Kallion kirkko on naakkojen ja varisten ikisuosikki. Nyt parvessa on mukana pikimustia sukulaisia.
Älykkäät ja harvinaiset mustatakit liittyivät Kallion kirkon naakkaparveen – ”Kirkon torneissa on vetovoimaa”
Kallion kantajengi on hyväksynyt tulokkaat mukisematta. Varislintujen sosiaalisuus ei katso lajirajoja.
Harmaanmustat, pulunkokoiset naakat ovat tuttu näky Kallion kirkon graniittitornin ympärillä. Toisinaan lähistöllä yöpyy parisataakin naakkaa.
Naakkaparveen liittyi helmikuun lopulla suurempia varislintuja, jotka ovat komean kokomustia kuin korpit, mutta sirompia. Harvinaiset kulkijat ovat mustavariksia.
Mustavarikset bongannut kalliolainen lintuharrastaja ja -kirjailija Eero Haapanen kertoo, että Kallion kirkon luona on näkynyt maaliskuussa enimmillään kahdeksan mustatakkia kerrallaan.
– Kirkon torneissa on vetovoimaa. Naakat pesivät monesti torneissa ja viihtyvät niissä myös pesimäajan ulkopuolella. Torni saattaa olla suosittu oleskelupaikka siksi, että linnut voivat siellä tähystäessään nähdä lähestyvän kanahaukan kaukaa.
Selvästi naakkaa isompi mustavaris lepäsi Kallion kirkon edessä 11. maaliskuuta.
Ei ole tavatonta, että sosiaaliset varislinnut lyöttäytyvät yhteen yli lajirajojen. Niin mustavarikset, varikset kuin naakatkin ruokailevat mielellään laajoilla peltoaukeilla − tai niiden puuttuessa urbaanimmissa ympäristöissä.
– Ne laskeutuvat välillä kirkon juurelle mummojen tuomisia syömään, Haapanen sanoo.
Mustavarikset ovat älykkäitä lintuja. Tutkimuksissa ne ovat oppineet tekemään työkaluja, kuten taivuttamaan rautalankaa apuvälineeksi, jolla kaivelevat toukkia koloista.
Mustavaris on hieman arvoituksellinen kulkuri.
Lintuharrastaja Eero Haapanen
Yksittäiset mustavarikset leuhottavat muuttomatkallaan Helsingin halki harva se kevät.
– Mustavaris on hieman arvoituksellinen kulkuri, joka kiertelee varsinkin nuorena. Se asettuu pesimään usein vasta kaksivuotiaana.
Eero Haapanen seuraa kiinnostuksella, ovatko Kallion kirkon linnut tulleet käymään vai jäädäkseen. Ne ovat varttuneita lintuja, jotka ryhtyvät kevään mittaan pesimäpuuhiin.
Kun Kalliossa kasvanut Haapanen aloitti lintuharrastustaan 1970-luvulla, muutama mustavarispari pesi pääkaupungissa. Niitä talvehti entisellä Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksella ja sorsien talviruokintapaikoilla. Viimeinen pesivä pari havaittiin pääkaupungissa 2000-luvun alussa.
Mustavarikset viettävät talvet esimerkiksi Saksassa, jossa ruokaa ei tarvitse kaivella hangen alta. Suomeen palaavat parit pesivät varsinkin Porin ja Oulun suunnalla. Pesiviä pareja on Suomessa noin 1 200, kun tavallisia variksia pesii Suomessa noin 200 000 ja naakkojakin noin 110 000.
Mustavaris elää suurissa ja näkyvissä yhdyskunnissa puistopuiden latvoissa. Tavallista varista käheämpi raakunta kuuluu kauas.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sylvian joululauluun liittyy kumma myytti – mikä vangittu lintu sirkuttaa suosikkikappaleessa?
Hyvä elämäKotimaiset häkkilinnut kuuluivat muodikkaan keski- ja yläluokkaisen suomalaiskodin sisustukseen, kun eläinsuojelun pioneeri Zacharias Topelius kirjoitti murheellisesta laulajasta.
