseksi. Kuva: Esko Jämsä
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Piispa Kaisamari Hintikka esittelee virka-asuntonsa, jossa koti ja edustustilat sekoittuvat: ”Parhaimmillaan piispala on silloin, kun täällä on paljon väkeä ja puheensorinaa”
Hyvä elämäHän on sisustanut Espoossa sijaitsevaa empiretyylistä vanhaa pappilaa perintöhuonekaluilla ja nettihuutokauppalöydöillä.
