Siirtolais- ja turistipappi Jyrki Markkanen on asunut Bangkokissa 23 vuotta.
”Metropoli voi olla yksinäinen paikka” – Bangkokin suomalaiset ovat tarvinneet pappiaan Jyrki Markkasta
Siirtolaispappi Jyrki Markkanen on 23 vuoden ajan pitänyt jumalanpalveluksia ja hoitanut suomalaisten sieluja Thaimaassa.
Bangkokin siirtolais- ja turistipappi Jyrki Markkanen on koronan takia täysin uudessa tilanteessa. Kun hän lähtee kesäksi Suomeen, hän ei tiedä, voiko enää palata asemapaikkaansa. Markkasen piti aikoinaan tulla Thaimaan pääkaupunkiin Bangkokiin neljäksi vuodeksi, mutta nyt Bangkok on ollut hänen ja hänen vaimonsa Anja Markkasen kotikaupunki vuodesta 1997.
Ensimmäiseen pestin ohjelmaan kuului kaksi vuotta opiskelua ja kaksi työntekoa.
– Tuntui, että kun sen satsauksen jälkeen jollain lailla thaikielen hallitsin, halusin hyödyntää kielitaitoa.
Tuolloin komennuksen jatkoa harkitsivat Markkanen ja hänen vaimonsa kahdestaan. Esikoinen oli parivuotias.
– Vuosien varrella ollaan oltu sitten tilanteessa, että on ollut neljän hengen perhe päättämässä.
Ja päätös on aina ollut, että Thaimaassa pysytään. Nyt lapset ovat jo maailmalla, ja elämä saattaa jatkua toisaalla, vaikka Markkanen haluaisi vielä palata Bangkokiin.
Kristillinen ja buddhalainen ihmiskäsitys eroavat
Jyrki Markkanen jakaa toimiston Suomen Lähetysseuran aluepäällikön Olli Pitkäsen kanssa. Nyt he ovat jo usein toimistolla yhtä aikaa, kun aiemmin he vuorottelivat tartuntariskin takia. Toimistoon tulee myös assistentti Suphanee Saenyao maski kasvoillaan.
Thaimaalaiset huomaavat kadullakin heti, että olen oppinut thaita koulussa.
Markkanen ja Saenyo keskustelevat hetken aamun ruuhkatilanteesta sun muusta. Puhe on rupattelua thaiksi, joskin muodollista.
– Thaimaalaiset huomaavat kadullakin heti, että olen oppinut thaita koulussa. En osaa torihöpöttelyä enkä hassuttelua. Sanomalehdet ovat hyvin vaikeita thaiksi, samoin lääkärissä käynti.
Siirtolais- ja turistipastori Jyrki Markkanen toimistollaan. Assistentti Suphanee Saenyao on kristitty. Kristittyjä on Thaimaan väestöstä noin prosentti.
Thaimaa on buddhalainen maa, jonka toinen merkittävä uskonnollinen ryhmä ovat muslimit. Saenyo on kristitty, ja Markkanen huomauttaa, että heitä on Thaimaassa noin prosentti väestöstä. Lukumääräisesti se on reilusti yli puoli miljoonaa ihmistä, pääosin katolista perua.
Buddhalaisuus ja kristillisyys poikkeavat Markkasen mukaan toisistaan jo ihmiskäsityksessä.
– Kristillisen ihmiskäsityksen ajatus on, että ihminen jo sinällään arvokas. Esimerkiksi kirkon diakoniatyö pohjautuu ihmisen arvoon riippumatta lompakon koosta. Buddhalaisuudessa lähdetään siitä, että ihminen itse vaikuttaa siihen, mitä elämä on ja kuinka elämässä menestyy.
– Kansanuskomukset ja kansanbuddhalaisuus eivät aina ole niin puhdasoppista kuin voidaan uskonnonkirjoista lukea. Uskontoon sekoittuu monenlaisia henkimaailman juttuja, horoskooppeja ja ennustuksia, Markkanen kertoo.
Buddhalaisuus on Markkasen mukaan Thaimaassa niin visuaalista, ettei sitä voi olla huomaamatta. Esimerkiksi niin sanottuja henkien taloja on joillain alueella joka kulmalla. Uskomuksen mukaan henget voivat olla myötämielisiä bisnekselle, kun niillä on mukava tila, jossa majailla.
