”Ketä se palvelee, että saat osoitettua jonkun typeräksi?” – Ainakaan se ei rakenna rauhaa, ja siksi Heikki Arikka ja Jarno Limnéll alkoivat tehdä erilaista radio-ohjelmaa
COVID-19 ei ole ensimmäinen kulkutauti, joka piinaa helsinkiläisiä. Vanhan kirkkopuiston eli Ruttopuiston liepeille on haudattu vuoden 1710 ruttoepidemian uhreja. Nyt vanhalla hautausmaalla kävelee Malmin kirkkoherra Heikki Arikka.

COVID-19 ei ole ensimmäinen kulkutauti, joka piinaa helsinkiläisiä. Vanhan kirkkopuiston eli Ruttopuiston liepeille on haudattu vuoden 1710 ruttoepidemian uhreja. Nyt vanhalla hautausmaalla kävelee Malmin kirkkoherra Heikki Arikka.

”Ketä se palvelee, että saat osoitettua jonkun typeräksi?” – Ainakaan se ei rakenna rauhaa, ja siksi Heikki Arikka ja Jarno Limnéll alkoivat tehdä erilaista radio-ohjelmaa

Kirkkoherra Heikki Arikka ja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll ovat kumpikin työskennelleet sotilasalueella. ”Se vaikuttaa siihen, miten me katsomme maailmaa”, Arikka sanoo.

Olipa kerran kyberturvallisuuden työelämäprofessori, jolla oli kaveri, joka oli luterilainen kirkkoherra.

Eräänä päivänä professori soitti kirkkoherralle ja kysyi, ruvettaisiinko tekemään podcastia tai radio-ohjelmaa tai jotain sellaista.

– Minä ja Jarno olemme kavereita nuoruudesta. Teimme aikoinamme yhdessä paljon kaikenlaista, mutta elämä on vienyt eri suuntiin, selittää Malmin kirkkoherra Heikki Arikka.

Jarno on Aalto-yliopiston työelämäprofessori Jarno Limnéll.

Vaikka kirkkoherran ja kyberturvallisuusasiantuntijan työt eivät juuri muistuta toisiaan, he kohtaavat omilla työmaillaan samoja ongelmia.

– Jarno oli kiinnittänyt huomiota siihen, että yhteiskunnallinen keskustelu on kärjistynyt. Siltä se minustakin vaikuttaa, Arikka kertoo.

Arikasta tuntuu myös siltä, että median tapa käsitellä tulenarkoja aiheita ei lisää ihmisten välistä ymmärrystä ja rauhaa.

Ennemminkin tuntuu, että media repi ristiriidoista maukasta draamaa. Sosiaalisessa mediassa keskustelu muistuttaa usein koulukiusaamista.

– Ala-asteella naurettiin, jos jollakulla on vääränlaiset kumisaappaat tai rillit. Nyt nauretaan, jos jollakulla on väärät tai erilaiset mielipiteet, Arikka sanoo.

– Ketä se palvelee, että saat maalattua jonkun nurkkaan tai osoitettua jonkun typeräksi?

Niinpä, kun Arikka ja Limnéll alkoivat suunnitella radio-ohjelmaansa, heillä oli ohjenuora: nyt ei riidellä eikä kärjistetä vaan yritetään kunnioittaa toisiamme.

Sitten tuli koronapandemia, Suomi meni poikkeustilaan ja soppa oli valmis. Syntyi Kymmenen teesiä selviytymisestä -sarja, jonka ensimmäinen jakso kuullaan Yle Radio 1:ssä 27. toukokuuta.

Päivi Nerg on korkea virkamies – ja ihminen

Koronapandemia kurittaa suomalaisia. Yrittäjät ovat vaikeuksissa, kansantalous sakkaa, ihmissuhteet kärsivät, mielenterveysongelmat kukkivat ja festarikesäkin on pilalla.

Siinä on sotku, josta pitäisi selvitä. Heikki Arikka ja Jarno Limnéll miettivät yhdessä kymmenen teesiä, joiden varassa on hyvä kulkea kohti auvoisempaa tulevaisuutta.

Teesit ovat luottamus, armo, toivo, rakkaus, turvallisuus, sivistys, kansainvälisyys, luonto, yhteisöllisyys ja oikeudenmukaisuus.

Meidän kaikkien pitäisi nähdä toiset ihmiset enemmän Jeesuksen tavoin. Pitäisi olla vastaamatta pahaan pahalla.
– Kirkkoherra Heikki Arikka

Kutakin teemaa käsitellään yhden radiojakson verran. Mukana on Arikan ja Limnéllin lisäksi aina yksi vieras. Juttelemassa on sellaisia tyyppejä kuin kirjailija Jari Tervo, psykoterapeutti Maaret Kallio, alivaltiosihteeri Päivi Nerg, piispa Eero Huovinen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

 Siinä on yksi jos toinenkin aika iso nimi.