– Olemme ulkomaalaisina aina tietyllä tavalla vähemmistössä: kansalaisuuden, etnisyyden ja tässä tapauksessa uskonnollisen vakaumuksen suhteen, Markkanen sanoo.
Koronaviruksen takia suomalaisten määrä väheni hieman
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on normaalisti ulkomaankomennuksella pappeja 40 maassa. Nyt moni heistä on koronan vuoksi palannut kotimaahan.
– Tavoite on, että jokainen suomalainen, joka asuu tai on matkalla, voisi osallistua omalla äidinkielellään jumalanpalvelukseen, Jyrki Markkanen sanoo.
Jumalanpalveluksia on Thaimaassa neljällä paikkakunnalla, joissa suomalaisia asuu enemmän tai vähemmän vakituisesti. Markkanen ajaa Bangkokista kerran kuukaudessa sekä Pattayalle että Hua Hiniin, joissa ovat maan suurimmat suomalaiskeskittymät.
Vähintään muutaman kuukauden vuodesta Thaimaassa asuvia suomalaisia on talvikuukausina Pattayalla tuhansia ja Hua Hinissa satoja. Bangkokissa pitkään asuneita suomalaisia on kymmeniä, joista monet Markkasen tapaan töissä. Koronaviruksen takia suomalaisten määrä on nyt hieman vähentynyt.
Kesäisin Pattayan suomalaisten määrä laskee muutamaan sataan ja Hua Hinin Suomi-väen määrä muutamaan kymmeneen. Paikalliset arvioivat, että määrät ovat tänä vuonna suunnilleen samat kuin muina kesinä. Pysyvästi Thaimaassa olevat suomalaiset ovat usein yrittäjiä tai eläkeläisiä.
Bangkokissa ja Pattayan suunnalla sijaitsevassa Mae Phimin kylässä jumalanpalveluksia on joulun aikoihin. Lisäksi jouluisin Markkanen on tehnyt kymmenen päivän Kaakkois-Aasian kiertueen ja käynyt pitämässä joulukirkkoja myös Malesiassa, Singaporessa, Filippiineillä ja Vietnamissa.
Koti ei välttämättä ole ainoastaan se fyysinen paikka.
Sielunhoito ja henkilökohtainen elämänohjaus kuuluvat olennaisina osina Markkasen työhön. Nyt hänellä on ollut viikoittain useita juttelutuokioita Thaimaassa olevien suomalaisten kanssa. Moni heistä purkaa yksinäisyyttään.
– Tällainen iso metropoli voi olla hyvin yksinäinen paikka, kun kuntosalit ja kahvilat ovat kiinni eikä kavereita voi nähdä.
Monelle Thaimaassa asuvalle ja koronatilanteesta ahdistuneelle suomalaiselle on ollut onni, että Markkanen jäi vielä asemapaikkaansa. Hänen tämänhetkinen komennuksensa on loppumassa, ja pariskunnan piti matkustaa Suomeen alun perin jo ennen pääsiäistä.
Lentoja kuitenkin peruttiin, ja he jäivät Bangkokiin, vaikka koti oli jo pakattu muuttolaatikoihin.
Vaikka Jyrki Markkanen palaa nyt Suomeen, hän toivoo pääsevänsä syksyllä takaisin.
Pääseekö enää kotikaupunkiin?
Lähtö häämöttää pian, ja Jyrki Markkanen on hieman huolissaan siitä, sallivatko viranomaiset hänen enää palata kotikaupunkiinsa.
Thaimaa on nimittäin tällä hetkellä estänyt maahantulon kaikilta muilta kuin maan kansalaisilta ja diplomaateilta. Tulevaisuudesta ei tiedä kukaan.
– En ole toivoani menettänyt. Kyllä elämä jossain mallissa jatkuu. Sitä huomaan miettiväni, että Suomessa on lukemien perusteella huomattavasti enemmän tartuntoja ja sairastumisia, Markkanen sanoo.
– Tulee tietenkin ajatus, että missä on koti. Koti ei välttämättä ole ainoastaan se fyysinen paikka. Se on tietyllä tavalla myös olotila, jossa tuntee itsensä hyvinvoivaksi ja jopa onnelliseksi. Itse ajattelen, että syksyllä tänne Thaimaahan vielä palataan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