– Meillä on Jarnon kanssa paljon tuttuja, sanotaanko verkostoja, Arikka toteaa.

Arikka kertoo, että hän ja Limnéll lähestyvät teemoja eri näkökulmista. Limnéll on paitsi kyberturvallisuusammattilainen myös majuri evp, ja hän miettii asioita kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Arikka taas katsoo asioita kirkon näkövinkkelistä ja henkilökohtaisemmalta tasolta.

– Päivi Nerg puhuu jaksossaan turvallisuudesta. Hän oli 2015 turvapaikanhakijakeississä keskeinen viranomaistoimija, Arikka kertoo.

– Jarno kysyy, miten Nerg suhtautui tuolloin Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Minua taas kiinnostaa ihminen ammatin takana. Minä kysyn, miten Päivi, ihminen muiden joukossa, jaksoi arjessaan. Hänhän sai paljon vihapostia, jopa tappouhkauksia.

Talouskriisi johtaa vaikka mihin kriiseihin

Sekä Heikki Arikalla että Jarno Limnéllillä on sotilastausta. Arikka on toiminut sotilaspappina ja Limnéll sotilastarkkailijana, kumpikin Libanonissa.

– Sotilaallisten kriisien näkeminen vaikuttaa siihen, miten me katsomme maailmaa, Arikka sanoo.

– Meillä on ymmärrys siitä, että pinnan alla tapahtuu koko ajan asioita, jotka eivät näy. Turvallisuudentunteeseen ei pidä tuudittautua. Pitää olla varuillaan, jotta rauha säilyy.

”Jeesus ei sanonut, että katsokaapa, kuinka naurettavat mielipiteet tuollakin toopella on”, Heikki Arikka sanoo.

”Jeesus ei sanonut, että katsokaapa, kuinka naurettavat mielipiteet tuollakin toopella on”, Heikki Arikka sanoo.

Jos Arikan pitäisi mainita yksi koronakriisin ongelmaverso, joka nousee ylitse muiden, se olisi talous. Yhteiskunnan sulkeminen lisää työttömyyttä. Työttömyys lisää taloudellista huono-osaisuutta ja tuloeroja. Ne taas lisäävät kärkeviä mielipiteitä.

– Ihmiset alkavat ajatella yhä enemmän, että olemme me ja sitten ovat ne, Arikka selittää.

– Etenkin somessa tällaista heimoutumista näkyy jo. Ajattelen, että me olemme niin pieni kansakunta, että meidän pitäisi yrittää olla yhdessä ihan vain me.

Ennen kaikkea talouden romahtaminen tuntuu itse kunkin tulonlähteensä menettäneen korvien välissä. Työstä saa paitsi rahaa myös hyvää itsetuntoa ja pystyvyyden kokemusta.

– Jos työ menee alta, se vaikuttaa ihmisen koko olemukseen, minäkuvaan ja tulevaisuudennäkymiin. Siinä on syrjäytymisen siemen. Olen lähipiirissäni nähnyt työttömyyden tuhoisat seuraukset, Arikka sanoo.

– Uskon, että länsimaiden oikeistopopulismin nousu liittyy tähän. Eivät niitä puolueita äänestävät ihmiset ole mitään syntymäpahoja. Ne ovat tavallisia ihmisiä, joilla on aihe katkeruuteen ja pelkoon.

Mitä Jeesus tekisi?

Kun yhteiskunta on kriisissä, kirkko auttaa. Niin Heikki Arikka ainakin toivoo.

– Kirkon pitää seistä ihmisten rinnalla ja sanoa, että ketään ei jätetä yksin. Jos emme voi auttaa muuten, voimme ainakin kuunnella ja rukoilla. Tehtävämme on välittää toivoa ja valaa yhteiskuntarauhaa.

Mitä tulee rauhanrakentajiin, Arikka kehottaa ihmisiä niin kirkossa kuin sen ulkopuolellakin ottamaan oppia Jeesuksesta.

– Jeesus ei lähtenyt viisastelemaan tai kiusaamaan ketään. Hän ei sanonut, että katsokaapa, kuinka naurettavat mielipiteet tuollakin toopella on. Hän yritti kohdata kaikki ihmiset hyväksynnän ja armon näkökulmasta, Arikka selittää.

– Tässä ajassa meidän kaikkien pitäisi nähdä toiset ihmiset enemmän Jeesuksen tavoin. Pitäisi olla vastaamatta pahaan pahalla. Kirkollakin on tässä petrattavaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi